Tuomarointi ja säännöt

  • 477 115
  • 2 339

True Blue

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, TPS
Mitä sanovat säännöt numerolla 0 pelaamisesta? Löysin vain jotain numeron kokoon ja nimeen selässä liittyviä juttuja..
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Eikö se loukkaantunut pelaaja siellä voisi käydä?
Ei vaan, aika idioottimainen on tulkinta, että jos pelaajalla ei ole kiekkoa häntä voidaan taklata miten halutaan ja siitä ei voisi antaa kakkosta isompaa, koska se on estäminen. Ihan hyvin tosin voidaan tuomarit ohjeistaa, että kiekottomuus olisi erityisen raskauttava tekijä ryntäyksessä ja sen takia siitä kakkonen helposti muuttuisi vitoseksi.

Kyllä, tarkoitin juuri sitä, että tässä pitäisi säännöistä vastaavien katsoa peiliin ja tarkentaa sääntöjä. Sitä ei voi jättää tuomarin tehtäväksi n. 3 sekunnissa tilanteen ollessa päällä.

Kiekottoman estäminen on rasittavaa, mutta joukkueen kannalta tehokasta. Siis ihan ilman ulosajoon johtavia taklauksiakin.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Ei vaan, aika idioottimainen on tulkinta, että jos pelaajalla ei ole kiekkoa häntä voidaan taklata miten halutaan ja siitä ei voisi antaa kakkosta isompaa, koska se on estäminen. Ihan hyvin tosin voidaan tuomarit ohjeistaa, että kiekottomuus olisi erityisen raskauttava tekijä ryntäyksessä ja sen takia siitä kakkonen helposti muuttuisi vitoseksi.

Kyllä siitä voi ryntäyksen tai laitataklauksen antaa, tai minkä tahansa muunkin syyn, jos itse rike sen mahdollistaa. Aikoinaan muistan ohjeistetunkin, että jos kiekoton pelaaja esim. kampitetaan, annetaan jäähy mieluummin kampituksesta kuin estämisestä. Jos kiekotonta taklataan puhtaasti, niin silloin siinä ei ole paljon vaihtoehtoja, pitää antaa estämisestä. Mutta jos kiekotonta taklataan kyynärpäällä tai vaikkapa selästä tai päähän, niin kyllä silloin voi (pitää) rangaista sillä oikealla rikkeen syyllä - ei voi vetäytyä estämisen taakse.

Ensin vaihdettiin aloittaja, ja sen jälkeen uusi aloittaja samasta joukkueesta sai jäähyn? Näin se menee, sillä toista kertaa ei aloittajaa vaihdeta, vaan jos saman joukkueen uusi aloittaja syyllistyy samaan rikkeeseen mistä normaalisti vaihdettaisiin aloittaja pois, annetaan 2 min rangaistus.

Nykyisin tuosta tuomitaan joukkuerangaistus, ei rangaistusta rikkovalle pelaajalle.

Mitä sanovat säännöt numerolla 0 pelaamisesta? Löysin vain jotain numeron kokoon ja nimeen selässä liittyviä juttuja..

Ei ole sallittua. Numeron pitää olla kokonaisluku välillä 1-99.
 

True Blue

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, TPS
Ok, kiitos. Päteekö sama myös harraste sarjoihin? Yhdellä meidän pelaajista on myös numerona jotain tyyliin 103.5 tai 90.5

EDIT:
Tällaisen löysin tuolta sivuilta liittyen pelipaitoihin ja numeroihin. Ei kyllä mainita mitään kokonaisluvuista...

Jääkiekkoliitto kirjoitti:
4.5.4. Pelipaidat
Pelipaidoissa on oltava henkilökohtainen pelinumero selässä (korkeus vähintään 25 cm) ja hihoissa (numeroiden minimikorkeus 10 cm). Pelinumerot saavat olla yksi- tai kaksinumeroisia ja niiden on erotuttava selvästi paidan muista väreistä. Lisäksi Mestiksessä ja Suomi-sarjassa sekä naisten ja nuorten SM-sarjoissa on oltava pelaajan sukunimi pelipaidan selässä (kirjainten minimikorkeus 10 cm). Kotijoukkueella on oikeus valita kotiotteluihinsa pelipaitansa väri. Vierasjoukkue on velvollinen huomioimaan kotijoukkueen peliasun värin valitessaan omansa.
 
Viimeksi muokattu:

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Ok, kiitos. Päteekö sama myös harraste sarjoihin? Yhdellä meidän pelaajista on myös numerona jotain tyyliin 103.5 tai 90.5

EDIT:
Tällaisen löysin tuolta sivuilta liittyen pelipaitoihin ja numeroihin. Ei kyllä mainita mitään kokonaisluvuista...

Mistähän kummasta tuon löysit? Sääntökirjan sääntö 240 - Peliasut, kohta e) sanoo seuraavaa: Jokaisella pelaajalla on oltava pelipaitansa selässä 25-30 cm korkea henkilökohtainen numero ja vastaava numero kymmenen (10) cm korkuisena molemmissa hihoissaan. Pelaajan pelipaidan numero pitää olla kokonaisluku väliltä 1...99 (molemmat rajat mukaan lukien).

Noin siis sääntökirjassa. Uskoisinpa, että harrastesarjassa ei ketään haittaa, jos sillä hepulla on selässään numero 103,5 tai 90,5 (näitä oli joskus noiden radiokanavien takia), mutta päytäkirjaan tuo pitää merkitän numerona 10 tai 90 tms. Pöytäkirjaan merkitään se virallinen numero. Ja jos joku on turhantarkka tai muuten vain vittumaisella päällä, niin saattaahan se kieltää tuommoisen pilkkuversion selästäkin.
 

True Blue

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, TPS
Mistähän kummasta tuon löysit? Sääntökirjan sääntö 240 - Peliasut, kohta e) sanoo seuraavaa: Jokaisella pelaajalla on oltava pelipaitansa selässä 25-30 cm korkea henkilökohtainen numero ja vastaava numero kymmenen (10) cm korkuisena molemmissa hihoissaan. Pelaajan pelipaidan numero pitää olla kokonaisluku väliltä 1...99 (molemmat rajat mukaan lukien).

Noin siis sääntökirjassa. Uskoisinpa, että harrastesarjassa ei ketään haittaa, jos sillä hepulla on selässään numero 103,5 tai 90,5 (näitä oli joskus noiden radiokanavien takia), mutta päytäkirjaan tuo pitää merkitän numerona 10 tai 90 tms. Pöytäkirjaan merkitään se virallinen numero. Ja jos joku on turhantarkka tai muuten vain vittumaisella päällä, niin saattaahan se kieltää tuommoisen pilkkuversion selästäkin.

Täältä löytyy tuo minun lainaamani osuus. Onko tuolla sitten jotenkin eriävät tiedot itse nidokseen verrattuna?

EDIT: Tämän löysin vielä tuolta liiton sivuilta päivitettynä.

Jääkiekkoliitto - kilpailusäännöt 2011-2012 kirjoitti:
6.15. Pelipaidat
Pelipaidoissa on oltava henkilökohtainen pelinumero selässä (korkeus vähintään 25 cm)
ja hihoissa (numeroiden minimikorkeus 10 cm). Hihanumeron on sijaittava olkavarressa
selvästi kyynärtaipeen yläpuolella. Pelinumerot saavat olla yksi- tai kaksinumeroisia ja
niiden on erotuttava selvästi paidan muista väreistä. Lisäksi Mestiksessä ja Suomisarjassa
sekä naisten ja nuorten SM-sarjoissa on oltava pelaajan sukunimi pelipaidan selässä
(kirjainten minimikorkeus 10 cm). Kotijoukkueella on oikeus valita kotiotteluihinsa
pelipaitansa väri. Vierasjoukkue on velvollinen huomioimaan kotijoukkueen peliasun värin
valitessaan omansa.
Mikäli vierasjoukkue saapuu otteluun pelipaidalla jonka väri on niin samankaltainen kotijoukkueen
kanssa että kotijoukkue joutuu vaihtamaan pelipaidat otteluun, määrätään
Mestiksessä 500 euron sakko (TV-ottelussa 1.500 euron sakko), Suomi-Sarjassa 300 euron
sakko ja muissa sarjoissa 200 euron sakko.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kyllä siitä voi ryntäyksen tai laitataklauksen antaa, tai minkä tahansa muunkin syyn, jos itse rike sen mahdollistaa.
Koko raja että milloin kova taklaus muuttuu ryntäämiseksi on niin veteen piirretty kuin vain voi (ellei tapahdu hyppyä). Ihan hyvin koko jäähyn nimi voitaisiin muuttaa muotoon "liian kovaa taklaaminen". Pelaaja jolla ei ole kiekkoa ei ole valmis ottamaan taklausta vastaan. Niinpä ison rangaistuksen raja, että milloin taklaus on liian kova ei minun mielestäni voi millään olla sama kuin kiekollisen pelaajan kohdalla.
 

SjV

Jäsen
Koko raja että milloin kova taklaus muuttuu ryntäämiseksi on niin veteen piirretty kuin vain voi (ellei tapahdu hyppyä). Ihan hyvin koko jäähyn nimi voitaisiin muuttaa muotoon "liian kovaa taklaaminen". Pelaaja jolla ei ole kiekkoa ei ole valmis ottamaan taklausta vastaan.
Tuo Lahden tapaus olisi mennyt alunperinkin oikein, jos rangaistus olisi annettu kohtuuttoman kovasta pelistä. Tuon mukaan voidaan tuomita toisen loukkaantuessa OR, jos vaan ensin on tapahtunut jokin rike.
 

JuliusAhto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Ässät
Käsisyöttö rankkarissa itselleen

Alustukseksi video: http://www.youtube.com/watch?v=x1VEcZHN0ZI&feature=share

[Mikäli video sattuu häviämään, niin lyhyt selostus: Kaveri on ampumassa rankkaria, heittäytyy B-pisteiden välissä vatsalleen ja samalla siirtää mailallaan kiekon vasemmalle, harhauttaa näin molarin sinne, ja juuri ennen maalia syöttää kiekon, kädellään liu'uttamalla, itselleen oikealle ja ohjaa kiekon mailalla maaliin. Erotuomari on hyvin sijoittunut tilanteen taakse ja näkee kaiken sekä hyväksyy maalin.]

Onko tuollainen toiminta sallittu, vai ei?

Asiaan törmäsin Tiede-lehden keskustelupalstalla, jossa asiaa on jo kolmen sivun verran enemmän tai vähemmän pohdittu.

Jääkiekosta tietäville: Erikoinen rangaistuslaukaus - Keskustelut - Tiede.fi

Kakkossivun lopussa ja kolmossivun alussa kauhea vääntö sääntökirjoista. Onko täällä parempaa "virallista" tietoa?
 

Nurmos_888

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Blackhawks, Ducks
Onko tuollainen toiminta sallittu, vai ei?

En kyllä muista, että sääntökirjassa mainittaisiin mitään tuollaisen toiminnan kieltämisestä. Käsisyöttöä ei tilanteessa tietenkään ole, kun kaveri tökkää kiekon jäätä pitkin itselleen.

Linus Omark teki kyseisen tempun jo viime vuoden tammikuussa: http://www.youtube.com/watch?v=K7edPJgbMCU

Linkki vie YouTuben videoon Omarkin maalista.

edit. Linkki vie videoon Omarkin epäonnistuneesta rangaistuslaukauksesta.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tottakai on sallittua.

sitävastoin lisätietoja tahtoisin näistä Tiede-lehdessä viitatuista tapahtumista:
"Pelaajia on kuollut kun kaula on katkennut"

ja mitä tähän tapaukseen tulee, niin kyllä se suurin riski on hyökkääjällä pelaajalla joka maalivahdin jalkoihin pää edellä syöksyy.

Oma mielipiteeni että tuo voitaisiin kieltää esteettisistä syistä. Typerän näköistä touhua.
 

korkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen urheilu (ja yks raumalainenkin joukkue)
Yksi typerimmistä säännöistä on muuten se että junioreissa tyttöpelaajat saavat olla kaksi vuotta poikia vanhempia. Tuollaisten 12 -vuotiaiden kohdalla se alkaa olemaan jo vaarallista kun parhaimmillaan tytöt ovat puoli metriä pidempiä murrosikäisiä ja pojilla ei ole edes murrosikä alkanut. Joillain alle 10 -vuotialla tuon vielä juuri ja juuri ymmärtää.

Tänään yksi äiti huusi hulluna kun hänen 120cm poikansa taklattiin pää edellä laitaan ison tytön toimesta. Tytöillä kun on muutenkin tarve näyttää sukupuolensa ansiosta ja sitten sattuu ja tapahtuu. Tuomareilla lähti heti peli lapasesta (yllättäen Järvinen ja Ojuri tuomareina - jos joku vaikka tuntee) ja plikat selvisivät kakkosella vaikka pienempiä poikia lähti pois pelistä kaksin kappalein.

Tälläinen sääntö pitäisi saada turvallisuussyistä muutettua aika nopeastikin ennenkuin jotain oikeasti pahempaa tapahtuu.
 

Nurmos_888

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Blackhawks, Ducks
Omasta mielestäni on melko karua yleistää yhden taklauksen perusteella. En muista näiden poikien pelejä pelaavien tyttöjen syyllistyneen isoihin rikkeisiin koskaan peleissä, joissa itse olen ollut. Tietenkin tuossa D2-ikäluokassa on omat riskinsä tällä kaudella, kun pojat eivät ole tottuneet vielä ottamaan taklauksia vastaan, ja isommat ja vahvemmat pelaajat pystyvät tekemään aika pahaakin jälkeä.
 

korkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen urheilu (ja yks raumalainenkin joukkue)
Onko mister Järvinen palannut dominoimaan junnumatseja? :D Missä tämä kyseinen ottelu pelattiin?
Tämä oli Paneliassa. Järvinen kertoi aikaisemmin että oli melkein koko viime kauden sivussa terveydellisten asioiden takia. Ei silti, ihan mukava äijä vaikka tuomarina hiukan erikoinen onkin. Tuomareista kuitenkin on kaamea pula, joten toisaalta hyvä että pystyy vielä jatkamaan.

Ja kun tässä itsekin on pelin jälkeen rauhoittunut niin kai se on pakko todeta ettei noilla isompikokoisilla pojilla mitään ongelmia pelissä ollut. Nämä pienemmät vaan olivat kärsimässä, ehkä jopa pikkuisen voisi epäillä että tarkoituksella ottivat noita pienempiä. Tuo selästä pää edellä laitaan taklattu oli tosin saanut lievän aivotärähdyksen.
 

Kaukosäädin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves 365 ja Real Madrid
Minä taas ihmettelen enemmän sitä miksi naiset eivät saa taklata. Sehän on oleellinen osa jääkiekkoa. Esimerkiksi P-Amerikassa taklaaminen ei aiheuttaisi mitään ongelmia naisten sarjoissa.

Toki ymmärrä että Suomessa naiset ei saa taklata, kun naispelaajat ovat vähemmän ja vielä vähemmän urheilijoilta kropaltaan. Taklaaminen vaatii varmaan liikaa mm. keskivartaloreeniä heidän mielestään että haluisivat sen lailliseksi. Kunhan vähän pelaillaan jääkiekkoa.

Tästä johtuen on turha ihmetellä naisjääkiekon kiinnostavuutta. Tai tarkemmin sanoen sen puutetta. Ilmeisesti odotetaan että kansa ryntää katsomaan pelejä jonka jälkeen pelaajat voivat siirtyä ammattilaisiksi. Ei jakseta kehittää naisjääkiekkoa ja sitä kautta ammattimaistaa lajia joka johtaisi suoraa katsojalukujen kasvuun.

Hieman prosoivasti ilmaisin asiat mutta silti.
 
Kiekko katsomoon pelikatkolla + Kiekon pelaaminen kädellä.

- Ovatko säännöt muuttuneet täksi kaudeksi pelikatkolla tapahtuvaan kiekon tahalliseen pelaamiseen katsomon puolelle? Eikös aikaisemmin tullut käytösrangaistus? tänään tuli liigapelissä 2 min pelin viivyttämisestä.

- Pelaaja ottaa kiekon ilmasta hanskaansa puolustusalueellaan, pitää sitä siinä ja heittää kiekon keskialueelle. Oikea ratkaisu? (Kahdessa peräkkäisessä näkemässäni liigapelissä kaksi eri ratkaisua samasta tilanteesta: 1)kiekon mentyä kiekon heittäneen pelaajan joukkuepelaajan luo -> käsisyöttö, 2) kiekon mentyä toiseen päätyyn, 2min rangaistus (kiekon sulkeminen, peittäminen).
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Eipä tuossa ole mitään sääntömuutoksia tapahtunut. Molemmat kuvailemasi kaltaiset tilanteet ovat mielestäni mahdollisia - riippuu erotuomarin tulkinnasta tilanteeseen.
 

True Blue

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, TPS
Taas yksi sääntöihin liittyvä kysymys.

Jos joukkue pelaa ilman maalivahtia ja tekee pitkän, saako se vaihtaa silloin maalivahdin takaisin maaliin? Vai joutuuko aloittamaan omalta b-pisteeltä kuudella pelaajalla ilman maalivahtia?
 
Molemmat kuvailemasi kaltaiset tilanteet ovat mielestäni mahdollisia - riippuu erotuomarin tulkinnasta tilanteeseen.
Käsittämätön perustelu. Pelin "tulkitsemista" ei ole se, että kahdesta identtisestä, selkeästi määriteltävissä olevasta tilanteesta tuomari voi antaa kaksi eri tuomiota. Vai lukeeko sääntökirjassa toimintaohjeena muiden kuin rangaistuksien kohdalla sanaa tai?

Pelin tulkitseminen tarkoittaa tuomarin havaintoihin perustuvaa ajatustyötä, jonka seurauksena tuomari määrittää mielessään mitä pelissä tapahtui. Kaikkeen pelissä tapahtuvaan on olemassa sääntöjen määrittelemä tuomarin oikea ratkaisu.

Jos tuomari tulkitsee pelitapahtumien sijaan pelisääntöjä, on tuomari väistämättä epäjohdonmukainen toiminnassaan, "tästä seuraa tänään tätä, huomenna jotain muuta". Samoin tuomaritoiminta yleensä on paitsi sekavaa myös epäoikeudenmukaista, jos samoihin pelitapahtumiin "tulkitaan" eri sääntöjä illan, tuomarin ja tuomarin illan mukaan.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Taas yksi sääntöihin liittyvä kysymys.

Jos joukkue pelaa ilman maalivahtia ja tekee pitkän, saako se vaihtaa silloin maalivahdin takaisin maaliin? Vai joutuuko aloittamaan omalta b-pisteeltä kuudella pelaajalla ilman maalivahtia?

Tätä on kysytty jo aika monta kertaa ja vastaus löytyy nopeasti ja helposti myös sääntökirjasta. Mutta vastataan nyt taas - saa vaihtaa maalivahdin takaisin eikä joudu aloittamaan ilman maalivahtia.

Käsittämätön perustelu. Pelin "tulkitsemista" ei ole se, että kahdesta identtisestä, selkeästi määriteltävissä olevasta tilanteesta tuomari voi antaa kaksi eri tuomiota. Vai lukeeko sääntökirjassa toimintaohjeena muiden kuin rangaistuksien kohdalla sanaa tai?

Pelin tulkitseminen tarkoittaa tuomarin havaintoihin perustuvaa ajatustyötä, jonka seurauksena tuomari määrittää mielessään mitä pelissä tapahtui. Kaikkeen pelissä tapahtuvaan on olemassa sääntöjen määrittelemä tuomarin oikea ratkaisu.

Jos tuomari tulkitsee pelitapahtumien sijaan pelisääntöjä, on tuomari väistämättä epäjohdonmukainen toiminnassaan, "tästä seuraa tänään tätä, huomenna jotain muuta". Samoin tuomaritoiminta yleensä on paitsi sekavaa myös epäoikeudenmukaista, jos samoihin pelitapahtumiin "tulkitaan" eri sääntöjä illan, tuomarin ja tuomarin illan mukaan.

Mutta kun ne tilanteet harvoin ovat oikeasti identtisiä, vaikka ne siltä saadaankin kuulostamaan, kun kerrotaan "Pelaaja laukaisi kiekon katsomoon pelikatkolla". Toinen pelaaja kun saattoi laukaista kiekon ihan vaan vittuunnuksissaan katsomoon, ehkäpä tarkoituksella katsomoon tai vieläpä jopa tarkoituksella pois tuomarin, joka oli menossa kiekkoa juuri hakemaan, lähettyviltä. Toinen yritti nepata sitä sivupleksiin, eikä ollut edes tarkoitus viskata sitä kiekkoa katsomoon, mutta olikin huolimaton ja kiekko meni pleksin yli. Kyllä tuota voi, ja pitääkin, mielestäni tulkita ja tuomita sen mukaan. Jos lähdetään siitä ajatukseta, että sääntökirjassa määritellään, että aina kun jotain tapahtuu, tulee aina seurata tietty asia, niin sehän poistaa juurikin tulkinnan tilanteista.

Tuo on totta, että liian usein jätetään rankaisematta tuosta kiekon sulkemisesta, mutta kyllä niissäkin on yleensä pieniä eroja. Jos kiekkoa vähän tönäistään tai viskataan kädellä omalle alueella tai keskialueelle, on kyseessä kuitenkin aina erilainen tilanne kuin se, jos kiekko tosiasiallisesti heitetään omalta alueelta toiseen kenttäpäätyyn.

Jääkiekon sääntökirjaa ei tule lukea kuin piru raamattua eikä sinne voi (onneksi ainakaan vielä, toivottavasti ei koskaan) kirjata kaikkia mahdollisia tilanteita. En itse ainakaan tykkisi siitä, jos homma menisi niin kliiniseksi. Esimerkiksi seuraavaan tyyliin: Aina kun pelaajan maila osuu vastustajan kasvoihin, tulee hänelle tuomita joko kahden minuutin rangaistus tai vastustajan loukkantuessa iso rangaistus ja pelirangaistus. Varsin yksiselitteistä, vai mitä?

No entäpä sitten, jos se maila on oikeasti ollut vain esim. polven korkeudella ja se vastustaja on itse kaatunut "sopivasti" ja kaatuessaan saanut osuman siitä mailan lavasta. Tuleeko mailaa sääntöjen mukaisesti pitäneelle ja käyttäneelle tuomita rangaistus? Ei minusta, tässä juuri tarvitaan sitä tilanteen tulkintaa, jotta oikeasti voidaan tuomita siitä, mitä on tapahtunut ja mitä on tehty.

Ja joo, olen samaa mieltä, että nykyisin tuomitaan liikaa rangaistuksia seurauksista, ei teoista. Ei puhtaasta taklauksta pidä rangaista, vaikka taklattu loukkaantuisikin. Ja toisaalta, rumiakin huitomisia ja muita mailan käyttöjä jätetään rankaisematta pelikielloilla sen takia, että rikottu pelaaja ei loukkaantunutkaan.
 

Setit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals
Rikkoutunut pleksit = Väärä varuste = Rangaistus?
 

sknul

Jäsen
Suosikkijoukkue
montreal canadiens,
suolahden urho.
Mutta kun ne tilanteet harvoin ovat oikeasti identtisiä, vaikka ne siltä saadaankin kuulostamaan, kun kerrotaan "Pelaaja laukaisi kiekon katsomoon pelikatkolla". Toinen pelaaja kun saattoi laukaista kiekon ihan vaan vittuunnuksissaan katsomoon, ehkäpä tarkoituksella katsomoon tai vieläpä jopa tarkoituksella pois tuomarin, joka oli menossa kiekkoa juuri hakemaan, lähettyviltä. Toinen yritti nepata sitä sivupleksiin, eikä ollut edes tarkoitus viskata sitä kiekkoa katsomoon, mutta olikin huolimaton ja kiekko meni pleksin yli. Kyllä tuota voi, ja pitääkin, mielestäni tulkita ja tuomita sen mukaan. Jos lähdetään siitä ajatukseta, että sääntökirjassa määritellään, että aina kun jotain tapahtuu, tulee aina seurata tietty asia, niin sehän poistaa juurikin tulkinnan tilanteista.

Tuo on totta, että liian usein jätetään rankaisematta tuosta kiekon sulkemisesta, mutta kyllä niissäkin on yleensä pieniä eroja. Jos kiekkoa vähän tönäistään tai viskataan kädellä omalle alueella tai keskialueelle, on kyseessä kuitenkin aina erilainen tilanne kuin se, jos kiekko tosiasiallisesti heitetään omalta alueelta toiseen kenttäpäätyyn.

Jääkiekon sääntökirjaa ei tule lukea kuin piru raamattua eikä sinne voi (onneksi ainakaan vielä, toivottavasti ei koskaan) kirjata kaikkia mahdollisia tilanteita. En itse ainakaan tykkisi siitä, jos homma menisi niin kliiniseksi. Esimerkiksi seuraavaan tyyliin: Aina kun pelaajan maila osuu vastustajan kasvoihin, tulee hänelle tuomita joko kahden minuutin rangaistus tai vastustajan loukkantuessa iso rangaistus ja pelirangaistus. Varsin yksiselitteistä, vai mitä?

No entäpä sitten, jos se maila on oikeasti ollut vain esim. polven korkeudella ja se vastustaja on itse kaatunut "sopivasti" ja kaatuessaan saanut osuman siitä mailan lavasta. Tuleeko mailaa sääntöjen mukaisesti pitäneelle ja käyttäneelle tuomita rangaistus? Ei minusta, tässä juuri tarvitaan sitä tilanteen tulkintaa, jotta oikeasti voidaan tuomita siitä, mitä on tapahtunut ja mitä on tehty.

Ja joo, olen samaa mieltä, että nykyisin tuomitaan liikaa rangaistuksia seurauksista, ei teoista. Ei puhtaasta taklauksta pidä rangaista, vaikka taklattu loukkaantuisikin. Ja toisaalta, rumiakin huitomisia ja muita mailan käyttöjä jätetään rankaisematta pelikielloilla sen takia, että rikottu pelaaja ei loukkaantunutkaan.

asioista aivan samaa mieltä. Nykypäivän kiekosta pitäisi karsia mailalla hakkaamiset ennemmin kuin kovatpuhtaat taklaukset. ja ennen kaikkea rumistataklauksista ja vahingoittamis tarkoituksessa tehdyistä teoista pitäisi saada pidempiä pelikieltoja.

Mutta tästä pääsemmekin asiaan mikä vaivaa minua eniten. Eihän semmoisella kaverilla mikä on tippunut jo juniorina kilpajoukkueen kyydistä ole minkäänlaista näkökulmaa kiekkoon. En tule koskaan myöntämään semmoista asiaa, että sellaisella kaverilla olisi mitään mahdollisuutta ajaa montavuotta edustuskiekkoa pelanneen sarjajyrän ohi pelinäkemyksessä. Vaikka koulutuksia kävisikin ja kuinka panostaisi. Minusta pitäisikin saada isompia korvauksia tuomaroinnista, että saisimme sinne puolellekkin kokeneita pelimiehia pitämään kuria. Ja siistimään peliä. Ehkä sitä kautta lupaavilta pelaajilta jäisi loukkaantumisia kärsimättä ja pelaajien kehitys ei katkeaisi.
 

Twite

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hämeenlinnan Pallokerho
En tule koskaan myöntämään semmoista asiaa, että sellaisella kaverilla olisi mitään mahdollisuutta ajaa montavuotta edustuskiekkoa pelanneen sarjajyrän ohi pelinäkemyksessä.
Hyvä lähtökohta keskustelulle tuo "en tule koskaan myöntämään". Minä en ymmärrä millä ihmeen logiikalla ei voisi olla erittäin hyvä tuomari vaikka ei ole koskaan millään vakavalla tasolla pelannut. 200 vihellettyä junnupeliä on minun mielestäni parempi lähtökohta kuin 200 pelattua miesten ottelua.
 

sknul

Jäsen
Suosikkijoukkue
montreal canadiens,
suolahden urho.
Hyvä lähtökohta keskustelulle tuo "en tule koskaan myöntämään". Minä en ymmärrä millä ihmeen logiikalla ei voisi olla erittäin hyvä tuomari vaikka ei ole koskaan millään vakavalla tasolla pelannut. 200 vihellettyä junnupeliä on minun mielestäni parempi lähtökohta kuin 200 pelattua miesten ottelua.

miten se voisi olla parempi lähtökohta? kaveri joka on pelannut edustustasolla sen parisataa ottelua. on myös pelannut junnuissa saman. ja on lähtökohtaisesti minun mielestä paljon kokeneempi kuin toinen joka on lopettanut uransa jo muutaman vuoden jälkeen ja tuominnut vain juniorienpelejä? miten semmoisella tuomarilla voi olla parempi näkemys kiekosta? tietty yksisadasta poikkeus voisi vahvistaa säännön.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös