Miksi ei voisi? Kuvitellaan tilanne. Tuton pakki taklaa Kespoon hyökkääjää omalla puolustusalueellaan ja riistää kiekon. Antaa siitä sitten mainion syötön omalle hyökkääjälleen, joka pääsee läpi. Samaan aikaan se taklattu Kespoon pelaaja on sitä mieltä, että taklauksesta olisi pitänyt antaa jäähy ja toteaa tuomarille ”vitun puusilmä!” Pitäisikö peli pistää heti poikki tulevan kympin takia vai antaa sille läpiajossa olevalle tutolaiselle mahdollisuus tehdä se läpiajo loppuun?Tänään K-Espoon ja Tuton välisessä pelissä Tuton Tuohilampi sai 10 minuutin käytösrangaistuksen. Harvinaisesti se annettiin siirrettynä ja K-Espoo pelasi 6v5 peliä pätkän. En muista vastaavaa nähneeni ja siksi pakko kysyä, että voiko kymmenen minuutin käytösrangaistuksen antaa siirrettynä?
Miksi ei voisi? Kuvitellaan tilanne. Tuton pakki taklaa Kespoon hyökkääjää omalla puolustusalueellaan ja riistää kiekon. Antaa siitä sitten mainion syötön omalle hyökkääjälleen, joka pääsee läpi. Samaan aikaan se taklattu Kespoon pelaaja on sitä mieltä, että taklauksesta olisi pitänyt antaa jäähy ja toteaa tuomarille ”vitun puusilmä!” Pitäisikö peli pistää heti poikki tulevan kympin takia vai antaa sille läpiajossa olevalle tutolaiselle mahdollisuus tehdä se läpiajo loppuun?
Kokeileppa vipata kiekko kattoon Hartwall areenalla tai vaikka jossain lato harkkahallissa. Pleksit on samanlaiset kaikkialla, katot ja kuutiot ei.Onko jääkiekon sääntöjenlaatijalla ollut jotkut erityiset perusteet sille miksi kiekon nostaminen päätyverkkoon omassa päässä aiheuttaa jäähyn mutta kiekon nostaminen lamppurivistön yläpuolelle tai mediakuutioon ei aiheuta? Sääntöjen mukaan kai tuo jälkimmäinenkin voidaan palkita jäähyllä, jos se katsotaan tahalliseksi, mutta sitäkään sääntöä ei suunnilleen koskaan sovelleta, vaikka pelaajan pitäisi kai ymmärtää että pelikatko on todennäköinen seuraus jos kiekkoa nostetaan todella korkealle.
Eikös Liigassa ja muissa suuremmissa sarjoissa ole kuitenkin säännöt pelialueen korkeudelle? Ymmärrän toki tuon säännön jossakin alasarjoissa, joissa pelataan todella matalissa kellarihalleissa. Mutta ylemmillä sarjatasoilla tuo kiekko ei noihin korkeuksiin nouse, jos sitä ei erityisesti nosta poikkeuksellisen korkealle.Kokeileppa vipata kiekko kattoon Hartwall areenalla tai vaikka jossain lato harkkahallissa. Pleksit on samanlaiset kaikkialla, katot ja kuutiot ei.
Ulkomuistista sanoisin, että minimi päädyssä ja kulmissa 180 cm ja sivuilla 120 cm.Ja eikös pleksitkin ole määritelty niin että niiden mitat ovat vähimmäiskorkeuksia, eikä niiden tarvitse olla tarkasti samoja kaikkialla?
Ja eikös pleksitkin ole määritelty niin että niiden mitat ovat vähimmäiskorkeuksia, eikä niiden tarvitse olla tarkasti samoja kaikkialla?
Kyllä, mutta tälläinen tapahtuu muutaman kerran kaudessa jolloin siihen on vaikea ellei mahdoton reagoida.Kun hyökkäävä pelaaja siirtää maalin ja kiekko on puolustajalla peliä ei katkaista. Eikö tässä tilanteessa tämä puolustajan joukkue kannattaisi ottaa maalivahti pois, koska peli katkaistaan heti, kun maalin siirtäneen joukkueen pelaaja saa kiekon haltuun?
Ei tuohon kuvattuun, missä tyyliin samasta törmäyksestä annetaan molemmille jäähyt. Silloin iovelletaan tuota nelosta, kun toinen saa esim. kampista jäähyn (tuomarilla käsi pystyyn, mutta ei vielä katkoa) ja sitten toinen saa vaikkapa poikittaisesta mailasta jäähyn. Silloin nuo on tuomittu selvästi eri tilanteista.Kai tuohon tilanteeseen voi soveltaa myös ko. säännön iv. kohtaa: Jos samalla pelikatkolla tuomitaan molemmille joukkueille rangaistuksia, seuraava aloitus suoritetaansen joukkueen puolustusalueelta, joka syyllistyi viimeisenä rikkeeseen.
Ainakin nykyinen sääntökirja on voimassa vielä ensi kauden. Mutta ei kai mikään estä muuttamasta sitä. Onhan siellä NHL säännöissä tiettyjä asioita, jotka on paremmin kuin IIHF:n kirjasessa.Kuinkas tosissaan tämä tulisi ottaa?
IIHF ottaa käyttöön NHL-säännöt
(Linkki johtaa kanadalaiselle La Presse -uutissivustolle, ranskankielinen)
Sveitsiläismedian (Le Matin Dimanche) lähteen mukaan jo ensi kaudelle olisi tulossa NHL-säännöt kaikkialle. Muutoksen olisi määrä olla hyväksynnässä kesäkuun IIHF-kokouksessa.
Jatkokysymys vielä, että jos kiekko olisi Kümperin torjunnasta noussut vaikka yläilmoihin, siitä pakin selkään ja siitä maaliin, niin olisiko maali hyväksytty? Eli mitä jää vaihtoehtojen "suoraan tuomarista" ja "pelataan sääntöjenmukaisesti" väliin? Pitääkö hyökkäävän joukkueen koskea kiekkoon, vai riittääkö että maalivahti koskettaa ja jos ei niin riittääkö että puolustava kenttäpelaaja koskettaa?"Maalia ei hyväksytä jos kiekko kimpoaa suoraan tuomarista maaliin."
"Jos kiekko osuu tuomariin ja sen jälkeen pelataan maaliin sääntöjenmukaisesti, maali hyväksytään"
Näin sanoo sääntökirja, eli veskarin kannattaa päästää tuomarista kimmonnut kiekko maaliin koska siitä seuraa vain uusi aloitus. Torjunnasta voi seurata reboundi ja maalipaikka vastustajalle...
Jos kiekko menee suoraan tuomarista maaliin koskematta pelaajaan välissä, maalia ei hyväksytä. Muussa tapauksessa hyväksytään (kunhan maali tehdään sääntöjen mukaisesti eli ei esim. potkaisemalla).Jatkokysymys vielä, että jos kiekko olisi Kümperin torjunnasta noussut vaikka yläilmoihin, siitä pakin selkään ja siitä maaliin, niin olisiko maali hyväksytty? Eli mitä jää vaihtoehtojen "suoraan tuomarista" ja "pelataan sääntöjenmukaisesti" väliin? Pitääkö hyökkäävän joukkueen koskea kiekkoon, vai riittääkö että maalivahti koskettaa ja jos ei niin riittääkö että puolustava kenttäpelaaja koskettaa?
Eli jos Kümper olisi osunut torjuntayrityksessä kiekkoon edes minimaalisesti, niin maali olisi hyväksytty? Ns reverse Enckelman.Jos kiekko menee suoraan tuomarista maaliin koskematta pelaajaan välissä, maalia ei hyväksytä. Muussa tapauksessa hyväksytään (kunhan maali tehdään sääntöjen mukaisesti eli ei esim. potkaisemalla).
Esim. linjurin tarjoama syöttö takatolpalle ja hyökkääjän puttaus sisään hyväksytään ihan normaalisti.