Kyllä on komeata katsoa Temen ja Sakun, Niittymäen ja kumppanien taitoja. ja mukaanlaskien Rudin.
Ruutuun siis.
Tsekkin oli jo ottamassa siirretyn rangaistuksen vuoksi kuudetta pelaajaa, heidän pelintekijänsä riplaa laidan lähellä kiekon kanssa ja meillä on telaketjuosaston laituri aivan tehtäviensä mukaisesti katse vastustajassa. No - Jagr oli hieman irti laidasta ja Ruutu tuli oikealta muutamien metrien vauhdilla.
Jagr joko kurkotti kiekkoa tai tasapainoa tai sitten vain, kuten vaikutti - pelasi löysästi - siis liian itsetuntoisesti eikä hereillä. Mutta yhtä kaikki juuri ennen pommia kyyristyi hieman. Noja oli eteen jonne taklauskin kylkeen osui ja juuri siitä syystä lähti kuin kärrynpyörästä. Yläruumis ja pää laitaan ja jalat heilahti ylös.
Toisaalta kiekollisena ja joukkueensa johtajana melkoisen suuri virhe uinahtaa laidan viereen näin vain ihailemaan omaa olemassaoloaan. Siellä oli sentään peli menossa. Ei tähän tavallinen kikkoja oppimaton ja kovia kokenut ja yleisön hehkutuksesta osatta jäänyt keskivertopeluri syyllistisi, vaan pitäisi kropan tiukkana. Kypäränkin ostaisi muun kuin peilikuvan perusteella.
Ruutu ei käyttänyt käsiä, osui kyljellä eikä voinut mitenkään vaikuttaa Jagrin kyyristymiseen saati laidan reunaan tahi kypärävalintoihin. Tosin eipä Ruutu näyttänyt juuri epäröivänkään - olisi Jagr sitten vaikka kääntynyt selin. Eikä myöskään välittänyt siitä, että ajoi valmiiseen kasaan ( kaksinkamppailuun ).
Kun tasapaino oli jo etukeno - mistä Jagr linkoutui - niin ensivaikutelma oli kieltämättä paha. Kun verikin valui jäälle oli tunnekuohussa helppo todeta taklaus törkeäksi - eikä asiaa auttanut taklaajan maine. Jos taklaaja olisi ollut esim Koivu, olisi heti etsinyt sille puolusteluja. Nyt, suomalaisenakin, tuomio tuli ennen objektiivisuutta. Siinä suhteessa hyvin ruotsalaiselta tuomarilta, ettei mennyt enempää tunteiden mukaan.
Mutta hidastus kertoo kaiken. Rudi hoiti hommansa - ei tosin erityisen vastustajaa kunnioittaen, mutta oikein. Huonoa onnea Jagrilla oli yllin kyllin: kehno kypärä ja laidan reuna, pieni etäisyys laidasta, etunoja, veltto hetki asenteessa.
Todettakkoon, että esimerkiksi kanadalaiset törmäilivät muutamaan otteeseen suomalaisiin paljon törkeämmin. Kädet puuskassa ja vastustaja laidan tai maalin lähellä loukkaantumisalttiina. Mutta huonoa tuuria ei tässä määrin ollut ja toisaalta suomalaisten kroppa oli jännittyneenä, valmiina. Timonen kiepsahti ennen laitaa ja Teemu ennen vastustajan luistimia tai maalia - muunmuassa.
Turunsanomista lainattuna:
"Maalivahti Antero Niittymäki tiesi Kansainvälisen jääkiekkoliiton vaatineen Jagrilta allekirjoitetun paperin, jossa hän tunnustaa käyttävänsä vanhaa kypärämallia omalla vastuullaan. Jos Jagrille sattuu kolhu, liitto ei ole korvausvelvollinen.
- Nykyiset kypärät ovat noin 200 kertaa turvallisempia kuin Jagrin käyttämä vanha malli, Niittymäki tähdensi."
- tämähän ei taklauseen tai sen puhtauteen vaikuttanut mutta Jagrin vammoihin kyllä. Laidan reunaan osuessaan olisi tuuri voinut olla huono hyvälläkin kypärällä - mutta sen kanssa - taatusti vielä huonompi.
Suomi - Kanada pelissä tuli mieleen, oliko paidat joukkueilla vaihtunut. Suomi oli heti hereillä, teki pari maalia ja lopun vastustajan hallinnasta huolimatta hoiti tyynesti. Ennenhän joskus se meni toisin päin. Hirveellä yrittämisellä tuloksena oli nolla.