Mainos

Tuomarointi ja säännöt

  • 477 358
  • 2 339

Joe Plop

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Jos kiekko menee suoraan tuomarista maaliin koskematta pelaajaan välissä, maalia ei hyväksytä. Muussa tapauksessa hyväksytään (kunhan maali tehdään sääntöjen mukaisesti eli ei esim. potkaisemalla).

Esim. linjurin tarjoama syöttö takatolpalle ja hyökkääjän puttaus sisään hyväksytään ihan normaalisti.
Ei ihan näin vaan tuo sääntökohta jatkuu niin, että jos kiekko kimpoaa tuomarin ja kenen tahansa kenttäpelaajan tai maalivahdin kautta maaliin niin sitä ei hyväksytä. Mutta jos se kimpoaa tuomarin ja maalivahdin kautta hyökkääjän lapaan ja se siitä pelataan maaliin niin silloin hyväksytään...
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Eli jos Kümper olisi osunut torjuntayrityksessä kiekkoon edes minimaalisesti, niin maali olisi hyväksytty? Ns reverse Enckelman.
Ei vaan se pitää sen jälkeen pelata maaliin joko hyökkäävän tai puolustavan pelaajan toimesta se kiekko haltuun ottaen. Eli toisin sanoen kosketuksen kiekkoon pitää olla tarkoituksellinen. Se on sitten hankalampi kysymys, että jos pomppaisi siitä ilmaan ja puolustava pelaaja huitaisisi kädellään kiekkoa ja menisi omaan maaliin, että hyväksyttäisiinkö, todennäköisesti kyllä.
 

haepis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tuomarit, KooKoo, Red Wings
Kimpoaminen on hyvin tulkinnanvarainen sana. Onko esimerkiksi torjuntayritys kimpoaminen vai kiekon tarkoituksellista pelaamista?
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Kimpoaminen on hyvin tulkinnanvarainen sana. Onko esimerkiksi torjuntayritys kimpoaminen vai kiekon tarkoituksellista pelaamista?
Minä sanoisin, että silloin kun torjunta on reagointia laukaukseen / kiekon tuloon, niin ei ole tarkoituksellista pelaamista. Muuttuu tarkoitukselliseksi silloin, kun maalivahti kontrolloidusti ohjaa torjunnallaan kiekkoa sinne minne haluaa. Vähän samaa kuin tilanteessa, missä on jäähy tulossa. Katkaistaisiinko peli maalivahdin kiekkoon koskemisen vuoksi vai ei.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Aloittajalle. Jääkiekossa ei merkitä omaa maalia ja joku sille maalille tekijäksi täytyy merkitä. Pelitilanteessa se olisi viimeksi kiekkoon koskenut, mutta aloituksessa sitä ei ole. Muuta kuin kuvitteellisesti se aloittaja, joka ei kuitenkaan kiekkoon koskenut.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Kuinkas tosissaan tämä tulisi ottaa?
IIHF ottaa käyttöön NHL-säännöt
(Linkki johtaa kanadalaiselle La Presse -uutissivustolle, ranskankielinen)
Sveitsiläismedian (Le Matin Dimanche) lähteen mukaan jo ensi kaudelle olisi tulossa NHL-säännöt kaikkialle. Muutoksen olisi määrä olla hyväksynnässä kesäkuun IIHF-kokouksessa.
Tässä näköjään oli jotain perää. Iihf:n sivuilla on uutinen, jossa kerrotaan sääntöjen yhtenäistämisestä läpi kiekkomaailman. Mahdollistaa mm. tappelusta pelkän vitosen ilman ulosajoa (ei MM-kisoissa). En nyt lukenut edes koko uutista läpi, mutta monta NHL-sääntöä ilmeisesti tulossa myös Iihf:n sääntöihin.
 

Kulkija

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
HPK-TPS Ottelussa toimitsijat sekoilivat jäähyjen kanssa aika huolella. Tepsin Steenbergen sai samasta tilanteesta 2+2+10 ja Tepsillä oli jo alla yksi 2 Tammelan toimesta. Eli pelattiin kerhon 5vs3 ylivoimaa. Sekoilu alkoi, kun Tammela piti päästä ulos, mutta toimitsijat eivät päästääneet vaan Kerho sai pelata n. 10 sekunttia pidempään kahden miehen ylivoimaa ja lopulta Tammela pääsi kentän puolelle. Sen sijaan toimitsijat päästivät Steenbergenin sijaiskärsijänä toimineen Sandbergin ulos ensimmäisen kakkosen jälkeen ja peliä jatkettiin 5vs5 puolisen minuuttia pelikatkoon asti, kunnes tuomarit pitivät pitkähkön palaverin toimitsijoiden kanssa ja Sandberg palautettiin boksiin n. 1,5 minuutiksi.

Kysymys kuuluukin, jos Kerho olisi tehnyt tuon 10 sekunnin aikana maalin tai TPS tuon 5vs5 aikana maalin olisiko nämä hyväksytty ja tilanne olisi ollut valitettava lopputulema vai olisiko maalin hylkäämiselle ollut jonkinlaisia perusteita?

Pingataan @MacRef tähän.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
HPK-TPS Ottelussa toimitsijat sekoilivat jäähyjen kanssa aika huolella. Tepsin Steenbergen sai samasta tilanteesta 2+2+10 ja Tepsillä oli jo alla yksi 2 Tammelan toimesta. Eli pelattiin kerhon 5vs3 ylivoimaa. Sekoilu alkoi, kun Tammela piti päästä ulos, mutta toimitsijat eivät päästääneet vaan Kerho sai pelata n. 10 sekunttia pidempään kahden miehen ylivoimaa ja lopulta Tammela pääsi kentän puolelle. Sen sijaan toimitsijat päästivät Steenbergenin sijaiskärsijänä toimineen Sandbergin ulos ensimmäisen kakkosen jälkeen ja peliä jatkettiin 5vs5 puolisen minuuttia pelikatkoon asti, kunnes tuomarit pitivät pitkähkön palaverin toimitsijoiden kanssa ja Sandberg palautettiin boksiin n. 1,5 minuutiksi.

Kysymys kuuluukin, jos Kerho olisi tehnyt tuon 10 sekunnin aikana maalin tai TPS tuon 5vs5 aikana maalin olisiko nämä hyväksytty ja tilanne olisi ollut valitettava lopputulema vai olisiko maalin hylkäämiselle ollut jonkinlaisia perusteita?

Pingataan @MacRef tähän.

Nykyisen sääntökirjan sääntö 68.5. ja sama sisältö myös säännössä 70.9.
Sääntökirja kirjoitti:
Jos rangaistu pelaaja palaa jäälle rangaistusaitiosat ennen rangaistuksensa päättymistä, joko omasta virheestään tai rangaistusajanottajan virheen takia, mitään hänen joukkueensa sinä aikana, kun hän (tai hänen vaihtopelaajansa) oli jäällä, tekemää maalia ei hyväksytä, mutta kaikki tuona aikana tuomitut kumman tahansa joukkueen rangaistukset kärsitään normaaliin tapaan.

Eli varsin yksiselitteisen selvää on, että mahdollista TPS:n tekemää maalia ei olisi hyväksytty. Tai ei ainakaan olisi pitänyt hyväksyä. Jos taas HPK olisi tehnyt maalin, olisi se hyväksytty.

Mielenkiintoista sekoilua kuulostaa olleen. Jos Sandberg pääsi ulos kahden minuutin jälkeen ja se sitten seuraavalla katkolla huomattiin, olisi hänen pitänyt istua yhä se täysi kaksi minuuttia siellä. Säännöissä nimittäin sanotaan, että jos lähti jäähyltä liian aikaisin, täytyy istua jäljellä oleva aika ja aika lasketaan siitä hetkestä, milloin lähti jäähyaitiosta.
 

Espoonmies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Nykyisen sääntökirjan sääntö 68.5. ja sama sisältö myös säännössä 70.9.


Eli varsin yksiselitteisen selvää on, että mahdollista TPS:n tekemää maalia ei olisi hyväksytty. Tai ei ainakaan olisi pitänyt hyväksyä. Jos taas HPK olisi tehnyt maalin, olisi se hyväksytty.
Entä jos HPK olisi tehnyt maalin viidellä kolmea vastaan sen jälkeen kun ensimmäinen kakkonen päättyi kuitenkin ennen kuin jäähylläollut pelaaja pääsi pois aitiosta? Pelaajaahan pidettiin siellä n. 10sekuntia liian kauan.

Ilmeisesti se toinen kakkonen selästä takaamisesta oli mennyt toimitsijoilta ohi kun sitä ei näkynyt myöskään TV-lähetyksen grafiikassa. Sen takia pelaaja päästettiin pois ensimmäisen kakkosen jälkeen.
 

Sportsguy

Jäsen
Itse haluaisin tietää seuraavaa:

Jukurit-SaiPa -ottelun ainut maali syntyi viimeisellä minuutilla vieraiden verkkoon, kun maalineduskahakan seurauksena tuomari puhaltaa pilliin, nostaa kätensä, mutta hetki tämän jälkeen huomaakin kiekon lipuvan/lipuneen maaliin. SaiPa haastoi veskarin estämisenä tuon, mutta maali hyväksyttiin.

Onko tuomarilla siis mahdollisuus pilliin jo puhaltaneena korjata ja hyväksyä maali? On nähty tilanteita, missä tuomari ei ole enää kumonnut aikaista vihellystään, hylännyt maalin ja pahoitellut vihellystään.
 

Rocco

Jäsen
Itse haluaisin tietää seuraavaa:

Jukurit-SaiPa -ottelun ainut maali syntyi viimeisellä minuutilla vieraiden verkkoon, kun maalineduskahakan seurauksena tuomari puhaltaa pilliin, nostaa kätensä, mutta hetki tämän jälkeen huomaakin kiekon lipuvan/lipuneen maaliin. SaiPa haastoi veskarin estämisenä tuon, mutta maali hyväksyttiin.

Onko tuomarilla siis mahdollisuus pilliin jo puhaltaneena korjata ja hyväksyä maali? On nähty tilanteita, missä tuomari ei ole enää kumonnut aikaista vihellystään, hylännyt maalin ja pahoitellut vihellystään.
Tästä en ole aivan 100% varma, mutta jos vihellys on ennenaikainen, ja kiekko menee juuri sillä hetkellä maaliin, niin tuomari voi varmasti hyväksyä maalin sillä perusteella, ettei kukaan ollut lähelläkään estämässä maalin syntymistä. Tietysti pitää olla niin selkeästi perusteltavissa se, että ennenaikainen vihellys ei vaikuta millään tavalla maalin syntymiseen. Pitää vaan olla puhelahjakas tuomari jos meinaa sen saada puhuttua läpi.
 

Rocco

Jäsen
Kimpoaminen on hyvin tulkinnanvarainen sana. Onko esimerkiksi torjuntayritys kimpoaminen vai kiekon tarkoituksellista pelaamista?
Jos kiekko kimpoaa tuomarista kohti maalia ja maalivahti sitä yrittää torjua, niin ei ole tarkoituksellista. Tällöin maali hylätään, vaikka miten se maalivahti yrittää kiekkoa torjua.

Tässä kiekko osuu tuomariin, jää pelattavaksi ja hyökkääjä tekee maalin. Maali hyväksytään.

Tässä kiekko osuu tuomariin, kimpoaa kohti maalia ja menee torjunnan kautta sisään. Maalia ei hyväksytä. (Ensimmäinen klippi).

Tässä kiekko osuu tuomariin, kimpoaa maalille, hyökkääjä lyö kiekon maaliin. Maali hyväksytään.

Tässä kiekko osuu tuomariin, menee puolustajan kautta maaliin, maalia ei hyväksytä. Pelaaja ei aktiivisesti pelaa kiekkoa.

Toivottavasti tuossa on muutama esimerkki, mitkä selventävät tuota sääntöä.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Itse haluaisin tietää seuraavaa:

Onko tuomarilla siis mahdollisuus pilliin jo puhaltaneena korjata ja hyväksyä maali? On nähty tilanteita, missä tuomari ei ole enää kumonnut aikaista vihellystään, hylännyt maalin ja pahoitellut vihellystään.
Tästä en ole aivan 100% varma, mutta jos vihellys on ennenaikainen, ja kiekko menee juuri sillä hetkellä maaliin, niin tuomari voi varmasti hyväksyä maalin sillä perusteella, ettei kukaan ollut lähelläkään estämässä maalin syntymistä. Tietysti pitää olla niin selkeästi perusteltavissa se, että ennenaikainen vihellys ei vaikuta millään tavalla maalin syntymiseen. Pitää vaan olla puhelahjakas tuomari jos meinaa sen saada puhuttua läpi.

On toki mahdollista muuttaa näyttöään tai ratkaisuaan, jos tietää sen ensimmäisen ratkaisun olleen väärin. Tuossa Jukurien maalissa teki hätäisen käsimerkin ja muutti sitä, kun huomasi sen tarpeelliseksi.

Jos kiekko ei ole maalissa ennen vihellystä, niin maalia ei voi (saa / saisi) tietenkään hyväksyä. Jos niin tekee, niin tekee ison virheen. Tuossa em. maalissa kiekko oli maalissa vihellyshetkellä ja ratkaisun / näytön muuttaminen ei ollut virhe vaan ainoastaan vähän hölmöltä näyttävä toiminta. Häirintään en ota kantaa, mutta siltä osin varmasti meni oikein, että kiekko oli selvästi maalissa vihellyshetkellä ja jos tuota ei siltä osin olisi hyväksytty, niin siinä olisi tullut iso virhe.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Entä jos HPK olisi tehnyt maalin viidellä kolmea vastaan sen jälkeen kun ensimmäinen kakkonen päättyi kuitenkin ennen kuin jäähylläollut pelaaja pääsi pois aitiosta? Pelaajaahan pidettiin siellä n. 10sekuntia liian kauan.

Kuten kirjoitin, mahdollinen HPK:n maali olisi hyväksytty. Nopealla selailulla en tähän uudesta sääntökirjasta löytänyt esimerkkiä, mutta muistan tällaisen asian kerrotun muinoin casebookissa tai sääntökirjassa. En usko tämän asiana muuttuneen, vaikka sääntökirja onkin uusiksi kirjoitettu.
 

Espoonmies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Kuten kirjoitin, mahdollinen HPK:n maali olisi hyväksytty. Nopealla selailulla en tähän uudesta sääntökirjasta löytänyt esimerkkiä, mutta muistan tällaisen asian kerrotun muinoin casebookissa tai sääntökirjassa. En usko tämän asiana muuttuneen, vaikka sääntökirja onkin uusiksi kirjoitettu.
Perin epäloogista. Jos luukkumiehen virheestä joukkue pääsee pelaamaan tasakentin alivoiman sijaan niin sen tekemä maali hylätään, mutta jos joukkue pääsee pelaamaan ylivoimaa luukkumiehen virheestä johtuen niin maali hyväksytään. Tuonhan pitäisi järjen mukaan mennä ennemmin toisinpäin kun virheestä saatava etu on jälkimmäisessä suurempi.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Perin epäloogista. Jos luukkumiehen virheestä joukkue pääsee pelaamaan tasakentin alivoiman sijaan niin sen tekemä maali hylätään, mutta jos joukkue pääsee pelaamaan ylivoimaa luukkumiehen virheestä johtuen niin maali hyväksytään. Tuonhan pitäisi järjen mukaan mennä ennemmin toisinpäin kun virheestä saatava etu on jälkimmäisessä suurempi.
En osaa ottaa kantaa loogisuuteen tai syihin, miksi näin on. Omia arvailuja osaan tehdä.

Asiaa ei luultavastikaan mietitä tuon edun tai virheen kautta vaan siitä näkökulmasta, että joukkue ei voi tehdä maalia tilanteessa, missä sillä on kentällä enemmän pelaajia kuin mitä rangaistusten vuoksi saisi olla. Eli se enemmän pelaajia on sääntöjen vastainen tilanne, jonka aikana ei voi tehdä maalia. Jos taas joukkueella on vähemmän pelaajia kuin mitä saisi olla, niin se ei ole sääntöjen vastainen tilanne.
 

Tiedote

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eiliseltä aatoksia, kun Nordiksella nähtiin varmaan 15 pitkää kiekkoa yhdessä vaiheessa 10 minuutin sisään. Onneksi muu aika pelistä oli suhteellisen jouhevakulkuista jääkiekkoa:

Lajimme sääntöihin tulisi lisätä joukkuerangaistus X määrästä pitkiä kiekkoja. Vaikkapa joka kolmas pitkä kiekko, 2min boxia.

Viihdenäkökulmasta nuo on myrkyllisintä mitä peli ja samalla tuote voi tarjota - pitkät kiekot ja alituiset paitsiovihellykset.
 

Zibbazubba

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
KalPa-Kärpät U20-pelissä tilanne:

KalPan YV.
Kärppien pakilta hajoaa maila kesken KalPan pyörityksen ja täten pudottaa mailan käsistään. KalPan hyökkääjä siirtää pelitilanteen ollessa muualla hajonneen mailan syrjään. Tilanteesta annetaan jäähy estämisestä, maila oli siis hajonnut. Voiko toi mennä oikein?
 

LMa

Jäsen
KalPa-Kärpät U20-pelissä tilanne:

KalPan YV.
Kärppien pakilta hajoaa maila kesken KalPan pyörityksen ja täten pudottaa mailan käsistään. KalPan hyökkääjä siirtää pelitilanteen ollessa muualla hajonneen mailan syrjään. Tilanteesta annetaan jäähy estämisestä, maila oli siis hajonnut. Voiko toi mennä oikein?
Tilanne olis aina hyvä nähdä videolta, mutta jos tuo hajonnut maila on vain siirretty sivuun eikä esim sohittu Kärppä-pelaajan jalkoihin, niin väärin meni. Olisiko mahdollista, että tuomari luuli mailan olevan ehjä? Jos näin, niin silloin estämisjäähyn vois ymmärtää, sillä mailaa ei saa siirtää kauemmas sen "omistajasta" (tai sen joukkuekaverista).
 

Zibbazubba

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Tilanne olis aina hyvä nähdä videolta, mutta jos tuo hajonnut maila on vain siirretty sivuun eikä esim sohittu Kärppä-pelaajan jalkoihin, niin väärin meni. Olisiko mahdollista, että tuomari luuli mailan olevan ehjä? Jos näin, niin silloin estämisjäähyn vois ymmärtää, sillä mailaa ei saa siirtää kauemmas sen "omistajasta" (tai sen joukkuekaverista).
Joo, todennäköisesti luuli olevan ehjä. Tosin näissäkin mielestäni pitäisi olla mahdollisuus perua jäähy. KalPan pelaajat eivät juurikaan protestoineet asiasta. Maila oli selvästi rikki, ja se siirrettiin selkeästi tilanteen ulkopuolella kaukalon reunaan. Ihmettelen miten KalPa ei sen enempää asiasta protestoinut.
 

Hack

Jäsen
En huomannut oliko tätä tänne linkattu, mutta jos jotakuta kiinnostaa huippusarjojen (Mestis ja U20) vaikeat tilanteet tai ylipäänsä tuomarivalmennus noissa sarjoissa, niin nykyään Mestiksen ja U20 sarjojen viikkokirjeet ovat julkisesti nähtävillä Suomikiekkoakatemian sivuilla: Suomikiekkoakatemia - Tuomarivalmennuksen viikkokirjeet

Jokaisesta peliviikosta koostetaan siis noin 10min video, missä käydään viikon puhuttavimmat tilanteet läpi sekä tehdään yhteisiä linjauksia eri sääntöjen tulkitsemisesta. Aikaisemmin nämä ovat olleet vain sarjoissa viheltävien tuomareiden, otteluvalvojien sekä kouluttajien nähtävillä, mutta tälle kaudelle nämä on tuotu myös vapaasti katsottavaksi.
 

LMa

Jäsen
Joo, todennäköisesti luuli olevan ehjä. Tosin näissäkin mielestäni pitäisi olla mahdollisuus perua jäähy. KalPan pelaajat eivät juurikaan protestoineet asiasta. Maila oli selvästi rikki, ja se siirrettiin selkeästi tilanteen ulkopuolella kaukalon reunaan. Ihmettelen miten KalPa ei sen enempää asiasta protestoinut.
Jäähyn perumisessa on rooli toisellakin päätuomarilla, mutta yhtälailla jäähyn puhaltanut päätuomari voi kuunnella linjatuomareita ja voi tarvittaessa perua jäähyn. Se peruminen vaan vaatii tuomarilta vähän munaa ja sitä uskalletaan tehdä mun/monen mielestä liian vähän. Tässä tilanteessa, kun KalPakaan ei nostanut meteliä aiheesta, voisi olla niin, että se vähän niinkuin meni ohi kaikilta?
 

Zibbazubba

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Jäähyn perumisessa on rooli toisellakin päätuomarilla, mutta yhtälailla jäähyn puhaltanut päätuomari voi kuunnella linjatuomareita ja voi tarvittaessa perua jäähyn. Se peruminen vaan vaatii tuomarilta vähän munaa ja sitä uskalletaan tehdä mun/monen mielestä liian vähän. Tässä tilanteessa, kun KalPakaan ei nostanut meteliä aiheesta, voisi olla niin, että se vähän niinkuin meni ohi kaikilta?
Tilanne oli kyllä sellanen, että ei mailaa siirtäneeltä voinut mennä. Sellanen tilanne, että viheltäneet tuomarilta ois riittäny käydä toteamassa, ettö maila on rikki. Jäähynsaaja hetken purnas, muilta saattoi jopa mennäkin ohi.
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Sääntökirjan mukaan korkea maila on "kontakti mailalla vastustajan hartialinjan yläpuolelle". Miten määritellään vastustajan hartiataso? Jos vastustaja on rähmällä jäällä, onko vastustajan hartiataso 5 cm korkeudessa vai "normaalin peliasennon" mukaisella hartiatasolla?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös