Tuomarointi ja säännöt

[Mike Bossy]

Eli tuosta toisen mestisfinaalin toiseen maaliin johtaneesta tilanteesta tuli mieleen kysymys. Hyväksytäänkö maali seuraavan kaltaisessa scenariossa: Hyökkäävä pelaaja ja kiekko menevät maalivahdin alueelle - kiekko tulee maalivahdin alueelta pois - kiekko palaa takaisin maalivahdin alueelle pelaajan pysyessä alueella koko ajan - kiekko ylittää maaliviivan.

Itse yritin selailla sääntökirjasta tätä kohtaa, mutta toiminta tässä tilanteessa jäi epäselväksi. Tuo mestisfinaalin tilanne oli tämän esimerkin kaltainen.

Vertailuksi ottin tilanteen toissakeväältä. Uskon, että ainakin jotkut muistavat 2009 liigafinaalien JYP-Kärpät 3 finaalin hylättyyn kärppämaaliin johtaneen tilanteen, joka herätti keskustelua. Arto I. Järvelä kommentoi silloin tilannetta seuraavasti: "Esimerkiksi Jyväskylässä pelatussa kolmannessa finaalissa maalin hylkäys oli oikein - sitä ei voinut hyväksyä. Kun kiekko tulee laukauksesta maalialueelta ulos ja jos maalialueella on pelaaja niin maalia ei voi syntyä". Eihän nämä tilanteet nyt täysin identtisiä olleet, mutta tuo Järvelän perustelu jäi mieleen sekä tietysti erityyppiset ratkaisut tilanteissa, joissa samankaltaisuuttakin oli kuitenkin havaittavissa.

Tässä vielä linkkejä tuohon kevään 2009 tilanteeseen, jos on pässyt unohtumaan, tai ylipäätään kiinnostaa enää:

Erotuomarijohtaja: Haasteellinen kausi - MTV3.fi - Urheilu - Jääkiekko - Uutiset (Järvelän kommentit tilanteesta)

http://www.youtube.com/watch?v=F_LPMNGeIwE (kooste 3 finaalista, tapahtuma alkaa kohdasta 1:35)


Jos joku voisi vähän selvittää tätä asiaa, niin ehkä jatkossa ei tarvittsisi näitä tilanteita enää ihmetellä :)

 

[Haukka68]

Eli tuosta toisen mestisfinaalin toiseen maaliin johtaneesta tilanteesta tuli mieleen kysymys. Hyväksytäänkö maali seuraavan kaltaisessa scenariossa: Hyökkäävä pelaaja ja kiekko menevät maalivahdin alueelle - kiekko tulee maalivahdin alueelta pois - kiekko palaa takaisin maalivahdin alueelle pelaajan pysyessä alueella koko ajan - kiekko ylittää maaliviivan.

Itse yritin selailla sääntökirjasta tätä kohtaa, mutta toiminta tässä tilanteessa jäi epäselväksi. Tuo mestisfinaalin tilanne oli tämän esimerkin kaltainen.



Jos joku voisi vähän selvittää tätä asiaa, niin ehkä jatkossa ei tarvittsisi näitä tilanteita enää ihmetellä :)

Se mitä näin eilen urheiluruudun koostetta, niin sen perusteella maalia ei olisi pitänyt hyväksyä. Hyökkäävä pelaaja oli maalialueella ennen kiekkoa, vaikk ko. tilanteessa ei häirinnyt maalivahtia.
Erotuomarin ohjekirjassa (Case bookissa) on esimerkki tilanteena sama, sillä erotuksella että puolustava pelaaja pelaa kiekon maaliin ja hyökkävä pelaaja seisoo maalialueella, niin silloinkaan maalia ei hyväksytä.

http://www.finhockey.fi/mp/db/file_library/x/IMG/367094/file/IIHFCaseBook2009-2010seasonFIN20090713.pdf

Säätnö 471 kohta C tilanne 1

 

[MacRef]

Minä taas olisin hyväksynyt maalin selkeästi. Sääntökirjan sääntö 470, kohta 7 sanoo: Maali katsotaan tehdyksi, jos hyökkäävän joukkueen pelaaja on maalialueella kiekon ylittäessä maaliviivan eikä hän millään tavoin vaikuta maalivahdin mahdollisuuksiin torjua kiekkoa eikä kyse ole säännössä 471 kuvatuista tilanteista.

Säännössä 471 on sitten kuvattu tilanteita, jonka takia maali tulee hylätä. Maalia ei hyväksytä, 4. jos hyökkäävän joukkueen pelaaja on maalialueella tai pitää mailaansa maalialueella, kun kiekko menee maaliin, ellei puolustavan joukkueen pelaaja ole toiminnallaan fyysisesti estänyt kyseistä hyökkäävän joukkueen pelaajaa poistumasta maalialueelta, kun kiekko menee maaliin ellei hänellä erotuomarin mielestä ollut riittävästi aikaa poistua maalialueelta tai ellei sovelleta sääntöä 470.

Aina voidaan keskustella siitä, estikö se maalialueella oleva Jukuripelaaja Puurulaa torjumasta vai ei. Mielestäni ei, sillä tilanne oli niin nopea. Siispä pistäisin maalin hyväksymisen puolesta perustelut tuon neloskohdan toiseksi viimeiseen lauseeseen, jossa todetaan, "ellei hänellä erotuomarin mielestä ollut riittävästi aikaa poistua maalialueelta". Tilannehan oli niin nopea, ettei se Jukuripelaaja ehtinyt sieltä millään pois. Eikä hän myöskään mitenkään estänyt tai pyrkinyt estämään Puurulaa tilanteessa, joten olisi ollut väärin hylätä tuo maali. Tämä minun mielipiteeni.

By the way, tuo liiton sivuilta löytyvä ohjekirja on vanha (uutta ei ole syystä tai toisesta saatu liiton sivuille sähköisenä) ja siinä taisi olla myös käännöskukkanen. IIHF:n sivuilta löytyvästä ajantasaisesta CaseBookista löytyy sama kohta englanniksi:

"A defending player puts the puck into his goal net while an attacking player is standing in the goal crease.

Ruling: The goal shall be allowed."

 

[MarkusMaggot]

Aina voidaan keskustella siitä, estikö se maalialueella oleva Jukuripelaaja Puurulaa torjumasta vai ei. Mielestäni ei, sillä tilanne oli niin nopea. Siispä pistäisin maalin hyväksymisen puolesta perustelut tuon neloskohdan toiseksi viimeiseen lauseeseen, jossa todetaan, "ellei hänellä erotuomarin mielestä ollut riittävästi aikaa poistua maalialueelta". Tilannehan oli niin nopea, ettei se Jukuripelaaja ehtinyt sieltä millään pois. Eikä hän myöskään mitenkään estänyt tai pyrkinyt estämään Puurulaa tilanteessa, joten olisi ollut väärin hylätä tuo maali. Tämä minun mielipiteeni.

Joo, tämä tilanne meni aivan täysin yllä kuvaillun mukaisesti. Eli sääntökirjaahan ei käsittääkseni ole tehty ihan kaikilta osin pilkulleen noudatettavaksi (vrt. esim. jäähysäännöt, missä menee oikeasti koukkaamisen/vastaavien raja). Tärkeintä mielestä on, että tilanteet menevät urheilullisesti oikein. Ko. maalissa urheilullisesti ainoa oikea ratkaisu oli hyväksyä maali, vaikka tulikin kenenkään odottamattoman pompun jälkeen. Olisi ollut kohtuutonta hylätä maalia vaikka hyökkäävä pelaaja olikin näennäisesti puolustavan maalivahdin edessä.

Eli oikein meni tässä kohtaa tuomio.

 

[Mike Bossy]

Minä taas olisin hyväksynyt maalin selkeästi. Sääntökirjan sääntö 470, kohta 7 sanoo: Maali katsotaan tehdyksi, jos hyökkäävän joukkueen pelaaja on maalialueella kiekon ylittäessä maaliviivan eikä hän millään tavoin vaikuta maalivahdin mahdollisuuksiin torjua kiekkoa eikä kyse ole säännössä 471 kuvatuista tilanteista.

Säännössä 471 on sitten kuvattu tilanteita, jonka takia maali tulee hylätä. Maalia ei hyväksytä, 4. jos hyökkäävän joukkueen pelaaja on maalialueella tai pitää mailaansa maalialueella, kun kiekko menee maaliin, ellei puolustavan joukkueen pelaaja ole toiminnallaan fyysisesti estänyt kyseistä hyökkäävän joukkueen pelaajaa poistumasta maalialueelta, kun kiekko menee maaliin ellei hänellä erotuomarin mielestä ollut riittävästi aikaa poistua maalialueelta tai ellei sovelleta sääntöä 470. "

Näitä kohtia itsekkin lueskelin, mutta noissa sääntökohdissa ei oikein suoraan mainita, että hyväksytäänkö maaliin johtanut tilanne, mikäli hyökkäävän joukkueen pelaaja oli maalivahdin alueella ennen kiekkoa (olettaen että ei häirinnyt maalivahtia)? Ainoa teksti, jossa on jotain selkeänpää mainintaa ylläolevasta tilanteesta on tuo Arto I. Järvelän kommentit tuossa edellisessä viestissäni ja siitä on jäänyt sellainen kuva, että ylläoleva tilanne ei olisi hyväksyttävissä. Vihelletäänhän peli poikki silloinkin, kun hyökkäävän joukkueen pelaaja ajautuu maalivahdin alueelle ja kyseisellä joukkueella on pyöritys päällä(hyökkäys alueella) sekä kiekko hallussa. Tuntuisi vaan jotenkin oudolta, jos maali sitten voitaisiin kuitenkin hyväksyä hyökkäävän joukkueen pelaajan ollessa maalivahdin alueella ennen kiekkoa. Voiko näin siis kuitenkin käydä?

 

[olkikuukkeli]

Tännehän tämä varmaan paremmin sopii...

Ja todellakin, suihinoton merkkejä tuo näytti, joka on siis sääntöjen mukaan OR:n paikka. Ihan oikea tuomio. Arakin taisi hiffata kun Rönn kuiskasi asian korvaan. Hienosti peitti suunsa, ettei suihinott.. huuliltalukijat näe, mitä hän sanoi.

Tämä on sitten aivan käsittämätöntä paskaa. Ihan saman tien pitäisi poistaa tällaiset täysin idioottimaiset säännöt lajista, jossa oikeasti satutetaankin ihmisiä ja tarkoituksella. Olin tätä mieltä Leino-casen jälkeen ja nyt myös. Jos huuteluista ei tule mitään, niin miksi non-verbaalinen viestintä olisi enemmän kuin sen max. 10 minuutin arvoista? Kaksinaismoralistista älyttömyyttä pitää tuollainen sääntö voimassa ja vielä oikeasti viheltääkin sen mukaan. Helpommin ymmärtäisin kaksinaismoralistien kultamaassa Ämerikassa, mutta luulisi sivistysvaltioissa olevan toisin.

 

[julle-jr]

Tämä on sitten aivan käsittämätöntä paskaa. Ihan saman tien pitäisi poistaa tällaiset täysin idioottimaiset säännöt lajista, jossa oikeasti satutetaankin ihmisiä ja tarkoituksella. Olin tätä mieltä Leino-casen jälkeen ja nyt myös. Jos huuteluista ei tule mitään, niin miksi non-verbaalinen viestintä olisi enemmän kuin sen max. 10 minuutin arvoista? Kaksinaismoralistista älyttömyyttä pitää tuollainen sääntö voimassa ja vielä oikeasti viheltääkin sen mukaan. Helpommin ymmärtäisin kaksinaismoralistien kultamaassa Ämerikassa, mutta luulisi sivistysvaltioissa olevan toisin.

Olen samaa mieltä. Kyllähän vittuakin huudellaan joka pelissä ihan junnuista asti, mutta harvoin siitä ainakaan näin isoja rangaistuksia annetaan.

 

[korkki]

Jos kauden viimeisessä sarjapelissä saa ottelurangaistuksen niin milloin se kärsitään? Harjoituspelejä ja yksi turnaus on vielä edessä. Kärsitäänkö se niissä vai miten säännöt menevät.

 

[Haukka68]

Jos kauden viimeisessä sarjapelissä saa ottelurangaistuksen niin milloin se kärsitään? Harjoituspelejä ja yksi turnaus on vielä edessä. Kärsitäänkö se niissä vai miten säännöt menevät.

Pelikiellot kärsitään aina sarjapeleissä. Jos pelit on loppu niin rangaistus siirtyy syksyyn. Kilpailusäännöt 7.3.1.7 http://www.finhockey.fi/mp/db/file_library/x/IMG/464929/file/kilpailusaannot2010-2011.pdf

Aikaisempaan Jukurit-Sport pelin maaliin voinen vaihtaa tulkintaani, TheRefin mukaisesti. Mutta jos hyökkäjä joka oli maalialueella olisi ohjannut kiekon maaliin, eli olisi ollut ennen kiekkoa maalialueella, niin silloin maali olisi pitänyt hylätä.

 

[The Hockey Handbook]

Jos kauden viimeisessä sarjapelissä saa ottelurangaistuksen niin milloin se kärsitään? Harjoituspelejä ja yksi turnaus on vielä edessä. Kärsitäänkö se niissä vai miten säännöt menevät.

SaiPan Levokari on muistaakseni joskus ollut kauden pari ekaa runkosarjan peliä sivussa edelliskaudella tulleen pelikiellon takia. Tässä linkki uutiseen. (jatkoaika.com).

 

[SteelGate]

Pelikiellot kärsitään aina sarjapeleissä. Jos pelit on loppu niin rangaistus siirtyy syksyyn. Kilpailusäännöt 7.3.1.7 http://www.finhockey.fi/mp/db/file_library/x/IMG/464929/file/kilpailusaannot2010-2011.pdf

Tulkitsinko pykälää oikein, eli jos tämä rangaistu pelaaja ei pelaa enää samassa joukkueessa tulevana syksynä vaan siirtyy vaikkapa Sveitsiin, niin rangaistus kuitenkin kärsitään tässä uudessa joukkueessa? Oli sarja missä maassa tahansa? Mitä jos tämä rangaistu pelaaja siirtyy NHL:ään ja pääsee heti pelaavaan kokoonpanoon? Ulottuuko tämä pykälä NHL:ään asti?

 

[Haukka68]

Tulkitsinko pykälää oikein, eli jos tämä rangaistu pelaaja ei pelaa enää samassa joukkueessa tulevana syksynä vaan siirtyy vaikkapa Sveitsiin, niin rangaistus kuitenkin kärsitään tässä uudessa joukkueessa? Oli sarja missä maassa tahansa? Mitä jos tämä rangaistu pelaaja siirtyy NHL:ään ja pääsee heti pelaavaan kokoonpanoon? Ulottuuko tämä pykälä NHL:ään asti?

Enpä usko, että rangaistus siirtyy Suomen rajojen ulkopuolelle, sillä nuo ovat Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusäännöt, jotka koskee jääkiekkoliiton alaisia otteluita.

 

[axe]

Shayne Toporowski sai ekan liigakautensa (2000-01) viimeisen ottelun törttöilystään neljän ottelun pelikiellon ja kärsi sen kauden 2003-04 alussa palattuaan liigaan pelattuaan välissä Venäjällä, Ruotsissa ja Saksassa.

 

[ace]

Tuli mieleen kysymys maalivahdin koskemattomuudesta. Tuostahan löytyy tulkintoja varmaan yhtä paljon kuin on tuomareitakin.

Toimin siis itse aktiivisesti juniori jääkiekon parissa ja olen käynnyt junioreille pakollisen Juniori tuomari koulutuksen, tai mikä se lienee viralliselta nimeltä onkaan.

Siellä Niki Andersson kertoi, että maalivahti on ehdottomasti koskematon, riippumatta siitä, onko hän omalla maalialueellaan, tai esim. maalin takana rännikiekkoa pelaamassa.

Siis, miksi usein jätetään viheltämättä tilanteet, joissa vastapuolen karvaaja enemmän tai vähemmän törmää veskariin, jolloin hän kaatuu tai esim. menettää mailansa? Miten tästä virallinen sääntö kuuluu?

Ja toinen kysymys: Jos mv sulkee kiekon ja vastapuolen pelaaja lyö häntä "näpeille", ymmärtääkseni vaihtoehdot ovat, joko jäähy huitomisesta, tai sitten ei rangaistusta ja aloitus b-pisteeltä. Miksi sitten selvästi käytetyin tapa on siirtää aloitus keskialueelle?

 

[obi-wan]

Tuli mieleen kysymys maalivahdin koskemattomuudesta. Tuostahan löytyy tulkintoja varmaan yhtä paljon kuin on tuomareitakin.

Toimin siis itse aktiivisesti juniori jääkiekon parissa ja olen käynnyt junioreille pakollisen Juniori tuomari koulutuksen, tai mikä se lienee viralliselta nimeltä onkaan.

Siellä Niki Andersson kertoi, että maalivahti on ehdottomasti koskematon, riippumatta siitä, onko hän omalla maalialueellaan, tai esim. maalin takana rännikiekkoa pelaamassa.

Siis, miksi usein jätetään viheltämättä tilanteet, joissa vastapuolen karvaaja enemmän tai vähemmän törmää veskariin, jolloin hän kaatuu tai esim. menettää mailansa? Miten tästä virallinen sääntö kuuluu?

Jos kontakti on tahaton ja selkeästi mahdoton välttää, ei siitä voi millään tapaa antaa jäähyä. En tähän hätään jaksanut kaivaa sääntökirjaa esille mutta ei sielläkään muistaakseni ole kovin yksiselitteistä kohtaa. Lisäksi jos maalivahti selkeästi pelaa itsensä kenttäpelaajan tielle ja ei anna mitään mahdollisuuksia väistöön, näen itse tämän ihan maalivahdin omana mokana ja annan pelin jatkua. Maalaisjärjellä nämä on vedettävä

Ja toinen kysymys: Jos mv sulkee kiekon ja vastapuolen pelaaja lyö häntä "näpeille", ymmärtääkseni vaihtoehdot ovat, joko jäähy huitomisesta, tai sitten ei rangaistusta ja aloitus b-pisteeltä. Miksi sitten selvästi käytetyin tapa on siirtää aloitus keskialueelle?

Aiemmin sääntökirjan mukaan, aloitus oli mahdollista tuoda tuossa tilanteessa keskialueelle, mutta jostain syystä tuo muutettiin. Oli / on oikein toimiva ratkaisu osoittaa että tahaton huitaisu osui hieman väärään paikkaan ja tilanne ei kuitenkaan ole jäähyn arvoinen. Siksi teen tätä vieläkin. Selkeät, myöhässä tulevat huitaisut palkitsen aina jäähyllä.

 

[ilu]

Lisäksi jos maalivahti selkeästi pelaa itsensä kenttäpelaajan tielle ja ei anna mitään mahdollisuuksia väistöön, näen itse tämän ihan maalivahdin omana mokana ja annan pelin jatkua.

Näistä kyllä soisi annettavan kakkosia estämisestä maalivahdille.

 

[Orava]

Kun kukaan ei minulle suostu muualla vastaamaan, niin onko pelaajan taklaaminen maalirautoja kohti/ rautoihin sallittua? Vai katsotaanko tässä jotain tahallisuus astetta vai mitä? Ja toiseksi mikä sitten katsotaan maalirautoihin taklaamiseksi? Täyttääkö esimerkiksi tuo Granlundin tapaus nuo kriteerit?

 

[ilu]

Kun kukaan ei minulle suostu muualla vastaamaan, niin onko pelaajan taklaaminen maalirautoja kohti/ rautoihin sallittua? Vai katsotaanko tässä jotain tahallisuus astetta vai mitä? Ja toiseksi mikä sitten katsotaan maalirautoihin taklaamiseksi? Täyttääkö esimerkiksi tuo Granlundin tapaus nuo kriteerit?

Ei kai se mitenkään erikseen kiellettyä ole, samat säännöt pätevät kuin muuallakin kentällä (estäminen, ryntäys, päähän kohdistunut taklaus, poikittainen maila jne.)

Laitataklaus ei maalikehikkoon kaatumista kosketa ja mitään erillistä "tolppaan taklaaminen" rikettä ei sääntökirjassa ole.

Jos nyt jonkun järkyttävän teloituksen suorittaa ja pää irtoaa kehikkoon osuessaan niin aina voi heittää pihalle Kohtuuttoman kovan pelin myötä (527 – KOHTUUTTOMAN KOVA PELI: "Pelaajalle, jonka suorittama sääntöjen vastainen rike saattaa aiheuttaa tai aiheuttaa vastustajan, joukkueen toimihenkilön tai ottelun tuomariston loukkaantumisen, tuomitaan Ottelurangaistus (OR)").

 

[MacRef]

Kun kukaan ei minulle suostu muualla vastaamaan, niin onko pelaajan taklaaminen maalirautoja kohti/ rautoihin sallittua? Vai katsotaanko tässä jotain tahallisuus astetta vai mitä? Ja toiseksi mikä sitten katsotaan maalirautoihin taklaamiseksi? Täyttääkö esimerkiksi tuo Granlundin tapaus nuo kriteerit?

Säännöissä ei tosiaan ole erikseen sanottu mitään päin maalia taklaamisesta. Lähtökohta noissa tilanteissa lienee se, että onko itse taklauksessa jokin rike vai ei.

Päähän kohdistuneen taklauksen sääntö (sääntö nro 540) a) sanoo: Pelaajalle, joka kohdistaa taklauksen tai iskun, millä vartalonsa tai varusteensa osalla hyvänsä, vastustajan pään tai niskan alueelle tai "ohjaa" tai "painaa" vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten, tuomitaan erotuomarin harkinnan mukaan 2+10, 5+PRK tai OR. Ja sitten selittävä osa vielä tarkentaa muun muassa seuraavaa: päähän kohdistuneesta taklauksesta voidaan tuomita, mikäli 2. Pelaaja "ohjaa" tai "painaa" vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten käyttäen mitä tahansa kohdassa 3 mainittua kehonsa osaa. Kohta 3 taas toteaa 3. Pelaaja ojentaa ja kohdistaa kätensä, kyynärpäänsä, kyynärvartensa tai olkapäänsä osuakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle.

Näkisin, että Granlundin eilisessä tapauksessa ei päde mikään edellä mainituista, sillä taklaus ei kohdistunut päähän. Sen sijaan Granlundin pää osui puhtaan (ei aleta nyt väittelemään tästä, tämä on minun mielipiteeni) taklauksen seurauksena maaliin, mutta se ei tee tilanteesta päähän kohdistunutta taklausta, sillä Väänänen ei painanut tai ohjannut Granlundin päätä päin maalia.

 

[msg]

Noista videopätkistä ja still-kuvista on vaikea kyllä olla 100% varma siitä mihin Ossi osuu, mutta yleisellä tasolla kyselen onko rangaistavaa taklata kädet vartalon edessä toista vartaloon? Näitähän nähdään useinkin ja vielä niin, että taklaaja sitten antaa käsillä vauhtia taklattavan vartaloon. En kyllä muista jäähyjä tälläisistä nähneeni vihelletyn, jos ja kun taklaus ei osu pään tai niskan/kaulan alueelle.

 

[Orava]

Kiitoksia vastauksista. Olen ollut aina siinä käsityksessä, että vastustajaa ei saa taklata maalirautoihin. Ovat kyllä aina vaarallisia nuo tilanteet kun joku sinne maaliin taklataan.

 

[Fat Jesus]

Kuka asSM-Liigassa arpoo nuo pelin jälkeen rangaistavat tilanteet?

Kun nyt Ilveksen Weakman sai penaltin kilvellä lyömisestä mutta taasen Riksmanin lyönti Mäen niskaan ei aiheuttanut mitään?

Toinen kysymys on kun tiistaina joku oli lähellä kädellä heittää kiekon tyhjään maaliin omalta alueelta niin jos asSM-liigan laadukkaat tuomarit ei näe että se tehtiin kädellä niin voiko ne tarkistaa sen videolta?

 

[eh]

Kuka asSM-Liigassa arpoo nuo pelin jälkeen rangaistavat tilanteet?

Kun nyt Ilveksen Weakman sai penaltin kilvellä lyömisestä mutta taasen Riksmanin lyönti Mäen niskaan ei aiheuttanut mitään?

Sehän on otteluvalvojasta kiinni, minkä tilanteen hän näkee raportoimisen arvoiseksi. Helsingissä otteluvalvojan mielestä oli paljon tärkeämpää puuttua Jokerien valmennus- ja johtoportaan tekemisiin kuin kaukalon tapahtumiin, Jyväskylässä ilmeisesti otteluvalvojalla ei ollut parempaakaan tekemistä kuin raportoida Wiikmanista ja Jääskeläisestä.

Toki Jokerit olisi voinut viedä Riksmanin tempun käsittelyyn oma-aloitteisesti liigan kurinpitosäännöstön kohdan 3.4 mukaisesti, mutta ehkä tuo kymppitonnin ylimääräinen lasku yhdestä ottelusta tyhjensi kassan, eikä ollut enää varaa lyödä viittätonnia vetoa, että Riksmania rangaistaan.

 

[Axbor Nocturne]

Ja sitten tänne kysymys tuosta eilisestä Varakkaan taklauksesta. Oliko tuomio oikein ryntäyksestä? Estämistähän tuossa ei tapahtunut ja miksi estämisestä ei ole säädetty isoa rangaistusta? En kaipaile vastausta keneltäkään sellaiselta, joka ei toimi jääkiekkotuomarina.

 

[Glove]

Ja sitten tänne kysymys tuosta eilisestä Varakkaan taklauksesta. Oliko tuomio oikein ryntäyksestä? Estämistähän tuossa ei tapahtunut ja miksi estämisestä ei ole säädetty isoa rangaistusta? En kaipaile vastausta keneltäkään sellaiselta, joka ei toimi jääkiekkotuomarina.

Mun mielestä ihan puhdas. Ei tuossa tultu mitenkään ylikovaa tilanteeseen. Tuomari näki tilanteen ryntäyksenä ja kun vastustaja loukkaantui niin siinä ei sitten ollut muuta mahdollisuutta kuin pistää kaveri pihalle. En nähnyt youtuben videosta, missä toinen tuomari oli, mutta ainakin tuo toinen nosti kätensä pystyyn täysin toisella puolen kenttää eikä varmasti nähnyt tilannetta kovin hyvin.