Tämä on siitä mielenkiintoinen keskustelu, että suuri osa keskustelijoista on jäävi keskustelemaan aiheesta, koska he ovat opiskelleet jommassa kummassa koulussa, ja lopuilla ei ole sitten aavistustakaan aiheesta. Itse olen myös jäävi ja osin tietämätön, mutta osallistun siltikin.
Itseäni on ainakin huvittanut suuresti Tradenomien ts. Melkonomien(Yksi alkuperäisistä nimiehdotuksista) into nostaa oman koulutuksensa arvoa. Samasta koulusta alkaa yht'äkkiä valmistumaan niin paljon laadukkaampia koulutettuja - enpä usko. Toinen ryhmä, joka väen vängällä nostaa omaa koulutustaan virheelliin argumentein, on Mikkelin BBA-opiskelijat. He ovat lähes poikkeuksetta omien sanojensa mukaan valmistuneet Helsingin kauppakorkeakoulusta. Ei siinä mitään. Minulle on yhdentekevää heidän koulutuksensa, mutta huomionarvoista on ollut asian esilletuomisen tärkeys.
Itse arvostan Helsingin kauppakorkeakoulun monissa aineissa johtavaksi kouluksi kauppatieteellisessä opetuksessa Suomessa. Joissakin toisissa aineissa joku muu koulu saattaa olla edellä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että HKKK:lta valmistuva olisi automaattisesti parempi kuin jostain muusta koulusta valmistuva. Itse en ole valmistunut Helsingistä, eikä siitä omalla urallani koskaan kukaan ole ollut kiinnostunutkaan. Olen kylläkin töissä alalla, joka ei ole perinteistä ekonomien työkenttää. Hankenista työllistytään todennäköisesti helpoiten johtuen osin kielitaidosta ja osin jostain muustakin krhm. hyvistä suhteista liike-elämään.
Kurssien päällispuolinen sisältö kouluissa voi hyvinkin olla sama, mutta eihän kyse ole pelkästään siitä. Omassa koulussani ainakin tehtiin erittäin paljon ryhmätöitä, ja tottakai muiden opiskelijoiden taso vaikuttaa oppimisen ja töiden tasoon. Tällaisissa asioissa on kuin vertaisi 1-divaria ja SM-liigaa. Kannattaako NHL:ään pyrkivän kiekkoilijan pelata samalla vastuulla ja peliajalla ylimmällä sarjatasolla vai 1-divaria? Vastaushan on ilmeinen. Vaikka 1-divarin nimi muutettaisiin houkuttelevammaksi Mestikseksi, olisi pelaajina juuri ne samat kaverit ja pelin taso sama.
Täällä on kerrottu, että suhdeluku sisäänpäässeet/hakijat kertoo absoluuttisesti koulun sisäänpääsemisen vaikeudesta ja tasosta. Potaskaa taas kerran! Vastahan samat kirjoittajat ovat kertoneet, kuinka he eivät edes viitsineet hakea kauppakorkean puolelle. Käytännössä siis Ammattikorkeaan menevät ne, jotka eivät viitsi/uskalla hakea kauppakorkeaan tai eivät sinne ole päässeet. Jos vaihtoehdot ovat rinnakkain, ei käytännössä valitseminen tee kovinkaan vaikeata. Poikkeuksia saattaa löytyä esimerkiksi perhesyistä. Itse näen merkittävimmän eron kouluissa nimenomaan materiaalissa.
Täällä puhutaan lisäksi tiedekorkeakouluista ja ammattikorkeakouluista vastakkainasetteluna. Suomalaisista kauppakorkeakouluista, joita tietääkseni on kolme, ei yksikään ole yliopistomainen muodoltaan. Ne vastaavat itse asiassa hyvinkin paljon esimerkiksi saksalaisia ammattikorkeakouluja. Sen takia juuri esimerkiksi Saksassa ammattikorkeakoulut ovat kärkipäässä arvoasteikossakin. Niin ne ovat Suomessakin, mutta niitä kutsutaan kauppakorkeakouluiksi. Seminaarit, gradut, lisurit ja väikkärit ovat sitä tieteellistä puolta vaikkakin niistä kaksi ensimmäistä käytäntöön painottuvatkin. Oman graduni tein toimeksiantona ja se oli erittäin käytännönläheinen - osa työtäni.
Vaasan yksikkö taitaa nykyään olla osa yliopistoa, mutta en tiedä, opetetaanko siellä vielä liiketaloustieteitä, joita pääsääntöisesi kauppakorkeakouluissa on opetettu. Tilanne on saattanut muuttua, mutta oman käsitykseni mukaan Suomen kauppakorkeakoulut ovat HKKK, TuKKK, ja Hanken. Erona yliopistoihin on liiketaloustieteiden opetuksen lisäksi esimerkiksi laaja pakollisten opintojen määrä. Matematiikat, ruotsit, saksat, laskentatoimet, taloussosiologiat, kauppaoikeudet, talousmaantieteet ja metodiopinnot olisivat varmaan mielellään jääneet monelta markkinoinninopiskelijalta väliin. Pienen tutkimisen jälkeen selvisi, että myös esimerkiksi Joensuussa, Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Tampereella voi opiskella rajatusti liiketaloustieteitä. Tämä ei ollut mikään poissulkeva lista.
Omissa opinnoissa tein kymmeniä ja taas kymmeniä käytännönläheisiä ryhmätöitä ja yrityskeissejä. En tiedä mitä se käytännönläheisyys ammattikorkeakouluissa on, mutta valitettavasti en töitteni alkuvaihessa ole joutunut kovinkaan paljoa strategisia analyysejä työpaikalla tekemään. Niiden ymmärtäminen on taas ollut tärkeää, jotta asiakkaan kanssa osaa neuvotella yhteistyöstä. Siinä mielessä valmiudet suoraan ensimmäisellä työpaikalla olivat melko vähissä, mutta koulutuksen arvo nousee. Kyse on kuitenkin pääsääntöisesti teoreettisesta ja käsitteellisesti ylemmän tason osaamisesta. Käytännön osaamista sain ylioppilaskuntatoiminnasta, jota kautta pystyy rakentamaan erinomaisia suhteita työelämään, ja samaten koulun ohella töissä käymisestä.
Eräs tuttununi ammattikorkeassa suoritti pakollisen harjoittelunsa kaupan kassalla - sehän antaa hyvää pohjaa johtaa konsernia. Olen itsekin ollut töissä kaupoissa ja puhelinmyyntifirmoissa opiskeluaikana, joten en sitä yhtään vähättele - en myöskään nosta arvoon kohtuuttomaan.
Oma esimieheni on yo-merkonomi ja hänen esimiehensä on datanomi. Molemmat todella päteviä hommissaan ja itselleni heidän koulutuksensa on yhdentekevä. Minulla voisi hyvin olla itselläni sama koulutus, tai ei sitäkään, koska en sille ihmiselämän kannalta laita niin paljoa painoa. Nyt sattui käymään näin. Itse valmistuessani olin suorittanut yli 200 OV:tä. Olen siis 40 ov:tä parempi kuin minimivaatimuksin valmistunut. Jos totta puhutaan, niin eniten hyötyä minulle on ollut ajatusmallien omaksumisesta, oppimisen oppimisesta ja teorioiden ymmärtämisestä, eikä niinkään vanhentuvien tietojen oppimisesta. Niitä voi lukea kuka tahansa kirjoista.
Tässä minun kymmenen senttiä keskusteluun. Ei kannata ottaa nokkiinsa, vaikka eri mieltä olisikin. Akateemiseen maailmaan kuuluu akateeminen väittely. Ihmiset ovat samanarvoisia, mutta tutkinnot eivät. Tässä ehkä se tärkein ajatus tähän keskusteluun.
Eilinen peli oli niin surkea, että en viitsinyt sitä lähteä kommentoimaan. Jauhettiin nyt sitten tästä.
L-Mies
Lisäys
Tämä lause kyllä kirvoitti melkoiset hörönaurut omassa toimistossani:
"KTM:t voi tehdä omia analyysejään ja kaavojaan ja DI:t suunnitella mutta yrityksen kannalta tärkeimmän eli tuotteen myynnin tekee kuitenkin erittäin suurella todennäköisyydellä se asiakaskontaktissa oleva TRADENOMI!"
Itse olen samanaikaisesti myyjä ja projektipäällikkö, mutta tärkeimmän työn tekee edelleenkin kyllä yrityksen johto. Hyvät työntekijät eivät voi firmaa huonolta johdolta pelastaa. Hyvä johto voi asioille jotain tehdä. Omalla työpaikallani on johtoryhmässä neljä KTM:ää ja kaksi DI:tä. Loput sekalaista seurakuntaa.
