Pahintahan tuossa M/S Romanticissa on kun löytää itsestään noita törttöjen henkilöhahmojen piirteitä.
Loistavasti näytelty sarja kyllä, ja hahmot pääsääntöisesti nappisuorituksia.
Jo mainittujen lisäksi katsokaa nyt vaikkapa sitä Elina Leeven kaveriakin, täydellinen rooliinsa. Ja se bestman, omg.
Jos laivaristeilylle sijoitettu draamakomedia kiinnostaa, niin kannattaa katsoa Areenasta Televisioteatterin Irti maasta (poistuu toukokuun alussa). Tarina kertoo vanhemman väen seuramatkasta, joten eläytyminen hahmoihin voi olla vaikeaa, mutta näytelmä on osoitus, miten hyviä näyttelijöitä Suomessa on ollut. Etenkin Olavi Ahonen, Kalevi Kahra ja Leo Lastumäki ovat elementissään.
Ei lopulta erityisesti häikäissyt, mutta Puotilalle ja Vauramolle kehut. Itseasiassa likimain kantoivat hommaa läpi surullisen huonon tarinan. Kotkaniemi oli liikaa aallonmurtajaa eikä oikein vakuuttanut. Jälleen kerran suomirikosskene esitteli itsensä isosti ja ei osannut viedä juttua läpi kuin nyanssien osalta. 1/5.
H-P Björkmanin pitäisi kyllä saada joku palkinto tuosta roolista, oli aivan huikea. Aina meinasi tippua, kun oli pelastamassa tilannetta Pienet sammakot -laululla ja kitarasäestyksellä.
Luusuaniemi oli myös kerrassaan mainio.
Edit. Ja kerrankin muuten pieni lapsinäyttelijä, joka veti roolinsa oikeasti hyvin. Rupesi tuon pojan puolesta ihan aidosti harmittamaan.
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Mitä tarkemmin katson M/S Romanticia nyt, sitä enemmän huomio kiinnittyy symboliikkaan ja näennäisen pieniin yksityiskohtiin, esim. neilikoihin, joita on mm. Björkmanin hahmon rintapielessä ja speed dating -pöydässä, sekä eräisiin tilanteisiin, jotka ovat todella mielenkiintoisella tavalla täysin muuta kuin sarjan draamakomedia-genren mukaiset: sähkökatko, infrapunakamerakuvat, hälytyskellot ja paniikki, ensimmäisen jakson synopsis ("Yksi ilta ruotsinristeilyllä, kuusi tarinaa onnesta - ja onnettomuudesta") ja oheisen klipin yhteydessä oleva teksti ("M/S Romanticiltahan ei kukaan kuitenkaan pääse pakoon"), erinäiset repliikit sarjan viimeisen jakson lopussa, vapaa kulku autokannelle, koulutustilaisuuden "Huomista ei ole"-slogan, Gusun viimeisen kappaleen sanat * sekä kylmäävä metallinen äänimaisema lopputekstien aikana.
Kerrassaan upea, todella monitulkintainen sarja.
*) "Mitä teen, kun vaivun pimeyteen
Sä oot mun ajatuksein
Voima ja sydämein
Mitä teen, kun katson huomiseen
On kätes kädessäin
Niin jaksan myrskyihin päin
Pelasta mut, jaksan, kun näen vain Sut
Mä täällä ajelehdin
Tyrskyissä heittelehdin
Tänään taas on
Maailma arvaamaton
Vierelläin Sinut kun nään
Mä pystyyn jään
...
Rakkauteen matkaa teen
Kanssasi onneen kesäiseen
Rakkauteen
Päiviin kun kaikkiin tahdon
Kanssas Sun
Rakkauteen kuljettiin
Häipyvi esteet eilisiin
Rakkauteen suljen vain
Kanssas onnen jonka sain
Rakkauteen
...
Unohtuu
Mies joskus taisteluun
Jos uuvun meteliin sen
Siinä oot, hymyillen
Unohtuu joskus kai
Kaikki muu
Mut Sä oot ikuinen
Majakka merien"
Avautuipa samalla, että kyseinen "Rakkauteen"-kappale on Paula Vesalan sanoittama. Timanttinen suoritus myös häneltä, jälleen kerran.
M/S Romanticille voisi melkeinpä avata aivan oman ketjunsa; uskallan väittää, että tässä on kyse aidosta kulttuuriteosta, välittömästä klassikosta.
Rupeaa tuo Volasen ja Korpelan luomisjälki olemaan jo aika legendaarisella tasolla. Ihmebantu, Pasila, Putouksen alku, Julmahuvi ja nyt tämä magnum opus M/S Romantic.
Eipä pahemmin tule mieleen ketään, joka kykenisi yhdistämään ahdistuksen, kontrollin tavoittelun sekä säälin noin humaanisti ja autenttisesti. Ilmaisumuodon vielä kaiken kukkuraksi kuitenkin ollessa jossain määrin edelleen komiikkaa. Mestariteos, ymmärrän täysin miksi tästä kuohutaan. Jotain niin koko kansakunnan tunnetilaan uppoavaa. Tietenkin se on helvetin risteilyalus.
Tykkäsin paljon sarjasta. En ole aina kunnostautunut symboliikan tulkinnassa, lukiossa sain runontulkinnastani viitosen kun opettaja ei löytänyt samoja tasoja runosta :)
Spoilerissa kuitenkin yksi tulkintaehdotus sarjan lopulle (sisältää juonipaljastuksia)
Lopussa näytettiin kuinka ketulle kävi huonosti koirien jahtaamaan.
Samoin kävi "vanhalle ketulle" kaikissa tarinoissa:
- Risteilyisäntä passitettiin kotiin.
- Mukava setä ryyppäsi liikaa ja kadotti lapsen.
- Naistenmies jäi yksin tekstailemaan hyttiin.
- Yrittäjä vonkasi liian nuorta, ryyppäsi liikaa ja loukkasi itsensä.
- Laulaja jäi ilman seuraa laulelemaan muille.
Sen sijaan vaimo palasi viattoman sulhonsa luo ja lapsille kävi hyvin.
...ja en nyt menisi kauheasti kehumaan, varsinkaan ekaa kautta. Toisella sentään otetaan vähän askelia takaisin Roddenberyläiseen maailmaan... mutta käsittämättömiä mokiahan se silti edelleen sisältää.. Saru siirsi itsensä pois alukselta kun aluksella oli suojat ylhäällä... miten tollasen virheen voi sarjaan kirjottaa??
Sunnuntaina alkoi tanskalaisen Petos sarjan (Bedrag) kolmas kausi.. erikoista kyllä Areenan eka jakso näemmä vasta perjantaina??
2 ekaa siisöniä oli ihan päteviä, varsinkin edellinen toinen.
Tanskalaissarjan kolmas ja viimeinen kausi käsittelee järjestäytynyttä rikollisuutta, rahanpesua ja elämän tarkoituksen etsimistä. Tapahtumien keskiössä, maahanmuuttajien suosimassa Nørrebron kaupunginosassa Kööpenhaminassa, toimivat kukin tahollaan Nicky, Alf ja Anna. Nicky oli ensimmäiseltä tuotantokaudella ovela autovaras, mutta myöhemmin hän sai yhä isompia tehtäviä. Nyt hän on sliipattu hasiksen salakuljettaja, joka hallitsee Tanskan markkinoita. Anna on tunnollinen ja turhautunut pankkineuvoja, joka huomaa äkkiä omaavansa yllättävän kyvyn. Traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivä Alf kuuluu poliisin Nørrebron erikoisyksikköön. Hän johtaa tutkintaa, jossa yritetään selvittää, miksi joukko romaneja löydettiin kuolleina eräästä kellarihuoneistosta. Nicky, Anna ja Alf kaipaavat kaikki elämänmuutosta. Heidän kohtalonsa risteävät ahneuden ja vallan armottomissa käänteissä.
Sunnuntaista tuleekin oikein tanskalaissarjailta, kun amerikkalaisen ”Syntinen” sarjan slottiin tulee tanskalainen ”soturi”
M/S Romantica on kyllä huikea tuotanto. Hahmot ovat niin aidon oloisia, että välillä jopa unohtuu että vain näyttelevät niitä.
Varsinkin H-P Björkmanin pönäkkä ja takakireä risteilyisäntä, sekä Antti Luusuaniemen lipevä sinkkumies tekevät timanttiset roolisuoritukset. Toki muutenkin hieno casting on sarjaan saatu.
Parasta kotimaista tv-draamaa tällä vuosikymmenellä!
Olin viimeisen jakson katsottuani sitä mieltä, että tämä täytyy välittömästi myydä ulkomaille isolla rahalla. Kun vähän tarkemmin pohtii, niin sarjaan on tiivistetty niin syvällä piileviä suomalaisia kipupisteitä, ettei noita muualla ymmärtäisi kukaan. Ruotsissa voisi mennä hauskana stereotyyppisille suomalaisille nauramisena, mutta missään muualla ei tajuttaisi sitäkään vähää.
Hieno sarja täynnä huippunäyttelijöitä. Luusuanniemen hahmoa teki mieli lyödä kurkkuun ihan ensimmäisistä kohtauksista asti. Jani Volanen on nero.
Ja osa tuon M/S Romanticin hahmoista jää lopullisesti sopivasti auki.
Esimerkiksi se japanilainen(?) pariskunta. Hyttikohtaus koiramiehen kanssa oli omalla tavallaan kylmäävä, ja jotenkin odotin sille jatkoa. Se jäikin sitten omalla tavallaan auki, eikä sitä lähdetty enempää avaamaan. Jokainen tekee omat tulkintansa.
Luulin alkavani katsomaan komediasarjaa, mutta toisin kävi. Olen katsonut tämän minisarjan kaksi kertaa, siis tällä viikolla. Ensin kerralla putkeen itsekseni ja sitten kahdessa osassa vaimon kanssa. Toinen katselukerta toi hieman lisää eri kohtauksiin. Katson aivan varmasti vielä kolmannen kerran.
Komediaa tarjosi lähinnä tämä kahden "pelimiehen" sekoilut laivalla. Muutenhan kyseessä oli varsin dramaattinen kuvaelma risteilykohtaloista, joissa lähes koko ihmisen tunnekirjo häpeästä sääliin, ilosta suruun ja välinpitämättömyydestä suojeluvaistoon käydään läpi.
Parhaimpia kohtauksia ja muuta höpinää, jotka omasta mielestäni olivat sarjan parasta antia (sisältää juonipajastuksia):
Jo heti alussa Hannu-Pekka Björkman toivottaa risteilyisäntä Jocken roolissa risteilijät lämpimästi tervetulleeksi, välkommen. Maistiaisia. Olin heti katsojana risteilyllä, hymyillen.
Jocke menee (kaikesta huolimatta) kylpylään pitämään tilaisuutta hääpareille. Ruotsalainen hääporukka kehuu risteilyemäntää ja leikillään on heittämässä häntä altaaseen. Suomalainen hääpari päättää kännispäissään laittaa paremmaksi. Jocke täytyy saada altaaseen. Hetken vitsi on hauska, mutta homma menee kännissä äkkiä hieman pitkäksi ja on oiva kuvaus siitä miten vitsiä ei osata lopettaa ajoissa. Hauska loppui siihen, taas kerran. Varmasti monelle tuttu tilanne.
Kaikista koskettavin oli tietysti tämä "miesten matka". Oma muksu on lähes Samun ikäinen ja tämä toi pientä tunnelatausta tähän tarinaan. Kaiken kaikkiaan uskottavasti kirjoitettua baarikeskustelua Velin ja hääporukan baaripöytään ja oletettavasti harmittavan todenmukainen kuvaus useilta risteilyitlä. Ei mikään yksittäinen kohtaus vaan oikeastaan yksi näistä kuudesta tarinasta.
Hevari hytissä (Paavo Kinnunen?, Santerin velipuoli) raivos jostain homona olemisesta ja käskettiin istumaan alas. Saatetekstinä "älä istu kikkelin päälle" ja raivo jatkuu. Nauroin, vaikka muuten aika rasittava ja melko turha kohtaus. Mutta ei risteilyä ilman avonaista hyttiä ja satunnaista huutoporukkaa, joten todenmukainen.
Jocke on ollut törmäyskurssilla muun henkilöstön kanssa, vaikka on antanut kaikkensa laivan eteen ja alkaa sisällään kyseenalaistaa sitä minkä on aina uskonut olevan parasta risteilykansalle. Avautuessaan TET-työtekijä Janicalle laivaristeilyn historiasta ja tärkeydestä suomalaisessa matkailukulttuurissa Jocke kysyy, että mitä Janican mielestä pitäisi tulevaisuudessa laivalla olla, jotta risteilyt kinnostaisivat jatkossakin. Janica kertoo olevansa vain TET-harjoittelijana, koska isä on kapteeni ja laivalle oli helppo päästä. Ala ei oikeasti kiinnosta, eikä hän aio koskaan tulla laivalle töihin. Jocke vastaa tyynesti, mutta ei voi käsittää vastausta ja vaikuttaa hajoavan henkisesti entistä pahemmin. Seuraa kohtaus pubissa.
Jocke on tehnyt juuri kuulutuksen lockdownista ulkokannella ja ei usko kaikkien kuulleen kuulutusta pubissa. Rauhallisuuden raja on jo rikottu Jocken päässä ja Jocke syöksyy trubaduurin mikkiin kiinni. Känniselle kansalle viestin perille vieminen on vaikeaa, mutta Hannu-Pekka on roolissaan niin saatanan vakavissaan, että kukaan näyttelijä ei varmaan uskaltanut mennä tupakalle vähään aikaan, vaikka kohtauksessa joutuikin käskyä uhmaamaan.
Matias hytissään. Kova käänne hahmon tarinaan, mitä rakennettiin hyvin koko viimeisen jakson ajan. Kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja vakuuttava hahmo.
Ainoa asia mikä jäi vähän auki on viimeisimpiä kohauksia, jossa Jocke on jo lähettämässä kotiin viestiä paluustaan, mutta peruu sen kuitenkin viestin lähettämisen epäonnistuttua. Käsky on kuitenkin käynyt. Mitä Jocke tekee? Tervetuloa, välkommen.
Lopun helppoa ja lässähtävää selitystä ovat jotkut kritisoineet, mutta eikö tämä sarja pääty juuri niin kuin keskiverto risteily päättyy? Hyvä alkupöhinä, kovat odotukset, sekava ilta ja hyvin väsynyt loppuilta/yö, josta ei oikein jää mitään muuta kerrottavaa kuin kaverin silmätulehdus tai kahden teinin hetkellinen ihastuminen.
/SPOILER]
En varmaan muutenkaan kuulu M/S Romanticin kohdeyleisöön, mutta kymmenen minuutin katsomisen jälkeen oli pakko todeta, että jos haluan katsoa ihmisten sekoilua risteilyllä, niin lähden mieluummin itse risteilylle. Sarjan nerokkuus ei ainakaan minulle tuossa ajassa selvinnyt.
En varmaan muutenkaan kuulu M/S Romanticin kohdeyleisöön, mutta kymmenen minuutin katsomisen jälkeen oli pakko todeta, että jos haluan katsoa ihmisten sekoilua risteilyllä, niin lähden mieluummin itse risteilylle. Sarjan nerokkuus ei ainakaan minulle tuossa ajassa selvinnyt.
Hommahan perustuu Volasen ja Korpelan nerouteen. Kulttipalvontaa, lähestulkoon. Harvemmin tuo duo kusee ja kaksistaan pelastivat umpipaskan Karppi-sarjankin pelkillä roolisuorituksillaan.
En varmaan muutenkaan kuulu M/S Romanticin kohdeyleisöön, mutta kymmenen minuutin katsomisen jälkeen oli pakko todeta, että jos haluan katsoa ihmisten sekoilua risteilyllä, niin lähden mieluummin itse risteilylle. Sarjan nerokkuus ei ainakaan minulle tuossa ajassa selvinnyt.
10 minuuttia ei riitä tälle, kuitenkin 4 tunnin pläjäys jossa jotkut henkilökuvat kehittyy matkan aikana, ja alkaa tajuamaan kuinka hyvin ne on näytelty. Lisäksi, sarja tarvitsee kyllä katsojaltaan ikää. Itse olen sen verran vanha että melkein kaikki tapahtumat on elävästä elämästä jossain muodossa tuttuja.
Nopeasti tulee mieleen yksi sarja jossa 10 minuutissa jäi kunnolla koukkuun, vaikkei sarja sitten ihan samantasoisena säilynyt. Kyseessä englantilainen Bodyguard.
En varmaan muutenkaan kuulu M/S Romanticin kohdeyleisöön, mutta kymmenen minuutin katsomisen jälkeen oli pakko todeta, että jos haluan katsoa ihmisten sekoilua risteilyllä, niin lähden mieluummin itse risteilylle. Sarjan nerokkuus ei ainakaan minulle tuossa ajassa selvinnyt.
Mä meinasin lopettaa ekan jakson jälkeen, mutta olen ihan helvetin tyytyväinen, että katsoin loputkin. Aivan loistava sarja kokonaisuutena ja ihan pakko katsella piakkoin toistamiseen, sillä olen ihan varma, että tästä löytyy vielä lisää juttuja toisella kerralla.
En varmaan muutenkaan kuulu M/S Romanticin kohdeyleisöön, mutta kymmenen minuutin katsomisen jälkeen oli pakko todeta, että jos haluan katsoa ihmisten sekoilua risteilyllä, niin lähden mieluummin itse risteilylle. Sarjan nerokkuus ei ainakaan minulle tuossa ajassa selvinnyt.
Eihän se kaikille iske, mutta suosittelen silti kokeilemaan vähän kauemmin. Tuo sekoilu kun ei lopulta ole se homman juju, vaan vain se pinta ja helpot naurut siinä alussa. Itse olen ekan jakson aikana vähän siinä ja tässä, jaksanko jatkaa. Onneksi jatkoin, ja katsoinkin kolme seuraavaa putkeen.
Parasta mitä Suomen TV-teollisuus on puskenut ulos kymmeneen vuoteen. Ei missään nimessä täydellinen, mutta erittäin omintakeinen ja ajatuksia herättävä kokonaisuus.
Harvoin on näin onnistuneesti kuvattu suomalaista maskuliinisuuden kriisiä. Alkuteasereiden kuumottelut jäävät tässä sivuosaan ja edustavat heikointa antia. Pelkkä draama ja henkilöhahmot kantavat tätä sarjaa erinomaisesti.
edit: niin ja siis kyse juuri YLEn M/S Romanticista
Ylen uutta Muumilaaksoa katsoessa miettii herkästi, että mihin ne miljoonat oikein menivät. Eka jakso keräsi vielä kovan yleisön niin television ääreen kuin Areenaankin, mutta jokainen jaksolla on aina vain vähemmän katsojia. Television puolella kolmannella jaksolla oli enää 234 000 katsojaa eli yli 60 % ensimmäistä jaksoa vähemmän. Ei tuolla tekeleellä varmaan ulkomailtakaan kovin isoja katsojalukuja revitä.
Lisäksi kaikki jaksot ovat vanhoista muumeista tuttuja, mutta neljän ensimmäisen jakson perusteella käsikirjoitus on paljon huonompi kuin vanhoissa jaksoissa. Olisi luullut, että 21 miljoonan euron budjetilla olisi saanut vähän enemmän, mutta ehkä niistäkin rahoista iso osa meni englanninkielisen version ääninäyttelijöille ja markkinointiin.
En ole muumeista koskaan piitannut sen enempää lapsena kuin myöhemmin vanhempanakaan, joten voin olla hakoteillä. Mutta tulee vain mieleeni, että miksi toimivaa olisi muutettu, eli vanhan päälle uutta tekniikkaa ja homma kansainväliseksi. Onkohan ulkomaiden luvuista mitään tietoa? Kai joku Japani yksin tuo tuotantobudjetin moninkertaisena takaisin.
M/S Romantik tuli viime viikonloppuna katsottua vaimon kanssa yhdeltä istumalta. Oli kyllä erittäin hyvä sarja. Ei mielestäni ollut mitään heikkouksia.
Eilen aloitettiin avovaimon kanssa katsomaan The Handmaid's Tale sarjaa. Muutama jakso on upotettu ja vaikka kyseessä on hidas ja paikoin ahdistava sarja, on tekeminen kyllä hyvää laatua. Pääosaa näyttelevä Elisabeth Moss tekee ainakin ensimmäisissä jaksoissa mahtavaa työtä muuntautuessaan ahdistuneesta orjattaresta vietteleväksi naiseksi. Harvoin näkee noin laajaa muuntautumiskykyä näyttelijän osalta yhden kohtauksen aikana.
Näin ensimmäisten jaksojen perusteella voin suositella kaikille.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt!Kirjaudu / Rekisteröidy
