Eikö se loukkaantunut pelaaja siellä voisi käydä?
Ei vaan, aika idioottimainen on tulkinta, että jos pelaajalla ei ole kiekkoa häntä voidaan taklata miten halutaan ja siitä ei voisi antaa kakkosta isompaa, koska se on estäminen. Ihan hyvin tosin voidaan tuomarit ohjeistaa, että kiekottomuus olisi erityisen raskauttava tekijä ryntäyksessä ja sen takia siitä kakkonen helposti muuttuisi vitoseksi.
Ei vaan, aika idioottimainen on tulkinta, että jos pelaajalla ei ole kiekkoa häntä voidaan taklata miten halutaan ja siitä ei voisi antaa kakkosta isompaa, koska se on estäminen. Ihan hyvin tosin voidaan tuomarit ohjeistaa, että kiekottomuus olisi erityisen raskauttava tekijä ryntäyksessä ja sen takia siitä kakkonen helposti muuttuisi vitoseksi.
Ensin vaihdettiin aloittaja, ja sen jälkeen uusi aloittaja samasta joukkueesta sai jäähyn? Näin se menee, sillä toista kertaa ei aloittajaa vaihdeta, vaan jos saman joukkueen uusi aloittaja syyllistyy samaan rikkeeseen mistä normaalisti vaihdettaisiin aloittaja pois, annetaan 2 min rangaistus.
Mitä sanovat säännöt numerolla 0 pelaamisesta? Löysin vain jotain numeron kokoon ja nimeen selässä liittyviä juttuja..
Jääkiekkoliitto kirjoitti:4.5.4. Pelipaidat
Pelipaidoissa on oltava henkilökohtainen pelinumero selässä (korkeus vähintään 25 cm) ja hihoissa (numeroiden minimikorkeus 10 cm). Pelinumerot saavat olla yksi- tai kaksinumeroisia ja niiden on erotuttava selvästi paidan muista väreistä. Lisäksi Mestiksessä ja Suomi-sarjassa sekä naisten ja nuorten SM-sarjoissa on oltava pelaajan sukunimi pelipaidan selässä (kirjainten minimikorkeus 10 cm). Kotijoukkueella on oikeus valita kotiotteluihinsa pelipaitansa väri. Vierasjoukkue on velvollinen huomioimaan kotijoukkueen peliasun värin valitessaan omansa.
Ok, kiitos. Päteekö sama myös harraste sarjoihin? Yhdellä meidän pelaajista on myös numerona jotain tyyliin 103.5 tai 90.5
EDIT:
Tällaisen löysin tuolta sivuilta liittyen pelipaitoihin ja numeroihin. Ei kyllä mainita mitään kokonaisluvuista...
Mistähän kummasta tuon löysit? Sääntökirjan sääntö 240 - Peliasut, kohta e) sanoo seuraavaa: Jokaisella pelaajalla on oltava pelipaitansa selässä 25-30 cm korkea henkilökohtainen numero ja vastaava numero kymmenen (10) cm korkuisena molemmissa hihoissaan. Pelaajan pelipaidan numero pitää olla kokonaisluku väliltä 1...99 (molemmat rajat mukaan lukien).
Noin siis sääntökirjassa. Uskoisinpa, että harrastesarjassa ei ketään haittaa, jos sillä hepulla on selässään numero 103,5 tai 90,5 (näitä oli joskus noiden radiokanavien takia), mutta päytäkirjaan tuo pitää merkitän numerona 10 tai 90 tms. Pöytäkirjaan merkitään se virallinen numero. Ja jos joku on turhantarkka tai muuten vain vittumaisella päällä, niin saattaahan se kieltää tuommoisen pilkkuversion selästäkin.
Jääkiekkoliitto - kilpailusäännöt 2011-2012 kirjoitti:6.15. Pelipaidat
Pelipaidoissa on oltava henkilökohtainen pelinumero selässä (korkeus vähintään 25 cm)
ja hihoissa (numeroiden minimikorkeus 10 cm). Hihanumeron on sijaittava olkavarressa
selvästi kyynärtaipeen yläpuolella. Pelinumerot saavat olla yksi- tai kaksinumeroisia ja
niiden on erotuttava selvästi paidan muista väreistä. Lisäksi Mestiksessä ja Suomisarjassa
sekä naisten ja nuorten SM-sarjoissa on oltava pelaajan sukunimi pelipaidan selässä
(kirjainten minimikorkeus 10 cm). Kotijoukkueella on oikeus valita kotiotteluihinsa
pelipaitansa väri. Vierasjoukkue on velvollinen huomioimaan kotijoukkueen peliasun värin
valitessaan omansa.
Mikäli vierasjoukkue saapuu otteluun pelipaidalla jonka väri on niin samankaltainen kotijoukkueen
kanssa että kotijoukkue joutuu vaihtamaan pelipaidat otteluun, määrätään
Mestiksessä 500 euron sakko (TV-ottelussa 1.500 euron sakko), Suomi-Sarjassa 300 euron
sakko ja muissa sarjoissa 200 euron sakko.
Koko raja että milloin kova taklaus muuttuu ryntäämiseksi on niin veteen piirretty kuin vain voi (ellei tapahdu hyppyä). Ihan hyvin koko jäähyn nimi voitaisiin muuttaa muotoon "liian kovaa taklaaminen". Pelaaja jolla ei ole kiekkoa ei ole valmis ottamaan taklausta vastaan. Niinpä ison rangaistuksen raja, että milloin taklaus on liian kova ei minun mielestäni voi millään olla sama kuin kiekollisen pelaajan kohdalla.Kyllä siitä voi ryntäyksen tai laitataklauksen antaa, tai minkä tahansa muunkin syyn, jos itse rike sen mahdollistaa.
Tuo Lahden tapaus olisi mennyt alunperinkin oikein, jos rangaistus olisi annettu kohtuuttoman kovasta pelistä. Tuon mukaan voidaan tuomita toisen loukkaantuessa OR, jos vaan ensin on tapahtunut jokin rike.Koko raja että milloin kova taklaus muuttuu ryntäämiseksi on niin veteen piirretty kuin vain voi (ellei tapahdu hyppyä). Ihan hyvin koko jäähyn nimi voitaisiin muuttaa muotoon "liian kovaa taklaaminen". Pelaaja jolla ei ole kiekkoa ei ole valmis ottamaan taklausta vastaan.
Onko tuollainen toiminta sallittu, vai ei?
(yllättäen Järvinen ja Ojuri tuomareina - jos joku vaikka tuntee)
Tämä oli Paneliassa. Järvinen kertoi aikaisemmin että oli melkein koko viime kauden sivussa terveydellisten asioiden takia. Ei silti, ihan mukava äijä vaikka tuomarina hiukan erikoinen onkin. Tuomareista kuitenkin on kaamea pula, joten toisaalta hyvä että pystyy vielä jatkamaan.Onko mister Järvinen palannut dominoimaan junnumatseja? :D Missä tämä kyseinen ottelu pelattiin?
Käsittämätön perustelu. Pelin "tulkitsemista" ei ole se, että kahdesta identtisestä, selkeästi määriteltävissä olevasta tilanteesta tuomari voi antaa kaksi eri tuomiota. Vai lukeeko sääntökirjassa toimintaohjeena muiden kuin rangaistuksien kohdalla sanaa tai?Molemmat kuvailemasi kaltaiset tilanteet ovat mielestäni mahdollisia - riippuu erotuomarin tulkinnasta tilanteeseen.
Taas yksi sääntöihin liittyvä kysymys.
Jos joukkue pelaa ilman maalivahtia ja tekee pitkän, saako se vaihtaa silloin maalivahdin takaisin maaliin? Vai joutuuko aloittamaan omalta b-pisteeltä kuudella pelaajalla ilman maalivahtia?
Käsittämätön perustelu. Pelin "tulkitsemista" ei ole se, että kahdesta identtisestä, selkeästi määriteltävissä olevasta tilanteesta tuomari voi antaa kaksi eri tuomiota. Vai lukeeko sääntökirjassa toimintaohjeena muiden kuin rangaistuksien kohdalla sanaa tai?
Pelin tulkitseminen tarkoittaa tuomarin havaintoihin perustuvaa ajatustyötä, jonka seurauksena tuomari määrittää mielessään mitä pelissä tapahtui. Kaikkeen pelissä tapahtuvaan on olemassa sääntöjen määrittelemä tuomarin oikea ratkaisu.
Jos tuomari tulkitsee pelitapahtumien sijaan pelisääntöjä, on tuomari väistämättä epäjohdonmukainen toiminnassaan, "tästä seuraa tänään tätä, huomenna jotain muuta". Samoin tuomaritoiminta yleensä on paitsi sekavaa myös epäoikeudenmukaista, jos samoihin pelitapahtumiin "tulkitaan" eri sääntöjä illan, tuomarin ja tuomarin illan mukaan.
Mutta kun ne tilanteet harvoin ovat oikeasti identtisiä, vaikka ne siltä saadaankin kuulostamaan, kun kerrotaan "Pelaaja laukaisi kiekon katsomoon pelikatkolla". Toinen pelaaja kun saattoi laukaista kiekon ihan vaan vittuunnuksissaan katsomoon, ehkäpä tarkoituksella katsomoon tai vieläpä jopa tarkoituksella pois tuomarin, joka oli menossa kiekkoa juuri hakemaan, lähettyviltä. Toinen yritti nepata sitä sivupleksiin, eikä ollut edes tarkoitus viskata sitä kiekkoa katsomoon, mutta olikin huolimaton ja kiekko meni pleksin yli. Kyllä tuota voi, ja pitääkin, mielestäni tulkita ja tuomita sen mukaan. Jos lähdetään siitä ajatukseta, että sääntökirjassa määritellään, että aina kun jotain tapahtuu, tulee aina seurata tietty asia, niin sehän poistaa juurikin tulkinnan tilanteista.
Tuo on totta, että liian usein jätetään rankaisematta tuosta kiekon sulkemisesta, mutta kyllä niissäkin on yleensä pieniä eroja. Jos kiekkoa vähän tönäistään tai viskataan kädellä omalle alueella tai keskialueelle, on kyseessä kuitenkin aina erilainen tilanne kuin se, jos kiekko tosiasiallisesti heitetään omalta alueelta toiseen kenttäpäätyyn.
Jääkiekon sääntökirjaa ei tule lukea kuin piru raamattua eikä sinne voi (onneksi ainakaan vielä, toivottavasti ei koskaan) kirjata kaikkia mahdollisia tilanteita. En itse ainakaan tykkisi siitä, jos homma menisi niin kliiniseksi. Esimerkiksi seuraavaan tyyliin: Aina kun pelaajan maila osuu vastustajan kasvoihin, tulee hänelle tuomita joko kahden minuutin rangaistus tai vastustajan loukkantuessa iso rangaistus ja pelirangaistus. Varsin yksiselitteistä, vai mitä?
No entäpä sitten, jos se maila on oikeasti ollut vain esim. polven korkeudella ja se vastustaja on itse kaatunut "sopivasti" ja kaatuessaan saanut osuman siitä mailan lavasta. Tuleeko mailaa sääntöjen mukaisesti pitäneelle ja käyttäneelle tuomita rangaistus? Ei minusta, tässä juuri tarvitaan sitä tilanteen tulkintaa, jotta oikeasti voidaan tuomita siitä, mitä on tapahtunut ja mitä on tehty.
Ja joo, olen samaa mieltä, että nykyisin tuomitaan liikaa rangaistuksia seurauksista, ei teoista. Ei puhtaasta taklauksta pidä rangaista, vaikka taklattu loukkaantuisikin. Ja toisaalta, rumiakin huitomisia ja muita mailan käyttöjä jätetään rankaisematta pelikielloilla sen takia, että rikottu pelaaja ei loukkaantunutkaan.
Hyvä lähtökohta keskustelulle tuo "en tule koskaan myöntämään". Minä en ymmärrä millä ihmeen logiikalla ei voisi olla erittäin hyvä tuomari vaikka ei ole koskaan millään vakavalla tasolla pelannut. 200 vihellettyä junnupeliä on minun mielestäni parempi lähtökohta kuin 200 pelattua miesten ottelua.En tule koskaan myöntämään semmoista asiaa, että sellaisella kaverilla olisi mitään mahdollisuutta ajaa montavuotta edustuskiekkoa pelanneen sarjajyrän ohi pelinäkemyksessä.
Hyvä lähtökohta keskustelulle tuo "en tule koskaan myöntämään". Minä en ymmärrä millä ihmeen logiikalla ei voisi olla erittäin hyvä tuomari vaikka ei ole koskaan millään vakavalla tasolla pelannut. 200 vihellettyä junnupeliä on minun mielestäni parempi lähtökohta kuin 200 pelattua miesten ottelua.