Taas yksi sääntöihin liittyvä kysymys.
Jos joukkue pelaa ilman maalivahtia ja tekee pitkän, saako se vaihtaa silloin maalivahdin takaisin maaliin? Vai joutuuko aloittamaan omalta b-pisteeltä kuudella pelaajalla ilman maalivahtia?
Tätä on kysytty jo aika monta kertaa ja vastaus löytyy nopeasti ja helposti myös sääntökirjasta. Mutta vastataan nyt taas - saa vaihtaa maalivahdin takaisin eikä joudu aloittamaan ilman maalivahtia.
Käsittämätön perustelu. Pelin "tulkitsemista" ei ole se, että kahdesta identtisestä, selkeästi määriteltävissä olevasta tilanteesta tuomari voi antaa kaksi eri tuomiota. Vai lukeeko sääntökirjassa toimintaohjeena muiden kuin rangaistuksien kohdalla sanaa tai?
Pelin tulkitseminen tarkoittaa tuomarin havaintoihin perustuvaa ajatustyötä, jonka seurauksena tuomari määrittää mielessään mitä pelissä tapahtui. Kaikkeen pelissä tapahtuvaan on olemassa sääntöjen määrittelemä tuomarin oikea ratkaisu.
Jos tuomari tulkitsee pelitapahtumien sijaan pelisääntöjä, on tuomari väistämättä epäjohdonmukainen toiminnassaan, "tästä seuraa tänään tätä, huomenna jotain muuta". Samoin tuomaritoiminta yleensä on paitsi sekavaa myös epäoikeudenmukaista, jos samoihin pelitapahtumiin "tulkitaan" eri sääntöjä illan, tuomarin ja tuomarin illan mukaan.
Mutta kun ne tilanteet harvoin ovat oikeasti identtisiä, vaikka ne siltä saadaankin kuulostamaan, kun kerrotaan "Pelaaja laukaisi kiekon katsomoon pelikatkolla". Toinen pelaaja kun saattoi laukaista kiekon ihan vaan vittuunnuksissaan katsomoon, ehkäpä tarkoituksella katsomoon tai vieläpä jopa tarkoituksella pois tuomarin, joka oli menossa kiekkoa juuri hakemaan, lähettyviltä. Toinen yritti nepata sitä sivupleksiin, eikä ollut edes tarkoitus viskata sitä kiekkoa katsomoon, mutta olikin huolimaton ja kiekko meni pleksin yli. Kyllä tuota voi, ja pitääkin, mielestäni tulkita ja tuomita sen mukaan. Jos lähdetään siitä ajatukseta, että sääntökirjassa määritellään, että
aina kun jotain tapahtuu, tulee
aina seurata tietty asia, niin sehän poistaa juurikin tulkinnan tilanteista.
Tuo on totta, että liian usein jätetään rankaisematta tuosta kiekon sulkemisesta, mutta kyllä niissäkin on yleensä pieniä eroja. Jos kiekkoa vähän tönäistään tai viskataan kädellä omalle alueella tai keskialueelle, on kyseessä kuitenkin aina erilainen tilanne kuin se, jos kiekko tosiasiallisesti heitetään omalta alueelta toiseen kenttäpäätyyn.
Jääkiekon sääntökirjaa ei tule lukea kuin piru raamattua eikä sinne voi (onneksi ainakaan vielä, toivottavasti ei koskaan) kirjata kaikkia mahdollisia tilanteita. En itse ainakaan tykkisi siitä, jos homma menisi niin kliiniseksi. Esimerkiksi seuraavaan tyyliin: Aina kun pelaajan maila osuu vastustajan kasvoihin, tulee hänelle tuomita joko kahden minuutin rangaistus tai vastustajan loukkantuessa iso rangaistus ja pelirangaistus. Varsin yksiselitteistä, vai mitä?
No entäpä sitten, jos se maila on oikeasti ollut vain esim. polven korkeudella ja se vastustaja on itse kaatunut "sopivasti" ja kaatuessaan saanut osuman siitä mailan lavasta. Tuleeko mailaa sääntöjen mukaisesti pitäneelle ja käyttäneelle tuomita rangaistus? Ei minusta, tässä juuri tarvitaan sitä tilanteen tulkintaa, jotta oikeasti voidaan tuomita siitä, mitä on tapahtunut ja mitä on tehty.
Ja joo, olen samaa mieltä, että nykyisin tuomitaan liikaa rangaistuksia seurauksista, ei teoista. Ei puhtaasta taklauksta pidä rangaista, vaikka taklattu loukkaantuisikin. Ja toisaalta, rumiakin huitomisia ja muita mailan käyttöjä jätetään rankaisematta pelikielloilla sen takia, että rikottu pelaaja ei loukkaantunutkaan.