Ylellä jo jonkin aikaa pyörinyt Kotikylä on hyvä sarja. Suhteellisen hidastempoinen ja nimensä mukaan yhteen kylää keskittyvä sarja, josta on nyt tullut kuusiosainen eka kausi ja toista puoleen väliin. Juoni punoutuu käsittääkseni fiktiivisen vanhuksen muisteluihin omasta lapsuudestaan. Homma lähti käyntiin ennen 1. maailmansodan syttymistä ja sota onkin ykköskaudella taustateema koko ajan, vaikka rintamalla ei käydä kertaakaan kuin kertomuksten kautta. Toimiva ratkaisu, koska näin päästään lähemmäs sitä kokemusta, mikä kylässä koko sodasta lopulta oli - naapurinpoikia kuoli ja vammautui, mutta silti itse rähinä oli hyvin kaukainen juttu, kunnes napsahti riittävän lähelle.
Toinen kausi on keskittynyt enemmänkin kylän luokkaerojen käsittelyyn ja nousevan työväen uhoon 1920-luvun alussa. Hyviä roolisuorituksia kautta linjan ja tarinakin ehkä hiukan kepeämmin rullaa, kun sodan ahdistavuus ei enää rajoita. Toisaalta tuo on myös onnistumiseksi luettava suoritus tekijätiimiltä, kun henkinen ilmasto vapautui monella tapaa sotavuosien jälkeen ja iloinen 20-luku puski päälle. Kyläyhteisön jännitteet ja toisaalta solidaarisuus, aateliston vaikutusvallan mureneminen, työväen poliittinen herääminen ja myös joidenkin osalta ihan puhdas välinpitämättömyys muuta kuin perheen selviämistä kohtaan kuvataan hyvin. Mielenkiintoisia koukeroita ja silti sopivan tavallinen sarja, indeed!