SaiPa#77 kirjoitti:
Case book määrittelee viivan takana ja yli termit sivulla 6. Tässä tapauksessa tilanteen pelisuunta on SaiPan maalia kohti, joten Jokila ei ollut keskiviivan takana ja maali piti uuden säännön mukaan hyväksyä. Tämä on siis minun tulkinta sivulla 6 määritellyistä termeistä. Siihen onko uusi sääntö hyvä vai huono en ota kantaa.
Mielenkiintoisia vapauksia otettu tuossa käännöksessä, tai lähinnä sen kommentoinnissa. Saipa#77:n tarkoittama kohtahan kuuluu näin:
"Esimerkiksi, jos kiekko
pelataan ensiksi hyökkäysalueelle, sitten se palautetaan puolueettomalle
alueelle ja taas takaisin hyökkäysalueelle, tilanteen
pelisuunta on tässä esimerkissä puolueettomalta alueelta hyökkäysalueelle.
Toisin sanoen ensin kiekko pelataan siniviivan yli,
tämän jälkeen siniviivan taakse ja lopulta uudelleen siniviivan
yli."
... ja ohessa on valaiseva kuva. Koko sepustushan on otsikon "Käännöksestä" alla.
Lähde: http://www.finhockey.fi/mp/db/file_...IN_20060810.pdf
Kuitenkin esimerkiksi pitkää kiekkoa koskevan säännön (460) kohdalla on seuraava tilanne:
"Tilanne 3
Hyökkäävän joukkueen pelaaja laukaisee kiekon, joka osuu keskiviivan takana olevaan puolustavan
joukkueen pelaajaan. Hänestä kiekko kimpoaa takaisin kiekon alunperin laukaisseen joukkueen
maaliviivan ylitse.
Tulkinta: Pitkää ei tuomita."
Lähde edelleen: http://www.finhockey.fi/mp/db/file_...IN_20060810.pdf
Miksi tällainen selvennys tarvittaisiin, jos tässäkin kohdassa pitäisi soveltaa tuota "Käännöksestä"-otsikon alta löytyvää sääntöä (eli kiekko kimpoaisi puolustavan joukkueen pelaajasta, joka olisi vastustajan kenttäpuolella)? Miksi se edes olisi pitkä, jos se ei täytä edes pitkän perustunnusmerkkejä?
Takaisin sääntöön 514 ja sen tulkintaan. Mitä "keskiviivan takana" nyt sitten tarkoittaa? Tuota suomenkielisen case bookin esipuheessa mainittua sääntöä ei voi edellä mainitun seikan valossa pitää sellaisenaan validina argumenttina.
Onko puolustavan pelaajan oltava a) laukojaan, b) pelitilanteen suuntaan vai c) "the Esipuheen" mukaisesti omaan puolustusalueeseensa nähden keskiviivan takana?
On totta että vain kohdan b ollessa tosi voidaan maali hylätä case bookin mukaan sellaisenaan. Kohtien a tai c toteutuessa ei case bookia voida käyttää maalin hylkäämisen oikeuttamiseen.
Mikäli case book -argumentti kaatuisi mainittuun seikkaan, jäljelle jää vielä maalin syntymisen mahdollistavan sääntömuutoksen sanamuoto:
Jos siirretyn rangaistusvihellyksen aikana, kiekko menee ei-rikkoneen joukkueen maaliin millä tavoin tahansa ei-rikkoneen joukkueen toimesta, maali hyväksytään ja siirrettynä ollut rangaistus tuomitaan normaaliin tapaan.
Lähde: http://www.finhockey.fi/mp/db/file_...6-070308-02.ppt
Voiko kiekko mennä maaliin samanaikaisesti rikkoneen ja ei-rikkoneen joukkueen toimesta? Jos ei, kumman joukkueen toimesta kiekko meni maaliin. Toimi, jonka Jokila suoritti, oli laukauksen blokkaaminen, ja se tottavie vaikutti ratkaisevasti maalin syntymiseen. Maalia ei olisi syntynyt ilman Jokilan toimintaa. (Tai jos ruvetaan saivartelemaan, niin olisi voinut syntyä, mutta se olisi käsiteltävä omana tapauksenaan).
Totta on myös, että maalia ei olisi syntynyt ilman Kuukan toimintaa, joka oli kiekon laukaiseminen. Tulemme pian havaitsemaan SM-liigan taholta, mikä on lopullinen tulkinta.
Oli ratkaisu mikä tahansa (mikäli se ei synny case bookin perusteella), se voidaan ymmärrettävin perustein kyseenalaistaa. Tästä syystä sääntömuutos on paitsi perustelematon, myös äärettömän typerä ja huonosti toteutettu. Tähän mielipiteeseen voi nähdäkseni suuri osa kirjoittajista yhtyä.
En vaadi enkä usko Ilveksenkään vaativan ottelua uusittavaksi. En myöskään pistä hanttiin, jos SM-liiga päättää näin tehdä (yeah, one in a million). Pääasia on, että saataisiin nyt selvennys siihen, miten tällaisessa tilanteessa tuomitaan sitten, kun sellainen jälleen 15-20 vuoden päästä tulee eteen ;)
EDIT: Jaaha, Borre ja kumppanit olivat kirjoitelleet aivan samat asiat minun tätä viestiä väkerrellessäni. Törkeää, jos ei sen verran malta odottaa.
