Tradenomi vs. KTM

[Shades]

AMK vs. yliopisto

Taisi olla alunperin hieman eri tieteenalasta kyse, mutta jatketaan edellisten viestien viitoittamalla tiellä.

Itse olen aikanaan ollut pari-kolme vuotta yliopistolla suorittaen maagiset 11 opintoviikkoa, ja viimeiset kaksi vuotta AMK:ssa (hyvinvointiteknologian insinööri) - tuloksena n. 90 opintoviikkoa.

Opiskelumetodini ja -motivaationi oli kieltämättä astetta heikompi FM:ksi (tietojenkäs.) pyrkimisen aikana - eli ei tullut istuttua luennoilla oikeastaan ollenkaan. Sanon kuitenkin, että ensimmäiset pari vuotta AMK:n puolella ovat olleet sairaan helppoja opintoviikkojen keräämismielessä pl. ehkä aikaa vievät laboraatioselvitykset. Luennoilla on kuitenkin tullut käytyä keskimäärin 3-4 kertaa viikossa. Yliopiston puolella tällä motivaatiolla kasassa olisi korkeintaan puolet nykyisistä ovareista kasassa eli noin 40-50 ov:ta. Ensimmäinen vuosi AMK:ssa oli suurimmaksi osaksi lukion laajojen oppimäärien kertausta matematiikan ja fysiikan suhteen plus muutamia höpöhöpökursseja.

Voisi loppuyhteenvetona sanoa, että jos haluat korkeakouludiplooman käteen suhteellisen helposti niin mene ihmeessä mieluummin AMK:hon kuin yliopistoon - niin minäkin tein. :P

 

[msg]

Nostetaanpas tätä ketjua.
Mm aamun Kauppalehdessä kerrotaan STTK:n ja Akavan kilpailevan tradenomien edunvalvonnasta.

Ilmeisesti Akavalle tradenomi on akateeminen tutkinto?

 

[DAF]

Viestin lähetti msg
Nostetaanpas tätä ketjua.
Mm aamun Kauppalehdessä kerrotaan STTK:n ja Akavan kilpailevan tradenomien edunvalvonnasta.

Ilmeisesti Akavalle tradenomi on akateeminen tutkinto?

..kuten vaikka lennonjohtajat, stuertit tai insinöörit. Raha se on, joka puhuu tässä. Tradenomiliitostahan ei kukaan kilpaile, vaan se on Akavan jäsen nykyisellään. Tuo otsikko onkin harhaanjohtava, koska keskusliitot eivät näistä kilpaile, vaan tutkintopohjainen, akavalainen Tradenomiliitto ja asemapohjainen, STTK:n Toimihenkilöunioni.

 

[JPx]

Re: AMK vs. yliopisto

Viestin lähetti Shades Voisi loppuyhteenvetona sanoa, että jos haluat korkeakouludiplooman käteen suhteellisen helposti niin mene ihmeessä mieluummin AMK:hon kuin yliopistoon - niin minäkin tein. :P

Fakta: Insinöörin paperit saa AMK:sta tekemättä käytännössä mitään asian eteen ja osaamatta oikeasti yhtään mitään. Kenen etua tämä sitten palvelee? No lähinnä työllisyystilastojen laatijaa, koska jengi pysyy ainakin sen neljä vuotta poissa kortistosta.

Hukkaan heitettyä aikaa koko AMK omalla kohdalla. Suurella todennäköisyydellä tulee suunnattua vielä yliopiston ihmeelliseen maailmaan ja vaihdettua alaa.

Tavallaan kyllä käy sääliksi niitä, jotka insinörttihomman aloittavat nyt. En henkilökohtaisesti kyllä suosittele tuota ja samanhan ne ottivat vihdoin esille jopa aamu-tv:ssä tänään. Aivan liikaa koulutuspaikkoja suhteessa tarpeeseen. Siihen kun vielä lisätään se, että koulutuksen sisältö tulee ainakin viisi vuotta tarvetta perässä niin onnea vaan.

 

[Tuamas]

Vuoden AMK:ta käyneenä en voi kyllä suositella sitä kenellekään, paitsi niille jotka haluavat helpolla saada tutkinnon.
Opetus on tosin käytännönläheistä, joka onkin sitten helppouden lisäksi ainoita plussia.

Ja ei kai kukaan tosissaan ole näitä amk-tutkintoja vertaamassa yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin?
Amk on huomattavasti lähemäpänä ammattikoulua, kuin yliopistoa.

 

[Metalwarrior]

Itse valmistuin tradenomiksi 4 vuotta sitten. Alan hommia on vaihtelevasti tehty, mutta työpaikkojen saamisen vaikeus on ainakin täälläpäin suuri. Kortistossa on aika iso läjä kuulemma tradenomeja. Suuri osa valmistuneista joutuu suuntaamaan isompiin kaupunkeihin. Itse en suostu täältä enää lähtemään, joten tyydyn suosiolla muihinkin kuin alan hommiin, jos tarve on. Onneksi nyt olen edes jotenkin koulutusta vastaavassa hommassa. Silloin kun Amk:ssa opiskelin, niin puutteita oli suuntautumisjutuissa, liikaa tyhjänpäiväisiä kursseja. Kuitenkin mielestäni tradenomitutkinto on ihan ok, mutta tarvitsee kyllä ko.alan työkokemusta työpaikan saamiseksi. Pelkällä tutkinnolla ei töitä heru.

 

[Jokke]

Kyllä yleensä pääsee osaava ihminen ylenemään vaikka olisi mekaanikon paperit.

Eli jos samassa kuvitteellisessa firmassa on kykynsä näyttänyt kuvitteellinen vaikka nyt tradenomi ja joku urpo kuvitteellinen vaikka nyt maisteri ja he hakevat samaa kuvitteellista sisäistä työpaikkaa kuvitteellisessa firmassa yletäkseen uralla niin varmasti järkevä ihminen palkkaa sen pätevän tradenomin. Vai onko joku eri mieltä? Eli kyllä ne etenemismahdollisuudet riippuvat myös ihmisestä itsestään.

Tarkoitan tällä, että ei tämä työelämä ole pelkillä titteleillä leikkimistä. Ei saa sitten yleistää em. tekstiä, en tarkoita, että kaikki tradenomit olisivat päteviä ja maisterit urpoja.

Ja kyllä olen itse tradenomi, mutta ei siitä mitään haittaa ainakaan ole ollut työelämään hakeutumisessa ja onneksi palkkakin on eri tuhatluvuilla kun tradenomien keskiansiot normaalisti. Eli itse en ainakaan ole katunut tutkintoani.

 

[Yläpesä]

Viestin lähetti DAF
..kuten vaikka lennonjohtajat, stuertit tai insinöörit. Raha se on, joka puhuu tässä.

Tai diakonissat ja upseerit.
Kaupallisen alan koulutuksen aste-eroihin en voi puuttua, kun ei ole kokemusta, mutta sen sanon (akateemisen tutkijakoulutuksen hankkineena), että yliopistokoulutus sinällään on järkyttävästi yliarvostettua, niin kansan pimeissä riveissä kuin työelämänkin piirissä. Ehkä ne ylevät tavoitteet (esim. objektiiviseen arvioimiseen / tutkitun tiedon käyttämiseen pyrkiminen) ovatkin ihan oikeita ja aitoja asioita, mutta ne tavat, joilla näitä kyseisissä tehtaissa koulutetaan, ovat aivan käsittämättömiä. Omassa koulutuksessani lonkalta heitettynä yli puolet oli sellaista höttöä, joka oli aivan kiistatta ympätty ohjelmaan, jotta saataisiin tutkinnosta tietyn "mittainen" eli riittävästi opintoviikkoja ja kirjojen sivuja. Näin jälkikäteen jo toistakymmentä vuotta työelämässä toimineena tuolla materiaalilla tai niiden läpikahlaamisella ei ole ollut minkäänlaista arvoa työssäni tai elämässäni. Rehellisesti sanoen oman tutkintoni olennaiset sisällöt olisi vallan hyvin voinut käydä läpi kahdessa vuodessa kuuden sijaan jättämällä hötön pois.

Toinen mahdollinen selitys näihin kursseihin oli assistenttien, lehtoreiden ja apulaisproffien opetustuntimäärien saaminen täyteen. Tai sitten haluttiin vain mitata kuka jaksaa (on motivoitunut) ja pystyy keskittymään. Sen voisi kyllä tehdä muutoinkin.

Suomalaiset ovat tittelinkipeää huonoitsetuntoista kansaa, jonka isovanhemmat vielä kävivät kiertokoulua ja vanhemmat häpeilevät, ettei ollut varaa käydä keskikoulua. Niinpä nyt nautitaan sitten hedelminä utopiaa että 70% koko väestöstä hankkii korkeakoulutason koulutuksen. Hohhoijaa.

 

[Yläpesä]

Viestin lähetti Jokke
Eli jos samassa kuvitteellisessa firmassa on kykynsä näyttänyt

Firmassa voi ollakin näin tiettyyn rajaan saakka. Julkisella puolella (kunta, valtio, seurakunnat) rajat on selkeästi määritelty. Tiettyihin tehtäviin vaaditaan se maist-paperi.

 

[Kapo]

Yhdyn yläpesään tuossa ylempänä...

Kyllä nykyään esim. Otaniemen TKK:n (jossa opiskelen) ja Evtekin Leppävaarassa tarjoaman opetuksen ero on enemmänkin teknisellä puolella, eli AMK:ssa opetetaan sitä miten homma toimii, ja TKK:lla sitä, miten sen tulisi toimia. Esmes jossain integraalilaskennassa en ole juuri havainnut laskujen vaikeustasossa kovin suuria eroja kun olen AMK-ystäväni kirjoja/tehtäviä selannut. Toki, oppimista on TKK:lla enemmän, koska sitä täysin turhaa nippelitietoa ängetään ovista ja ikkunoista.

Ja, kyllähän noita täysin naurettavia noppia saa täällä meilläkin...
käy kirjastoon tutustumassa - 1 noppa
Tee HOPS -1 noppa
puolessatoista tunnissa 2 noppaa noin alkajaisiksi.

 

[Jokke]

Viestin lähetti Yläpesä
Firmassa voi ollakin näin tiettyyn rajaan saakka. Julkisella puolella (kunta, valtio, seurakunnat) rajat on selkeästi määritelty. Tiettyihin tehtäviin vaaditaan se maist-paperi.

On joo, mutta kuka nyt yleensä haluaa kunnalle/kaupungille saatikka seurakunnalle duuniin? No onhan siellä hyvät lomat, mutta palkat onkin sitten ihan hanurista pl. kaupunginjohtajat. :)

 

[dude]

Viestin lähetti Jokke
On joo, mutta kuka nyt yleensä haluaa kunnalle/kaupungille saatikka seurakunnalle duuniin? No onhan siellä hyvät lomat, mutta palkat onkin sitten ihan hanurista pl. kaupunginjohtajat. :)

Eikä ole pelkoa potkuista..

 

[Yläpesä]

Viestin lähetti Jokke
On joo, mutta kuka nyt yleensä haluaa kunnalle/kaupungille saatikka seurakunnalle duuniin?

V. 2003

palkansaajia 2,17 miljoonaa
kunnalla 507 000 (23 %)
valtiolla 144 000 (7 %)
kirkolla 21 000 (1 %)

Siis yhteensä 31 % palkansaajista. Jotenkin sopii pirtaan ketjun otsikon kanssa, ajatus että vain palkka ratkaisee ...

 

[msg]

Julkisella puolella lienee työsuhdeturva parempi kuin yksityisellä, jos sattuu saamaan vakituisen työn.
Vakituisia toimia/virkoja vain lienee vähemmän tarjolla. Tilalle tarjotaan määräaikaisia sopimuksia, joita voidaan vielä sopivasti katkoa kesäksi tai ketjuttaa jollain syyllä.

Työn rasittavuudesta tai vaativuudesta en tiedä, kun en ole päivääkään julkisella puolella työsuhteessa ollut, mutta yksityisellä puolellakin on suuria eroja työpaikkojen ja -tehtävien välillä.

 

[Jokke]

Viestin lähetti Yläpesä
V. 2003

palkansaajia 2,17 miljoonaa
kunnalla 507 000 (23 %)
valtiolla 144 000 (7 %)
kirkolla 21 000 (1 %)

Siis yhteensä 31 % palkansaajista. Jotenkin sopii pirtaan ketjun otsikon kanssa, ajatus että vain palkka ratkaisee ...

Oletko varma, että nämä 31% palkansaajista kaikki ovat halunneet julkiselle sektorille duuniin? Voisin väittää, että osa on mennyt sinne pakosta, koska muualla ei ole ollut paikkoja, eikä siksi, että on halunnut sinne.

Minähän puhuin sinne haluamisesta, en siitä, että paljonko siellä on porukkaa duunissa.

Niin ja mitä on pirtaan?

 

[laituri]

AMK -jatkotutukinnot (60ov) tuovat tutkinnon suorittaneille rinnastettavuuden ylempään korkeakoulututkintoon (näin ainakin esityksessä) eli samalla aukeaa myös ovet julkishallinnon virkoihin.

Itse olen tuota jatkotutkintoa suorittanut nyt muutaman vuoden ajan tarkoituksena lähinnä kouluttaa itseäni lisää ja avata taas uusia tuulia työn suorittamiseen. Sinällää IT-alalla ei tutkinnosta ei ole suurta lukua, mutta ei siitä haittaakaan ole.

Jatkotutkinto on kyllä huomattavasti teoreettisempaa kuin perus AMK opiskelu, vaikka kaikki tähtää oman yrityksen ympärillä pyörimiseen. Myös opiskelua voi pitää korkeatasoisena. Luennoitsijat ovat 95% ulkopuolisia joko suomalaisista yliopistoista/korkeakouluista tai vastaavista ulkomaalaisista laitoksista. Myös yritysmaailman edustajat ovat käyneet luennoimassa kursseilla.

Suurin hyöty itselle on siis ollut uusien menetelmien saamien normaali duunien hoitamiseen esimerkiksi CRM ja prosessirintamalla.

 

[Idefix]

Viestin lähetti laituri
Myös opiskelua vio pitää korkea tasoisena. Luennoitsijat ovat 95% ulkopuolisia joko suomalaisista yliopistoista/korkeakouluista tai vastaavista ulkomaalaisista laitoksista. Myös yritysmaailman edustajat ovat käyneet luennoimassa kursseilla.

Oma kokemukseni kolmesta eri korkeakoulusta kahdessa eri maassa (valtsikka & kauppatieteet) on kyllä pikemminkin päinvastainen. Tosin en ole ollut laiturin kaltainen jatkotutkinnon tekijä, vaan suoraan maisteriksi lukeva. Mitä enemmän kurssilla pyörii vierasluennoitsijoita milloin mistäkin, sen kauempana kurssi on korkeatasoisesta opetuksesta. Puuttuvat opetusresurssit paikataan jännillä yllätyksillä. Kivaa vaihteluahan nuo yritysihmiset tms. vieraat tuovat, mutta tieteellisesti noilla on aika vähän annettavaa, mikä nyt kuitenkin pitäisi olla suht tärkeässä asemassa korkeakouluissa.

Suomalaisessa korkeakoulumaailmassa on oman kokemukseni perusteella sellainen kummallinen piirre, että ulkomailla hankittua tutkintoa ei juuri arvosteta, mutta jos vieraan maan profeetta käy täällä saarnaamassa, muuttuu täkäläinen koulutus heti korkeatasoisemmaksi.

 

[Jokke]

Viestin lähetti laituri
AMK -jatkotutukinnot (60ov) tuovat tutkinnon suorittaneille rinnastettavuuden ylempään korkeakoulututkintoon (näin ainakin esityksessä) eli samalla aukeaa myös ovet julkishallinnon virkoihin.

Itse olen tuota jatkotutkintoa suorittanut nyt muutaman vuoden ajan tarkoituksena lähinnä kouluttaa itseäni lisää ja avata taas uusia tuulia työn suorittamiseen. Sinällää IT-alalla ei tutkinnosta ei ole suurta lukua, mutta ei siitä haittaakaan ole.

Jatkotutkinto on kyllä huomattavasti teoreettisempaa kuin perus AMK opiskelu, vaikka kaikki tähtää oman yrityksen ympärillä pyörimiseen. Myös opiskelua vio pitää korkea tasoisena. Luennoitsijat ovat 95% ulkopuolisia joko suomalaisista yliopistoista/korkeakouluista tai vastaavista ulkomaalaisista laitoksista. Myös yritysmaailman edustajat ovat käyneet luennoimassa kursseilla.

Suurin hyöty itselle on siis ollut uusien menetelmien saamien normaali duunien hoitamiseen esimerkiksi CRM ja prosessirintamalla.

Missäs tuollaisia jatkotutkintoja järjestetään? Näitä taidettiin silloin ruveta duunaamaan kun minä valmistuin 2001. Eikös tuolla 60ov:llä saa maisterin paperit vai miten se meni?

 

[DAF]

Viestin lähetti Jokke
Missäs tuollaisia jatkotutkintoja järjestetään? Näitä taidettiin silloin ruveta duunaamaan kun minä valmistuin 2001. Eikös tuolla 60ov:llä saa maisterin paperit vai miten se meni?

Ei saa. Se on toistaiseksi nimeltään vain AMK-jatkotutkinto, jota ei rinnasteta maisteriin eikä muuhunkaan tutkintoon, vaan on oma tutkintonsa. Aivan kuten AMK-tutkintoa ei rinnasteta alempaan korkeakoulututkintoon, vaan se on ammattikorkeakoulututkinto. Se mitä myöhemmin tapahtuu on vain arvailujen varassa.

 

[Jokke]

Viestin lähetti DAF
Ei saa. Se on toistaiseksi nimeltään vain AMK-jatkotutkinto, jota ei rinnasteta maisteriin eikä muuhunkaan tutkintoon, vaan on oma tutkintonsa. Aivan kuten AMK-tutkintoa ei rinnasteta alempaan korkeakoulututkintoon, vaan se on ammattikorkeakoulututkinto. Se mitä myöhemmin tapahtuu on vain arvailujen varassa.

Ok, eli titteli pysyy tradenomina vaikka tulee lisää "pätevyyttä"? Outoa..

 

[laituri]

Viestin lähetti DAF
Ei saa. Se on toistaiseksi nimeltään vain AMK-jatkotutkinto, jota ei rinnasteta maisteriin eikä muuhunkaan tutkintoon, vaan on oma tutkintonsa. Aivan kuten AMK-tutkintoa ei rinnasteta alempaan korkeakoulututkintoon, vaan se on ammattikorkeakoulututkinto. Se mitä myöhemmin tapahtuu on vain arvailujen varassa.

Niin itse asiassa tästä ei ole tehty mitään päätöstä, mutta opetusministeriön selvityksen mukaan AMK-jatkotutkinnosta olisi tulossa master tasoinen. Nyt meneillään olevat jatkotutkinnot ovat kokeiluluvilla liikenteessä ja luvat loppuvat muistaakseni 2005 eli viimeistään silloin tulee hommasta virallista rinnastettavuuksineen ja nimikkeineen tai on tietysti mahdollisuus ettei jatkotutkintoja enää jatketa kokeilun jälkeen. Nimikkeestä yms. asioista ei ole tietoa, eikä myöskään itseäni suuremmin kiinosta. Ainoa mikä kiinnostaa on ylempikorkeakoulu status julkisten virkojen suhteen. Silloin voisi business maailmasta siirtyä leppoisiin julkisiin virkoihin odottelemaan eläkkeen alkamista.

Luennoitsijoista vielä sen verran, että meillä on ollut samoja luennoitsijoita kuin mentorillani, joka suorittaa tohtorin väitöstä eli ainakin tältä osin voidaan tieteellistä osuutta pitää rittävänä vaikkei se sinällään AMK maailmaan kuulukkaan.

EDIT:kirjoitusvirheitä

 

[Vteich]

Tässä ketjussa kun on puhuttu esim. tradenomeista, jotka tuon ammattikorkeatutkintonsa päälle lukevat itsensä vielä maistereiksi, niin osaisiko joku valaista, että onko tuollaisessa tilanteessa henkilön koulutusstatus pelkkä KTM vai ikään kuin tradenomi + KTM? Siis tahtoo kysyä, että onko työmarkkinoilla tradenomin JA maisterin papereilla varustettu henkilö arvokkaampi kuin pelkän KTM:n paperit omistava? Vai ovatko kummatkin saman arvoisia eli ikään kuin KTM:n "veroisia"? Ja saman voi tietysti esittää tekniikan puolelle, eli insinööri + FM vs. FM vs. DI.

 

[Tatzka]

Viestin lähetti Jokke
Oletko varma, että nämä 31% palkansaajista kaikki ovat halunneet julkiselle sektorille duuniin? Voisin väittää, että osa on mennyt sinne pakosta, koska muualla ei ole ollut paikkoja, eikä siksi, että on halunnut sinne.

Minähän puhuin sinne haluamisesta, en siitä, että paljonko siellä on porukkaa duunissa.

Niin ja mitä on pirtaan?

Toisaalta mm valtionvirkoja väheksytään täälläkin merkittävästi, palkat huonot ja muutenkin aivan tylsää ja turhaa työtä, kyllä sieltäkin löytyy kiinnostavia paikkoja ja palkkoja ja tietenkin merkittävää lisää cv7:hen. Haluaisin toki "lonnija" firmaan duuniin, palkka väh 10 000E/kk ja työ aika 2 tuntia viikossa, tosin ei ole paikkaa tullut vielä valmistumattomalle, prkl.

Itse en kokisi julkisen sektorin paikkaa pahana, toki yrittäjyys kiehtoo tällä hetkellä eniten, ei palkattu yksityisen sektorin työ, tosin hyvästä paikasta kieltäytyisi, tiedä, vaikka ei paikkaa tulisikaan.

 

[NHL]

Kysymyksiä

En tiedä miten vanha ketju tämä on, mutta nostetaampa esiin.
Joko Pärde pyrit Kauppakorkeaan vai vasta tänä keväänä? Jos pyrit niin pääsitkö ja minkälaiset lähtöpisteet sinulle oli?
Minulla on kirjoitukset keväällä ja aion myös pyrkiä Hkkk:hon.

Voisiko joku Kauppiksen käynyt tai siellä opiskeleva kertoa vähän kokeesta ja omista lähtöpisteistään. Nykyisinhän yo-todistuksella voi saada enintään 40p + kokeesta 40p. Sitten on Sat-koe ja joku muu. Onko siinä tapauksessa koe sama jos pyrkii ilman lähtöpisteitä?

 

[Pärde]

Pyrin kyllä, viime ja sitä edellisenä keväänä. Enkä ole sisällä vieläkään, tuskin koskaan menen.

En kyllä todellakaan tähän hätään muista alkupisteitäni, ne olivat suhteessa muihin pyrkijöihin aika huonot (kirjoitin Magnan keskiarvolla). Oma pyrkimiseni tapahtui pelkän pääsykokeen avulla. Viisi erilaista reittiä HKKK:lle on sisään, en muista ihan tarkkaan mitkä ne muut olivat, mutta ainakin siis SAT:illa, pelkällä pääsykokeella ja pääsykokeella+alkupisteillä voi pyrkiä.

Niin, ja jos päätät pyrkiä pääsykokeen kautta, osallistut automaattisesti sekä pelkällä että yhteispisteillä. Lopputuloksissa sijoitut sitten sen mukaan, kummassa kategoriassa pärjäsit paremmin.

Ja koe siis on sama, luonnollisesti.