Tradenomi vs. KTM

  • 66 356
  • 225

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Re: Re: Re: Re: Re: Tradenomien palkkaus

Viestin lähetti Aksu
Osin totta ja osin puppua. Tradenomeille on tarjottu vuosien saatossa monin paikoin suoraan merkonomin koulutusta vastaavia tehtäviä, mutta tämä on pikkuhiljaa muuttumassa. Kuten tässä ketjussa on aiemmin sanottu, työmarkkinoiden tuntemus tradenomikoulutuksen sisällöstä ja laadusta paranee koko ajan ja tätä myötä valmistuneille myös tarjotaan parempia tehtäviä kuin vaikkapa 4 vuotta sitten.

Kukas ne hommat ennen teki? Jos KTM, niin mitä hän nyt tekisi?
Vai onko käynyt niin että perinteisiä merkonomihommia ei enää ole?

Toiseksi tilanne tulee olemaan ongelmallinen myös yliopistosektorin kohdalla. Nimittäin jos aloituspaikkojen määrää ei jossain vaiheessa vähennetä on siitä seurauksena iso kasa ihmisiä työtehtävissä, joihin he ovat joko reilusti tai jonkun verran ylikoulutettuja. Tätä voi kutsua ns. resurssien hukkakäytöksi suoraan sanoen enkä ymmärrä miten tämän kokoisella maalla sitten voi olla niin helvetisti ylimääräistä rahaa.

Jos kohta yli puolet ikäluokasta käy jonkun korkeakoulun, on pakko olla tilanne, jossa useat ihmiset eivät voi työllistyä koulutustaan vastaaviin hommiin.
Esteenä työpaikan saannille voi myös olla liiallinen koulutus. Työnantajat epäilevät, ettei korkeakoulutettu välttämättä pidä työpaikkaa kuin reservihommana, kunhan 'oikeita' duuneja tulee tarjolle. Sitoutuneisuus on aika alhaista ja jokaisen uuden kouluttaminen ja perehdyttäminen on kallista ja aikaa vievää.
 

Aksu

Jäsen
Re: Re: Re: Re: Re: Re: Tradenomien palkkaus

Viestin lähetti msg
?

Jos kohta yli puolet ikäluokasta käy jonkun korkeakoulun, on pakko olla tilanne, jossa useat ihmiset eivät voi työllistyä koulutustaan vastaaviin hommiin.
Esteenä työpaikan saannille voi myös olla liiallinen koulutus. Työnantajat epäilevät, ettei korkeakoulutettu välttämättä pidä työpaikkaa kuin reservihommana, kunhan 'oikeita' duuneja tulee tarjolle. Sitoutuneisuus on aika alhaista ja jokaisen uuden kouluttaminen ja perehdyttäminen on kallista ja aikaa vievää.

Näinpä juuri. Ilmeisesti tässä maassa on varaa korkeasti kouluttaa väkeä reilusti enemmän kuin tarpeet vaatii. Tämä on myös älytön tilanne kouluille. Yliopistoissa puhutaan valmistumisajoista ja ammattikorkeakouluissa keskeyttäneiden määristä. Eikö yksi syy kenties voisi olla se, että sisään on pakko ottaa opiskelijamassaa, jonka motivaatio on kiikun kaakun. Kunhan vaan jonnekin menevät kun kerta opiskelupaikkoja on niin helposti saatavilla.

Tosin nykyjärjestelmä kirpaisee ammattikorkeakouluja kovemmin kuin yliopistoja. AMK-sektorilla aloituspaikkojen määrän säätelee opetusministeriö tavoite- ja tulossopimuksen yhteydessä kolmivuotiskausiksi. Rahoitusjärjestelmä taas toimii niin, että jokaisesta läsnäolevasta opiskelijasta maksetaan ns. nuppiraha, joka vaihtelee aloiittan (kaupan- ja hallinonalalla pienin, kulttuurissa suurin). Kun opiskelija keskeyttää opintonsa koululta jää tämä nuppiraha jäljelle jääneestä opiskeluajasta saamatta ja tämä tarkoittaa budjettiin lovea eikä sitä pysty paikkaamaan mitenkään.

Yliopistosektorilla, jossa raha kertyy suoritetuista tutkinnnoista, ei keskeyttäneet opiskelijat ole samanlainen riesa. Ja toiseksi yliopistot pystyvät määrittelemään sisäänottomäärät itse.
 
Suosikkijoukkue
TPS
Re: Pääsykokeet

Viestin lähetti sopuli
. Millaiset pääsykokeet on tuonne kaupalliselle puolelle?

Itselläni pääsykokeet (tosin opiskelen tietojenkäsittelyn tradenomiksi) sisälsivät mm:

- Mikä sana ei kuulu joukkoon? -tehtävä
- Miten lukusarja jatkuu? -tehtävä?
- Piirrettiin kuvia
- Katseltiin kuvia (mustetarhoja)
- Luetun ymmärtämistä
- Puhumista

Eli kyseessä oli ns. soveltuvuuskoe.

Testin toimivuudesta voin sanoa, että taisin olla huonoimmilla pisteillä opiskelemaan päässyt enkä todellakaan ole huonoimpia oppilaita, päinvastoin. Sekin ihmetytti ettei kokeiden aikana ollut mitään puhetta tietokoneista vaikka 90% kursseista liittyy tietokoneisiin.
 

ervatsalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
ХПК ja Tuukka "T-73" Mäkelä
Asiaankuuluva arvoitus

Niin, tiedättekö muuten mitä Rakennusmestariopiskelija sanoo heinäkuussa keskellä päivää, yliopistossa kauppatieteitä opiskelevalle henkilölle?


Noo tietenkin: "Yks big mac-ateria kokiksella!"

Täältä tähän
 

jiimo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, HJK
Viestin lähetti msg

Eikös ahkera opiskelija halutessaan suorita KTM:n samassa ajassa kuin AMK-tradenomin?

Eikös tradenomiopinnot kestä 4.5 vuotta. Kaveri valmistuu HKKK:sta kolmessa vuodessa. Aikaa säästyy 50% AMK:hon verrattuna. AMK:ssa ei taida olla mahdollisuutta nopeuttaa opintoja?
 

Aksu

Jäsen
Viestin lähetti jiimo
Eikös tradenomiopinnot kestä 4.5 vuotta. Kaveri valmistuu HKKK:sta kolmessa vuodessa. Aikaa säästyy 50% AMK:hon verrattuna. AMK:ssa ei taida olla mahdollisuutta nopeuttaa opintoja?

Eivät kestä vaan sääntömääräinen opiskeluaika on 3,5 vuotta kaupan-ja hallinnonalalla.
 

Carlos

Jäsen
Viestin lähetti jiimo
Eikös tradenomiopinnot kestä 4.5 vuotta. Kaveri valmistuu HKKK:sta kolmessa vuodessa. Aikaa säästyy 50% AMK:hon verrattuna. AMK:ssa ei taida olla mahdollisuutta nopeuttaa opintoja?

AMK:ssa nimenomaan ei ole käytännössä mitään rajoituksia ajankäytön suhteen, muuta kuin se 4,5 vuoden takaraja. Minun vuosikurssiltani nopeimmat suorittivat koulun 3 vuodessa, joiltain meni sitten se 4,5, joillain jopa pidempään johtuen ulkomailla vaihdossa olosta. Kouluni ennätys on kuulemma 2 vuotta, että siltä pohjalta.

Siitä se vain on kiinni miten on kurssitarjontaa koulussa ja miten täyteen saa viikot mahtumaan. Tietysti työharjoittelua ei voi lyhentää, se kun mitataan ajassa, mutta kaiken muun saa kyllä tehdä niin vauhdilla kuin pystyy.
 

Aksu

Jäsen
Viestin lähetti Carlos
AMK:ssa nimenomaan ei ole käytännössä mitään rajoituksia ajankäytön suhteen, muuta kuin se 4,5 vuoden takaraja. Minun vuosikurssiltani nopeimmat suorittivat koulun 3 vuodessa, joiltain meni sitten se 4,5, joillain jopa pidempään johtuen ulkomailla vaihdossa olosta. Kouluni ennätys on kuulemma 2 vuotta, että siltä pohjalta.

Näin juuri. Laitetaan nyt tähän nämä aikajutut elikäs

- 180 ov = 4,5 vuotta (merikapteeni, josta työharjoittelua 40 ov)
- 160 ov = 4 vuotta
- 140 ov = 3,5 vuotta

Nuo yllämainitut ovat tutkintojen sääntömääräisiä kestoja eli käytännössä tuolta ajalta koulut saavat opiskelijasta rahaa. Tässä täytyy muistaa myös nykyinen läsnäolo-käytäntö eli opiskelija voi olla 2 lukuvuotta poissa kirjoilta ns. ilman syytä. Tältä ajalta myöskään rahaa ei koululle tule, luonnollisesti.

Tuon sääntömääräisen opiskeluajan yli saa hakemuksesta vuoden. Mikäli tässä ajassa ei opinnot ole valmiita on kaksi vaihtoehtoa. Joko hakeutua yhteishaussa kouluun uudestaan suorittamaan tutkinto loppuun tai yleisempänä käytäntönä siirtää opiskelija iltapuolelle eli useimmiten tätä kutsutaan ns. aikuissovellutukseksi. Toinen vaihtoehto on hakea lisäaikaa opintojen suorittamiseen, mutta käytäntö tämän suhteen kiristyi kesällä 2001 OPM:n ohjeistuksen muuttuessa eli jatkoaikaa ei tuon ylimääräisen vuoden jälkeen myönnetä enää kuin erityisistä syistä. Niitä en lähde tähän erittelemään, mutta mm. ulkomaanvaihdoista johtuva opintojen pitkittyminen ja vastaavat eivät sellaisia ole.
 

heki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Vastavalmistuneen tradenomin (oletus, ei kesätöitä lukuun ottamatta muuta alan työkokemusta) 2500 € palkkatoive on aivan utopiaa. Vielä 1998-2000 teknobuumin aikana moinen oli vielä mahdollista, mutta olen itse ollut todistamassa tapahtumaa, jossa vastavalmis tradenomi hakee duunia 2500 € palkkatoiveella, ala rahoitusala. Hakemus joutui suoraan roskiin! Henkilö, kuka tuon teki, kommentoi, että jos kerran äijällä ei ole mitään tajua realistisesta palkkatasosta, niin ei sillä ole myöskään täällä hommia. Paikkaan muuten valittiin KTM. Tradenomit eivät päässeet edes haastatteluun, koska hyviä KTM:ä oli tarpeeksi tarjolla. 2500 € alkupalkka (ilman työkokemusta) on todella suuri myös KTM:lle. Eri asia on, jos työkokemus antaa aihetta ko. vaatimukselle, mutta neuvona sanoisin, että kannattaa nimenomaan ensimmäistä työpaikkaa hakiessa olla ennemmin liian varovainen palkan suhteen kuin pyytää liian korkeata palkkaa. Ensimmäinen työpaikka on jo sinänsä arvokas, sillä tuon jälkeen koulutustausta ei enää ole niin merkityksellinen, vaan työkokemus alkaa olemaan yhä tärkeämpi. Enemmin pari vuotta hievan markkinapalkkaa pienemmällä palkalla, jotta saa cv:hen hyvän lisän työkokemuksesta.

Nuo ammattikorkeakoulujen omat sivut ei kerro mitään objektiivista tutkinnosta. Kaiken huippu oli tuo yliopistotittelin hakeminen. Sama se on, millä nimellä sitä merkonomia markkinoidaan. Kyllä sitä ennenkin huippu merkonomit nousi aivan ylimpään huippuun asti, kuten nykyisin moni tradenomikin. Sen sijaan suuri keski/alakasti tekee ja tulee tekemään samoja merkonomin (kunnioitettavia) hommia. Kaikki muu on nimenomaan tätä itsensä pettämistä ja suurien lupausten luomaa illuusiota. Ei Suomessa yksinkertaisesti kaikki voi tehdä johto- ja asiantuntijatehtäviä. Normaalia asiakaspalvelua tarvitaan pankeissa, vakuutusyhtiöissä, posteissa, matkatoimistoissa etc. etc. Ja kuka nämä hommat tekee, kun kerran kaikki on "korkeakoulun" käyneitä ja johtotehtäviä pitäisi olla. Ei tämä ole enää mitään "amk on uusi juttu ja kato kyl tää muuttuu kun yritykset tottuu"- asiaa. Fakta on, että amk on jo vuosia vanha systeemi. Kysymys on, että koska amk alkaa kertomaan totuuden oppilailleen, eli että osalla (parhailla) on hyvät edellytykset johtotehtäviin ja suuriin tuloihin. Suurin osa tulee kuitenkin toimimaan normaaleissa kaupallisen alan perustehtävissä. Tähän ei kuitenkaan nöyryys siellä kouluissa taida riittää, koska hehän ovat "korkeakouluja", ja korkeakooulun käyneet ihmiset eivät tee normaalihommia. BULL SHITTIÄ, sanon minä tästä kaikesta.
 

Carlos

Jäsen
Palkkatoiveista

Palkkatoiveissa muuten auttaa myöskin paljon miten asian esittää. (jos siis palkkatoivetta kysytään haastattelussa). Jos pyytää liian vähän, se on merkki siitä että ei luota itseensä, eikä tule valituksi. Vastaavasti kohtalaisen isoakin palkkaa voi pyytää, mutta siihen täytyy sitten olla hiukan jotain pyynnön tueksi, eli "miksi minä olen sen arvoinen". Tietenkään älyttömiä ei kannata pyytää, mutta mm. allekirjoittanut on esittänyt jo ennen valmistumista 2500€ palkkapyynnön eräässä työhaastattelussa, eikä minua naurettu edes ulos. Toisaalta tämä pyyntö johtui ihan siitä että tiesin työn olevan ns. HV-hommaa, ja jos sen olisin saanut, olisi siitä pitänyt saada edes kunnon palkka. Haastattelija käski sitten soittaa myöhemmin, en soittanut ja se siitä. Pääsin töihin semmoiseen paikkaan mihin halusinkin, ja ihan ok palkalla myöskin.

Sinänsä silti muuten hauskaa miten varsinkin suuret yritykset kysyvät aina nuorilta työntekijöiltä palkkatoivomusta, mutta silti he tietävät jo etukäteen tasan minkälaista palkkaa tullaan maksamaan. Se katsotaan firman listasta, tuo koulutus - tuo palkka. "Haluaisimme tottakai maksaa enemmän, mutta kun firman politiikka..." Just joo.

Onneksi allekirjoittaneen viimeinen "firman politiikka" -palkkainen työsopimus loppuu kesällä, sitten päästään jo käymään oikeita palkkaneuvotteluja. Ja voin vakuuttaa että en myy itseäni alle tuon 2500€/kk, on sitten paperit mitkä tahansa.
 

heki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Carlos: Good for you, että sait heti hommia ja hyvällä liksalla. Mutta valitettavan usein ihmiset myös yliarvostavat oman arvonsa (tuottavuutensa) ja pelaavat sillä itsensä ulos. Sitten, kun on näyttää jotain konkreettista, millä perustella palkkavaadetta, niin asia on kokonaan eri, mutta ensimmäinen työ on vaikea perustella, miksi olisi heti 2500 € arvoinen. Olisko tässä myös vahvistusta sille artikkelille, jossa mainittiin amk-laisilla olevan liiian suuret odotukset uran suhteen, noin keskimäärin.

Ja sekin on totta, että selkeästi liian alhainen toive on huono. Mutta silloin toiveen tulee olla selkeästi markkinatasoa alempi, ei vain muutamia satoja euroja. Tästäkin on kokemusta siskon työpaikan kautta. Siellä haki joku lakimieheksi töihin reilun 10.000 FIM palkalla! (tästä on aikaa jo vuosia, mutta silloinkin markkinataso nuorehkolle lakimiehelle oli jotain 16.000 FIM paikkeilla). Jos taas esim. vastavalmis tradenomi hakee töihin vaikkapa 1800 € alkupalkalla, niin kyse ei todellakaan ole selkeästä alipalkasta (olettaen, että ei siis aiempaa työkokemusta).
 
Viimeksi muokattu:

Aksu

Jäsen
Viestin lähetti heki
Carlos: Good for you, että sait heti hommia ja hyvällä liksalla. Mutta valitettavan usein ihmiset myös yliarvostavat oman arvonsa (tuottavuutensa) ja pelaavat sillä itsensä ulos. Sitten, kun on näyttää jotain konkreettista, millä perustella palkkavaadetta, niin asia on kokonaan eri, mutta ensimmäinen työ on vaikea perustella, miksi olisi heti 2500 € arvoinen. Olisko tässä myös vahvistusta sille artikkelille, jossa mainittiin amk-laisilla olevan liiian suuret odotukset uran suhteen suhteessa, noin keskimäärin.

Tradenomiliiton palkkasuositus vastavalmistuneille on 1950-2550 €. Nämä nyt on näitä ohjeellisia.

En puutu palkkakeskusteluun enempää, mutta kaikki tietävät mitä kokemus tarkoittaa. Kylmiltään koulun penkiltä huonolla työkokemuksella töihin otetuista harvoin löytyy helmiä. Kyllä työhönotossa mitataan koko elämän kaarta, joka kertoo persoonallisuudesta melko paljon. On eri asia opiskella hyvin ja pärjätä työelämässä hyvin eikä siinä mitään.
 

Rebel

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK Helsinki
Viestin lähetti Carlos

Tuo 32ov on kyllä pilkantekoa. Ainakin ne kaverini jotka menivät jatkamaan KKK:hon sanoivat että ensimmäisenä vuonna suurimman osan kursseista selvitti ihan vain tenttimällä, niin samoja asioita sielläkin käytiin. Ja uskon että ainakin perusopintojen osalta mennään hyvin pitkälti samoilla kaavoilla, syventävissä voi olla sitten jo enemmänkin eroja (tai siis todennäköisesti on).

Tottakai ne ovat helpomman tuntuisia ainakin, kun on samaa alaa jo lukenut useita vuosia ja kursseja. Edelleen viittaan kyllä TKK:n ja vastaavan AMK-opiskelun eroavan melkoisesti tasoltaan. Eli TKK:n opinnot menevät pitkälti vaikeusasteeltaan eri tasolla kuin AMK:n insinöörien.
 

Chip

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
TKK:sta puheenollen

TKK on minunkin silmissäni arvostetumpi ja jollain tapaa "parempi" opinahjo kuin amk, mutta kyllä sieltäkin puutteita löytyy. Kaverini valitteli sitä, että he opiskelevat geodesiaa ja tenttivätkin jo sen syksyllä, mutta käytännön mittaustyöt suoritetaan vasta keväällä, minä kun kertoilin hänelle omista geodesian "labrojen" (=mittaukset) toilailuistani mittaus- ja vaaituskojeiden kanssa. Ainakin minua nuo käytännön tehtävät helpottivat teorian ymmärtämisessä. (itse opiskelen siis ainakin tällä hetkellä amk:ssa)
 

MadMan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues, LFC
Re: TKK:sta puheenollen

Viestin lähetti Chip
TKK on minunkin silmissäni arvostetumpi ja jollain tapaa "parempi" opinahjo kuin amk, mutta kyllä sieltäkin puutteita löytyy. Kaverini valitteli sitä, että he opiskelevat geodesiaa ja tenttivätkin jo sen syksyllä, mutta käytännön mittaustyöt suoritetaan vasta keväällä, minä kun kertoilin hänelle omista geodesian "labrojen" (=mittaukset) toilailuistani mittaus- ja vaaituskojeiden kanssa. Ainakin minua nuo käytännön tehtävät helpottivat teorian ymmärtämisessä. (itse opiskelen siis ainakin tällä hetkellä amk:ssa)
Olen itse huomannut, että tkk:lla on valtavia eroja osastojen ja jopa kurssien kesken. Onhan jokaisessa paikassa aina omat puutteensa eikä mikään opsikelupaikka ole täydellinen. Tietenkin näillä massakursseillä, mitä 1. ja 2. vuonna käydään niin on jo osallistujienkin takia kurssijärjestelyt hieman kömpelöt.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Viestin lähetti Carlos
Siitä se vain on kiinni miten on kurssitarjontaa koulussa ja miten täyteen saa viikot mahtumaan. Tietysti työharjoittelua ei voi lyhentää, se kun mitataan ajassa, mutta kaiken muun saa kyllä tehdä niin vauhdilla kuin pystyy.

Noiden vuoksi yliopistopuolella on helpompi tiivistää opiskelurytmiä. Opiskelu on vähemmän "koulumaista" kuin AMK, eikä pakollista harjoitteluakaan yleensä ole, pl. esimerkiksi sitten opetusalat. Eri asia sitten onko järkevää valmistua kolmessa vuodessa - varmasti joissain tapauksissa on. Opiskeluaikaisella työkokemuksella ja järjestö- ym. aktiivisuudella on rekrytointipalveluiden tutkimusten mukaan suurehko vaikutus työllistymiseen.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Kyllä kaikille nuorille voisi suositella työkokemuksen hankkímista haki sitten ihan mihin tahansa.
Oppii ainakin kuinka työyhteisöt toimivat.
Kuinkas nykyiset lukiolaiset ja ammattikoululaiset, käydäänkö nykyään koulun ohella töissä?
Onko muuta nykyään tarjolla kuin Mäkkäriä ja Heseä?

Vaatihan se tietysti luopumista vaikkapa joistain liigamatseista, joka voi olla liian suuri uhraus tulevan uran eteen.

Hankalaa voi olla sitten kun 25-vuotiaana onkin ensimmäisessä työpaikassaan.
 

Carlos

Jäsen
Viestin lähetti Rebel
Tottakai ne ovat helpomman tuntuisia ainakin, kun on samaa alaa jo lukenut useita vuosia ja kursseja. Edelleen viittaan kyllä TKK:n ja vastaavan AMK-opiskelun eroavan melkoisesti tasoltaan. Eli TKK:n opinnot menevät pitkälti vaikeusasteeltaan eri tasolla kuin AMK:n insinöörien.

Voipi olla, kun minä en ole opiskellut AMK-insinööriksi enkä sen puoleen TKK:ssakaan, en osaa sanoa mikä ero näiden välillä on. Todennäköisesti suurempi kuin liiketalouden puolella vastaava ero.

Minä kyllä pidän AMK:ssa nimenomaan siitä käytännönläheisestä tavasta opiskella. Ainakin omassa koulussani kursseja muokattiin jatkuvasti sen mukaan mikä palaute on työmaailmasta, mitä vajavaisuuksia vastavalmistuneilla on havaittu olevan, ja mihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

Ja olen itsekin pitänyt yhteyttä kouluuni sittemmin, ja kertoillut mitä olen kokenut ja miltä on tuntunut mitkäkin tehtävät. Näin pidän omalta osaltani huolta että "oman" alani osaajat ovat tulevaisuudessa entistä valmiimpia työelämään siirtyessään.

Minä ainakin pääsin jo ihan koulun ansiosta niin pitkälle sisään työelämään, että sitten kun lopulta koitti se päivä että olin "oikeasti" töissä, kaikki oli oikeastaan jo ihan tuttua ja turvallista. Suunnilleen kaikki mitä tuli eteen oli jo valmiiksi harjoiteltu koulussa, ei muuta kuin tiliä tekemään.

Mutta edelleenkin, en ole opiskellut KKK:ssa, eli en osaa sanoa mitkä valmiudet olisin sieltä saanut työelämääni. Ehkä paremmat, ehkä jopa huonommat? Ken tietää. (ei se nukke)
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
En jaksanut lukea koko ketjua lävitse, mutta heitän muutaman kommentin kuitenkin ennen ruokailua. Minä ainakin tiedostan sen, etten opiskele tiedekorkeakoulussa. Jos olisin saanut valita, niin totta kai olisin valinnut HKKK:n kuin nykyisen amk:n. Tai toiveeni oli aikoinaan yleinen historia Tampereen yliopistossa, mutta unelmaksi jäi. Mielestäni ammattikorkeakoulujen statuksen nosto on tärkeää tietoisuuden nostamiseksi, mutta toisaalta kyseessä on AMMATTIkorkeakoulu, miksi koulujen rehtorit ym. yrittävät rinnastaa systeemiä tiedekorkeakouluihin?

Amk:en välillä on eroja ja myös koulujen sisällä on eroja opetuksen tason suhteen. Meillä on esimerkiksi paljon todella päteviä opettajia, esim. yhden väitöskirja on valittu euroopan kuuden parhaan väitöskirjan joukkoon, mutta niiden rinnalla on paljon sitä hällä väliä porukkaa.

Henkilökohtaisesti pitäisin tieteellisemmästä opetuksesta ja nautin suuresti kursseista, joilla asioita käsitellään laajemmin teorioiden pohjalta jne. Koulu on kuitenkin kääntymässä loppusuoralla, joten loppuun sen aion viedäkin, eikä jatko-opiskelu enää hirveästi kiinnostaisi. Saa nähdä, miten äijän käy.

Ps. Sosionomiksi yrittänyt ystäväni ei päässyt edes kokeisiin 8:n keskiarvolla ja magnan papereilla, joten kai siellä jonkinlainen taso on oltava.
 

mikkojii

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, ÄTPPOMK
Pitkä ketju ja mielenkiintoinen. Ihan kaikkea en jaksanut lukea läpi, kun joku väittää, että töissä ollessa pitäisi tehdä näitä firmankin asioita. Juu, pinnarihan minä olen ollut. Jo lukiosta asti.

Jotain muuten tästä yliopisto - amk vastakkainasettelusta kertoo se, että Tampereen ja Lappeenrannan tekniset korkeakoulut muuttivat nimensä yliopistoiksi. Nekään eivät halua samaistua tähän rakkaan opetusministerimme Maija Raskin tasapäistämispolitiikkaan. Hirveä kiire hänellä tuntuu olevan, koska kyseinen salkku tuskin on hallussa hänellä enää ensi vaalien jälkeen. Sitten kun saadaan sairaanhoitajista pikkuisella lisäkurssilla lääkäreitä, niin täytyy vaan toivoa, etten sairastu kovin vakavasti.

Ylipäätään tämä uudistus on sekoittanut kenttää hirveästi, nimenomaan yliopistojen ja työnantajien kannalta, jotka ei kohta tiedä ketä palkata pätevänä henkilönä. Ammattikorkeat nappasivat samat opintoviikot ja nimikkeet kuin yliopistotkin ja lähtivät kisaamaan samoin asein. Ikävä kyllä amk:n opintoviikko ei vastaa työmäärässä samaa kuin yliopiston. Millään en jaksa näitä ihmisiä, jotka ovat amk:ssa suorittaneet 120 ov:ta ja kirkkain silmin selittävät olevansa 20:n ov:n päässä maisterista.

Sitten on vielä joku Tanja Karpela Diakonissaoppilaitoksesta selittämässä, että englanninkieliset tutkintonimikkeet pitäisi yhdenmukaistaa. Kai sekin haluaa esitellä itsensä master of socionomyksi, vai mikä se nyt lienee.

Oikeastaan pointtini on se, että amk vesittää omalla toiminnallaan koko akateemisen koulutuksen, jos niitä vertaillaan samalla tavalla. Sen antama koulutus on nimettu korkeakoulutukseksi, mutta ei se hitto soikoon ole sama kuin ylempi korkeakoulututkinto.

Ja sitten vielä kauniiksi lopuksi se ammmattikorkeiden välinen tasoero. Onhan toki eroja eri kaupunkien yliopistoillakin. Helsingistä valmistuneella on varmasti paremmat saumat työmarkkinoilla kuin Kuopiosta valmistuneella. Täällä kun verkostoidutaan jo opiskeluaikana ihan toiseen malliin. Mutta se ammattikorkeiden välinen ero. Tuntuu, että joka jumalan Joutsenon kristillinen opisto saa ammatikorkeanimikkeen ja opetus on taatusti toista kuin suurempien keskusten pidemmät perinteet omaavilla opinahjoilla.

Itse olen tyytyväinen omista maisterin papereistani, mutta hieman närkästynyt siitä että kaikki amk:n tyypit ovat nyt olevinaan samalla viivalla mun kanssa.

Katkeruuttako? Ehkä? Pikkusieluisuuttako? Varmaankin? No, tein töitä opiskelujen sivussa saman alan parissa, että se työkokemus tuli samalla tavalla hankituksi kuin amk:n opiskelijoillakin. Voinpahan nyt huudella "norsunluutornistani" hävyttömyyksiä muille, tai jotain.

Mut oikeesti: valitsette minkä koulun tahansa. Tehkää sellainen valinta, että viihdytte itsenne kanssa. Se lienee kuitenkin tärkeintä.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Viestin lähetti mikkojii
Ja sitten vielä kauniiksi lopuksi se ammmattikorkeiden välinen tasoero. Onhan toki eroja eri kaupunkien yliopistoillakin. Helsingistä valmistuneella on varmasti paremmat saumat työmarkkinoilla kuin Kuopiosta valmistuneella. Täällä kun verkostoidutaan jo opiskeluaikana ihan toiseen malliin.

Eri aihe, mutta on todettava, että mutua, ah niin mutua. Rekrytoitumistutkimukset eivät tällaista Suomessa juuri osoita - ainoastaan muutaman alan kohdalla. Psykologia on tällainen ala, jossa koulutusyksiköllä jonkin verran merkitystä on; Jyväskylä ja Helsinki ohittavat muut alan koulutusyksiköt. Mutta Suomessa (onneksi?) on erittäin pieni merkitys sillä, mistä yliopistosta on valmistuttu - yliopiston nimi tai koko kun ei useinkaan ole se laadun tae. Vaan eivätköhän ne rankinglistat meillekin tule, kunhan nämä maijaraskit saavat ammattikorkeakoulut yhtenäistettyä yliopistoiksi. Politiikan suunta on ainakin siltä osin selvä.
 

mikkojii

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, ÄTPPOMK
Viestin lähetti DAF
Eri aihe, mutta on todettava, että mutua, ah niin mutua. Rekrytoitumistutkimukset eivät tällaista Suomessa juuri osoita - ainoastaan muutaman alan kohdalla. Psykologia on tällainen ala, jossa koulutusyksiköllä jonkin verran merkitystä on; Jyväskylä ja Helsinki ohittavat muut alan koulutusyksiköt. Mutta Suomessa (onneksi?) on erittäin pieni merkitys sillä, mistä yliopistosta on valmistuttu - yliopiston nimi tai koko kun ei useinkaan ole se laadun tae. Vaan eivätköhän ne rankinglistat meillekin tule, kunhan nämä maijaraskit saavat ammattikorkeakoulut yhtenäistettyä yliopistoiksi. Politiikan suunta on ainakin siltä osin selvä.

Joo. On se kyllä hieman mutua. Myönnän. Itse olen valmistunut tuolta itäisestä Suomesta ja huomasin vain, että kun hain töitä Helsingistä, homma ei ollutkaan niin iisiä, vaikka oli työkokemusta paljon. Niin siellä idässä. Täällä ne meriitit ei sitten enää painananeet.

Ajattelin vaan tässä yhteydessä ystäviäni esim. Helsingin Yliopiston viestinnän laitokselta. Nehän oli samantien - jo ennen valmistumista - radiossa ja muissa medioissa. Tätä oikeastaan tarkoitin. Ei Helsingin yliopisto parempi sinällään ole, mutta kun täällä on helpompi verkostoitua, koska työpaikat tahtoo keskittyä tänne.

Koko ei ole tosiaankaan laaadun tae. Päinvastoin. Siinä olet harvinaisen oikeassa. Itse tykkäsin pienestä, koska proffat sai kiinni vaikka laitoksen kahvilasta ja niillä riitti antaa aikaa ja neuvoja. Helsingissä pitää varata aika, että saa varattua vastaanottoajan...

Toivottavasti ennustuksesi ranking-listoista ei pidä paikkaansa.
 

Senior

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En ole enää ketjua aktiivisesti seurannut ja pahoittelen, jos kysymykseni ovat olleet jo esillä:

- Tietääkö joku karkeita lukuja, paljon nykyään pyrkijöistä (%) pääsee Helsingin Kauppakorkeakouluun?

- Onko Helsingin alueella useampia Ammattikorkeakouluja ja paljonko on pyrkijöitä/päässeitä, about?
 

Aksu

Jäsen
Viestin lähetti Senior
- Onko Helsingin alueella useampia Ammattikorkeakouluja ja paljonko on pyrkijöitä/päässeitä, about?

- Helsingin AMK elikäs stadia.
- Helia (liiketalouden amk)
- EVTEK (Espoo-vantaan teknillinen)
- Laurea (Espoo-vantaan AMK)
- Arcada (ruotsinkielinen)

Plus hajayksikkö ainakin diakonian AMK:lla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös