Joo. En sitä epäillytkään, ettei se olisi kaikille selvää. Tarkoitus oli osoittaa, miten paljon jääkiekkoa katsoneet ihmiset tuntevat esim. paitsiosäännöt automaattisesti.Tuo takaisin on se kohta jota ihmetellään. Viestissäsi ollut kohta on toki vanhasta sääntökirjasta mutta vastaava löytyy toki myös uudesta. Tuossa vanhassahan puhuttiin vielä tarkemmin myös tuosta "kun vastustajan pelaaja on vielä alueella" joka viittaa siihen, että oletuksena on vastustajan pelaajien pyrkivän alueelta pois.
Tämä nyt on varmaan kaikille selvää, sillä esimerkkisi tilanteessa kiekko nimenomaan palautetaan sinne omalle puolustusalueelle.
Uusimmasta katsoin tuon kohdan, eikä me varmaan kovin erimieltä säännöstä noin periaatteessa olla. Mun mielestä, säännön mukaan kuten sen ymmärrän, ei ole merkitystä sillä mikä on pelaajien tai kiekon asema ennen paitsiotilannetta. Tulkinta syntyy vain siitä, mikä on kiekon hallussa olemista tai kiekon toimittamista omalle alueelle. Tuossa Puustisen tilanteessa en itse tulkitse pakin pitäneen kiekkoa hallussa ja siten toimittaneen sitä alueelle tämän säännön edellyttämällä tavalla. Jos tuollainen lasketaan jatkossa hallituksi pelaamiseksi niin sitten mielestäni tulkinta sen osalta on muuttunut merkittävästi aiempaan verraten...Tuo takaisin on se kohta jota ihmetellään. Viestissäsi ollut kohta on toki vanhasta sääntökirjasta mutta vastaava löytyy toki myös uudesta. Tuossa vanhassahan puhuttiin vielä tarkemmin myös tuosta "kun vastustajan pelaaja on vielä alueella" joka viittaa siihen, että oletuksena on vastustajan pelaajien pyrkivän alueelta pois.
Näinhän tuota tunnutaan tulkitsevan. Ihmettelen vain suuresti, että miksi kirjoittavat sääntöihin (myös alkuperäiseen sääntökirjaan) "takaisin" jos se ei tarkoita mitään. Ja ollut siellä jo vuosia. Ottaisivat pois niin olisi selkeämpi.Uusimmasta katsoin tuon kohdan, eikä me varmaan kovin erimieltä säännöstä noin periaatteessa olla. Mun mielestä, säännön mukaan kuten sen ymmärrän, ei ole merkitystä sillä mikä on pelaajien tai kiekon asema ennen paitsiotilannetta. Tulkinta syntyy vain siitä, mikä on kiekon hallussa olemista tai kiekon toimittamista omalle alueelle. Tuossa Puustisen tilanteessa en itse tulkitse pakin pitäneen kiekkoa hallussa ja siten toimittaneen sitä alueelle tämän säännön edellyttämällä tavalla. Jos tuollainen lasketaan jatkossa hallituksi pelaamiseksi niin sitten mielestäni tulkinta sen osalta on muuttunut merkittävästi aiempaan verraten...
SÄÄNTÖ 209 – KESKIVIIVAN YLITYS / MAALIVAHTIEilen Lukon maalivahti Zagidulin sai 2 min pelin viivyttämisestä, ylitettyään punaviivan. Tuolla Zagin omassa ketjussa on useampaan kertaan ihmetelty, mihin se perustuu? Eli mikä sääntö ja miksi se on niin? Ihan mielenkiinnosta kyselen.
Sääntö on tyyliin "aina ollut" noin, maalivahti ei saa osallistua peliin punaviivan toisella puolella. Muistan asiasta puhutun jo kauan sitten, kun itse pienenä aikaan aloitin kiekon. Miksi tällainen sääntö on, en osaa sanoa. Lienee jotkut historialliset syyt jostain kaukaa, mutta en ole koskaan lukenut, mitkä ne syyt on.Eilen Lukon maalivahti Zagidulin sai 2 min pelin viivyttämisestä, ylitettyään punaviivan. Tuolla Zagin omassa ketjussa on useampaan kertaan ihmetelty, mihin se perustuu? Eli mikä sääntö ja miksi se on niin? Ihan mielenkiinnosta kyselen.
SÄÄNTÖ 209 – KESKIVIIVAN YLITYS / MAALIVAHTI
MÄÄRITELMÄ: Maalivahti ei saa missään vaiheessa osallistua pelitilanteeseen ylitettyään keskiviivan.
i. Tämän säännön rikkomisesta tuomitaan pieni rangaistus.
Käytännössä säännön tulkintaohje ainakin aikaisemman sääntökirjan mukaan tuomittaessa taisi mennä niin, että maalivahdin tullessa punaviivan yli tai mennessä oman vaihtoaitionsa luo pelikatkolla tai muuten joukkueen oli vaihdettava maalivahtia tai otettava aikalisä, muutoin tuomitaan pieni rangaistus.Eli rangaistus oli virheellinen. Zagidulin ei osallistunut mitenkään peliin, kuhan pällisteli ja peli oli sitäpaitsi poikki.
Melkeinpä jopa käänteisiä. Tyhjiin tehty maali on melkeinpä arvokkaampi kuin muut maalit. Sellaisen tekijä tai samaan aikaan jäällä ollut kuuluu oman joukkueensa absoluuttiseen eliittiin, joka valitaan sinne kentälle estämään vastustajan viime hetken tasoitus ja sillä tavalla siis varmistamaan voitto. Jos he kykenevät tekemään sen vieläpä toimittamalla kiekon maaliin, niin sitä parempi. Sillä tavalla hekin saavat tilastoihin näkymään sen kovapaineisen työnsä olla ottamassa vastaan vastustajan viimeinen kiri.Jollain muulla samankaltaisia fiiliksiä asiasta?
Linjatuomarin väliintulon vaativa tilanne on mun mielestä itsessään jo peliin osallistumista, mutta rangaistuksen perusteena taidettiin käyttää tuon säännön ensimmäistä pykälää, mikä estää maalivahdin poistumisen alueeltaan kiistatilanteessa.Eli rangaistus oli virheellinen. Zagidulin ei osallistunut mitenkään peliin, kuhan pällisteli ja peli oli sitäpaitsi poikki.
Suomen sääntökirjassa ei tuota ”välittömästi”-kohtaa enää ole.Miten nopeasti pelaajan on luovuttava rikkoutuneesta mailasta jotta selviäisi ilman rangaistusta? Sääntöjen mukaan välittömästi, mutta aina siinä joku sekunnin sadasosa kuitenkin kuluu. Ilmeisesti tuo rangaistus ei edellytä tahallisuutta, vaan jäähy tulee riippumatta siitä onko pelaaja itse ehtinyt huomata mailansa rikkoutuneen. Mutta aikamoista vaihtelua siinä tuntuu olevan. Välillä hajonnut maila pysyy käsissä aika kauan ilman että tulee jäähyä, ja välillä tuomarin käsi nousee todella herkästi vaikka pelaaja luopuisikin mailasta äkkiä. Siis kenttäpelaajista kyse, maalivahtien kohdalla taitaa olla eri säännöt.
Random-seikkailu ei riitä, vaan pitää olla vaihdettuna ylimääräiseen kenttäpelaajaan.Kun maalin ollessa tyhjänä läpiajon rikkomisesta/mailan heitosta tuomitaan maali, riittääkö että maalivahti on paperilla kentällä mutta seikkailemassa jossain vai täytyykö olla pöytäkirjan mukaan ulkona pelistä?
Yleinen ohjeistus samanaikaisiin rangaistuksiin liittyen on se, että aina pyritään pelaamaan suurimmalla mahdollisella kenttämiehityksellä ja välttämään laittamasta sijaisia rangaistusaitioon. Eli varmaan tätä soveltaen on jatkettu 5vs4.Rovaniemellä nähtiin syyskaudella tilanne, jossa vastustaja sai jäähyn ja kun oltiin aloittamassa yv:tä, otti vastustaja vielä 2min pelin viivyttämisestä (rike aloitustapahtumassa). Ei kuitenkaan ryhdytty pelaamaan 5-3 vaan 2+2mim 5-4:sta. Muistaakseni kuitenkin junnupelissä tuosta tuomittiin 5-3. Osaako joku valaista tätä?
Rovaniemellä nähtiin syyskaudella tilanne, jossa vastustaja sai jäähyn ja kun oltiin aloittamassa yv:tä, otti vastustaja vielä 2min pelin viivyttämisestä (rike aloitustapahtumassa). Ei kuitenkaan ryhdytty pelaamaan 5-3 vaan 2+2mim 5-4:sta. Muistaakseni kuitenkin junnupelissä tuosta tuomittiin 5-3. Osaako joku valaista tätä?
Meinasin jo mainita, että tuomari- ja toimitsijavirhe on tuolla tapahtunut, jos on sama kaveri kärsinyt oman kakkosensa ja joukkuerangaistuksen, mutta eipä käynyt mielessäkään tuo vaihtoehto. Jos molemmat jäähyt olivat joukkuerangaistuksia (aloitusrikkeestä tuomitaan JR), niin silloin voi sama kaveri istua ne molemmat.Pelin tilastoja katsomalla selitys voisi olla se, että ensimmäinenkin jäähy oli joukkuerangaistus (liikaa pelaajia kentällä).
Meinasin jo mainita, että tuomari- ja toimitsijavirhe on tuolla tapahtunut, jos on sama kaveri kärsinyt oman kakkosensa ja joukkuerangaistuksen, mutta eipä käynyt mielessäkään tuo vaihtoehto. Jos molemmat jäähyt olivat joukkuerangaistuksia (aloitusrikkeestä tuomitaan JR), niin silloin voi sama kaveri istua ne molemmat.
Olenkohan oikeilla jäljillä jos väitän, että joukkue voi tuossa valita, pelaako 2 min kahden vajaalla vai 2+2 min yhden vajaalla. Jos nimetään sama pelaaja kärsimään molemmat joukkuerangaistukset, ollaan yhden vajalla 2+2 min, kun taas jos nimetään eri pelaajat, niin ollaan 2 min kahden vajaalla.Hieman epäselvästi oli ilmaistu. En siis muistanut, että oliko se tuomio 2+2 vaan sen, että 5-3 ylivoimaa ei tullut vaan jäähyt kärsittiin perätysten.
Mutta tämä jr+jr taitaa olla oikea vastaus, kiitokset vastauksista!