Mainos

Tradenomi vs. KTM

  • 66 382
  • 225

tigger

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Silloin kun itse pyrin/pääsin niin ei tarvinnut valita
hakuryhmää vaan kauppis määritteli sinulle
edullisemman vaihtoehdon.

Lasten yliopiston (avoin) kautta sisäänpääsy
on kanssa yksi mahdollisuus, 60 ovaria
kasaan ja sisäänpääsy on lähes varma.

Meneehän siinä aikaa niiden suorittamiseen ja maksaakin
jonkin verran, mutta kurssit tietenkin korvataan sittenkun pääsee
sisään, jotkut ihmisen eivät kuitenkaan pääse sisään
vaikka kuinka pääsykokeisiin lukisivat.

Ensi kesänähän voi kaikkiin kauppiksiin hakea samalla
pääsykokeella! Onneksi sitä paskaa ja stressiä ei täydy enää IKINÄ kestää...
 

mr. mallard

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Re: Kysymyksiä

Viestin lähetti NHL
Voisiko joku Kauppiksen käynyt tai siellä opiskeleva kertoa vähän kokeesta ja omista lähtöpisteistään. Nykyisinhän yo-todistuksella voi saada enintään 40p + kokeesta 40p. Sitten on Sat-koe ja joku muu. Onko siinä tapauksessa koe sama jos pyrkii ilman lähtöpisteitä?

Opiskelen toista vuotta HKKK:lla, joten voinen hieman selventää asiaa. Lukiosta valmistuneella ylioppilaalla on kolme vaihtoehtoista tapaa päästä kouluun: pääsykoe, SAT-koe ja avoin yliopisto.

Perinteisin tapahan on tuo pääsykokeen tekeminen. Hakijat huomioidaan sekä pelkillä koepisteillä että koepisteet + lähtöpisteet kategoriassa. Eli kunhan osaat kokeen asiat tarpeeksi hyvin ja pääset sisään koepisteillä, niin lähtöpisteilläsi ei ole mitään merkitystä. Itselläni oli muistakseeni hieman vajaat 20 lähtöpistettä, joten ei kannatta masentua, vaikka lähtöpisteitä ei hirveästi olisi, koska pelkällä kokeellakin voi päästä sisään.

Toinen vaihtoehto on tuo SAT-koe, jonka kautta sisään otetaan vuosittain muistaakseni noin 20 opiskelijaa. SATista kyllä vaaditaan melko kovat pisteet, yleensä noin 1350/1600. Jos et ole koskaan ennen SATia tehnyt niin en kyllä sitä suosittele, koska silloin et myöskään pysty hakemaan perinteisellä pääsykokeella.

Jos kokeiden tekeminen ei nappaa, niin voit suorittaa avoimessa kauppakorkeakoulussa kursseja 60 opintoviikon edestä. Kurssit kuitenkin maksat 50 euroa kappale ja aikaa niiden tekemiseen menee 1,5-2 vuotta. Laskeskelin joskus, että avoimen kurssien tekemiseen menisi rahaa noin 600-800 euroa.

Pääsykokeessa oli tähän vuoteen asti 40 monivalintakysymystä, mutta koe muuttuu ensi kesänä, joten siitä en osaa sen enempää kertoa.

Suosittelen valmennuskurssin käymistä, lähes kaikki HKKK:lle päässeet käyvät jonkinlaisen kurssin läpi. Itse kävin Takuuvalmennuksen kurssin, joka maksoi noin 900 euroa ja sen olisi saanut seuraavana keväänä ilmaiseksi, jos en olisi päässyt ensimmäisellä kerralla sisään. Kurssin taso oli ihan ok, kouluun pääsy on kuitenkin lähinnä sinusta itsestä kiinni. Tunnetusti paras valmennuskurssi on Supermaster Hentusen vetämä, mutta se maksaa muistaakseni noin 1500e, eikä rahoja saa takaisin, jos ei pääse sisään.
 

Kippe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Re: Re: Kysymyksiä

Viestin lähetti mr. mallard
Suosittelen valmennuskurssin käymistä, lähes kaikki HKKK:lle päässeet käyvät jonkinlaisen kurssin läpi. Itse kävin Takuuvalmennuksen kurssin, joka maksoi noin 900 euroa ja sen olisi saanut seuraavana keväänä ilmaiseksi, jos en olisi päässyt ensimmäisellä kerralla sisään. Kurssin taso oli ihan ok, kouluun pääsy on kuitenkin lähinnä sinusta itsestä kiinni. Tunnetusti paras valmennuskurssi on Supermaster Hentusen vetämä, mutta se maksaa muistaakseni noin 1500e, eikä rahoja saa takaisin, jos ei pääse sisään.

Itse suhtaudun varauksella näihin valmennuskursseihin, pitkälti siksi etten itse käynyt moista. Sisään päästiin ja nyt on mursuiltu syksy. Sikäli kun minä olen asiasta puhunut, valmennuskurssin hyöty on lähinnä psyykkinen. Sitä motivaatiota ilmeisesti tuppaa löytymään, kun näkee, millaisessa seurassa on (sekä kurssin laskun, eihän sitä tonnia nyt hukkaankaan ole tarkoitus heittää.)

NHL:n kannattaa näin alkuun panostaa täysillä kirjoituksiin, lukemisen rajahyöty kun tuppaa siellä olemaan korkeampi. Esim. kahden tunnin lukeminen, jolla nostat matikan vaikka ämmästä eehen (+1 lähtöpiste), saattaa hyödyttää enemmän kuin päivän tuskailu pääsykoekirjan kanssa. Toki niitä pääsykoekirjojakin kannattaa alkaa ns. 'mielenkiinnosta' selailla hyvissä ajoin, saa perstuntuman aiheeseen.

Lukiessa täytyy tietenkin osata erottaa se olennainen. Tässä tapauksessa olennaisella tarkoitetaan asiaa, josta on helppo tehdä monivalintakysymys. Lue tarkkaan kaikki listaukset, kuviot, diagrammit, jne. Vanhoista pääsykokeista, joita löytää koulun sivuilta, saa käsityksen kysymyksistä. Vinkkinä: amerikkalaisten kirjoittamista kirjoista on ainakin puolet yleensä paskaa, kannattaa opetella seulomaan sisältö.
 

mr. mallard

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Re: Re: Re: Kysymyksiä

Viestin lähetti Kippe
Itse suhtaudun varauksella näihin valmennuskursseihin, pitkälti siksi etten itse käynyt moista. Sisään päästiin ja nyt on mursuiltu syksy. Sikäli kun minä olen asiasta puhunut, valmennuskurssin hyöty on lähinnä psyykkinen. Sitä motivaatiota ilmeisesti tuppaa löytymään, kun näkee, millaisessa seurassa on (sekä kurssin laskun, eihän sitä tonnia nyt hukkaankaan ole tarkoitus heittää.)

Eihän tuo valmennuskurssin käyminen aivan välttämätöntä ole, mutta juuri tuo mainitsemasi motivoiva vaikutus on kuitenkin mielestäni merkittävä. Melko harva tuore ylioppilas käsittää kuinka paljon työtä kauppiksen pääsykokeseen valmistautuminen vaati ja lukumotivaation löytäminen voi olla hankalaa heti ylppäreiden jälkeen, jos ei kurssilla käy.
 

NHL

Jäsen
Kiitoksia tiedoista kaikille vastanneille. Ajattelin hommata osan kirjoista jo joululoman aikana, niin voi hieman selailla niitä jo etukäteen.
 
Viestin lähetti tigger
kannattaa ostaa koko satsi kerralla kauppiksen
kirjakaupasta, ehdottomasti kaikista halvin tapa!

http://www.kypalvelu.fi/index.php
Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa.

Itse kävin juuri tänään kotikyläni kirjastosta hakemassa Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä ja Kansantaloustiede -kirjojen vuoden vanhat painokset, Palvelujen markkinointi esimiestyön haasteena -opuksesta tein varauksen ja nuo muut käskin kirjastontätien tilata. Korkeintaan tulee muutaman euron lasku. Eikai se nyt sovi että tulevat ekonomit heittävät rahaa hukkaan? :)

EDIT: Itselläni on takanapäin 2 haku-urakkaa Oulun yliopistoon, kansantaloustieteen koulutusohjelmaan.

Keväällä 2003 (jolloin myös kirjoitin ylioppilaaksi) en jaksanut kirjoja plärätä, tulos: -0,5 pistettä.
Viime keväänä (2004) en armeijassa ollessani lukenut kuin Kansantaloustiede -kirjaa, n. 150 sivua. Pääsykokeet meni olosuhteisiin nähden hyvin, 12,5p. Alin pistemäärä jolla pääsi sisään oli 14,5.
Ensi kesänä olisi tarkoitus opiskelupaikka napata, ihan tosimielellä.
 
Viimeksi muokattu:
F

Flonaldo

Re: Re: Kysymyksiä

Viestin lähetti mr. mallard
Toinen vaihtoehto on tuo SAT-koe, jonka kautta sisään otetaan vuosittain muistaakseni noin 20 opiskelijaa. SATista kyllä vaaditaan melko kovat pisteet, yleensä noin 1350/1600. Jos et ole koskaan ennen SATia tehnyt niin en kyllä sitä suosittele, koska silloin et myöskään pysty hakemaan perinteisellä pääsykokeella.
Itsehän onnistuin keplottelemaan tieni HKKK:lle SAT:n kautta. Ei itse asiassa ollut edes mitenkään perimmäisenä tarkoituksena hakea opiskelupaikkaa tuota reittiä; kunhan lähdin testaamaan omia kykyjäni. Aulassa ennen testin alkua alkoi kyllä mietityttää jokseenkin paljon, kun jokaisella muulla oli joku SAT-valmistautumiskirja kädessään - ja meikäläinen oli lukenut muutamaan kertaan jonkun brosyyrin.

Niin vain sitten juuri ennen lukuloman alkamista tipahti kirjelaatikkoon postia Jenkeistä. 1380 pinnaa ja silloin joskus tuolla saattoi olla jo varma omasta paikastaan HKKK:ssa. Luokanvalvoja oli pudota palliltaan, kun kerroin jo varmistaneeni opiskelupaikan (en ollut lukiossa ihan niitä kaikkein ahkerimpia opiskelijoita...)

SAT:sta vaadittavan pistemäärän suorittaminen vaatii erinomaista englannin kielen taitoa. Siis mikään "kyllähän mä kymppejä olen saanut" ei riitä alkuunkaan, vaan kielitaidon pitää olla absoluuttisen huippuluokkaa.

Kokeeseen voi valmistautua oppikirjojen, harjoituskokeiden ym. avulla, mutta esim. englannin kielen sanavaraston, lauserakenteiden ym. ym. oppimista ei noin vain pystytä saavuttamaan edes vuodessa.

Matikkaosio onkin sitten taas suomalaisessa lukiossa pitkän matikan lukeneella pala kakkua. Siitä taisin itse kerätä jotain 780/800 pistettä - ja puuttuvatkin pisteet jäivät saamatta, koska ajanpuutteen takia en ehtinyt kaikkiin vastaamaan.

Erinomainen reitti siis sellaiselle hakijalle, jonka englannin kielen taito on äidinkielenään sitä puhuvan luokkaa - ja mielellään vielä huomattavasti parempi.
 

Johto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Itse luen nyt toista vuotta Tampereen yliopistossa kauppatieteitä. Ennen yliopisto-opintojani luin ammattikorkeakoulussa muutaman vuoden liiketaloutta, mutta huomasin aika nopeasti ettei se ole minun juttuni. Uskon kuitenkin, että KTM-tutkinto antaa huomattavasti paremmat lähtökohdat työelämään siirtymiselle, kuin tradenomin tutkinto olisi antanut.

Itsekin kuulun niihin tyyppeihin, jotka tulivat sisään yliopistoon pelkästä valintakokeesta saatujen pisteiden avulla. Panostin pääsykokeisiin huolella ja saldoni 32 pääsykoekysymyksestä oli 28 oikein, 2 väärin ja kahteen jätin vastaamatta. Pääaineeseeni markkinointiin tarvittiin silloin about 38 pistettä ja itse sain 50, joten selvästi yli vaaditun rajan mentiin. Hetkeäkään ei ole kuitenkaan tarvinnut katua niitä uhrauksia, joita pääsykokeiden vuoksi teki, siksi hyvin olen viihtynyt sekä yliopistossa että ennenkaikkea Tampereella yleensäkin.

Itse kävin valmennuskurssin, mutta jälkeenpäin huomasin että ilmankin olisin sisään päässyt. Siltikin olen sitä mieltä, että jos taloudellinen tilanne periksi antaa, niin jonkinnäköinen valmennuskurssi kannattaa käydä tai edes tilata harjoitustehtäviä kotiin. Kun aamupäivät lukee kirjoja kotona ja illat istuu luennoilla niin jossain vaiheessa huomaa, että asioista on tullut eräänlaisia itsestäänselvyyksiä, joita ei enää tarvitse sen enempää pähkäillä. Harjoitustehtävien myötä vastausrutiini kasvaa huomattavasti ja oppiihan siinä samalla asioita ja jos hyvä tuuri käy niin pääsykokeessa saattaa olla samanlaisia kysymyksiäkin kuin oli harjoitustehtävissä.

Eli tsemppiä kaikille teille, jotka meinaatte ensi keväänä hakea kauppatieteitä lukemaan, panostakaa kerralla kunnolla niin pääsette loppujen lopuksi kaikkein helpoimmalla. Kerran se vaan kirpaisee, eipä sitten tarvitse joka kevät miettiä ja murehtia pääsykokeista, vaan voi nauttia opiskelijaelämän iloista täysin siemauksin:)
 

Brower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues
SAT ei tosiaankaan ole mikään helppo nakki,niinkuin flonaldo totesikin.

Itse tein kyseisen kokeen lukion jälkeen,kun hain USA:n yliopistoon. Lukiossa lyhyt matikka ja englannissa seiskan oppilas...pisteitä SAT:ssa taisi tulla 870,joka riitti yliopisto paikkaan jenkeissä.

Eli sellainen 1300 pistettä on aika hankala saavuttaa.
 

Cannibal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues
Sattia

Joo, ei oo SAT helppo lainkaan. Pakko mainita, kun itsekin tuon Flonaldon suostuttelemana menin pari vuotta sitten tekemään. En todellakaan mitään prepannut, vähän katsoi edellisenä iltana minkälainen koe on kyseessä. No, vähän vajaat tuhat pinnaa siitä silloin tuli, ja siinä kävikin aika nopeasti ilmi, että aika ei riitä mihinkään. Kyllähän englanti on aina ollut hyvin hanskassa ja L:n kirjoitin jne. jne., mutta ei se todellakaan riitä mihinkään tuossa testissä. Eikä se kyllä mikään yllätys ollutkaan. Oli kuitenkin hauska nähdä mihin rahkeet riittivät. Matskun osiot olivat suht helppoja, mutta niissäkin tuli nopeasti aika vastaan. Siinä testissähän kannattaa ennemmin jättää tyhjä kohta kuin vastata väärin. Siinä se eroaa suomalaisista kokeista...tai ainakin useimmista niistä.

Sanoisin, että joka tuon testin perusteella meinaa mennä suoraan Hkkkkkkkkkkkk:lle, on pitänyt joko asua englanninkielisessä ympäristössä JA todellakin opiskella kunnolla siellä, TAI sitten harrastaa kieltä niin paljon muuten, että esim. lukee helvetisti englanninkielistä materiaalia ja on tehnyt sitä about koko elämänsä ajan.

Toisaalta en sitten tiedä kuinka järkevää tuo siltikään on, sillä jossain vaiheessa ne asiat, jotka muut ovat ulkoa lukeneet pääsykokeisiin, on itse kunkin kuitenkin opittava. Luulisi, että ne, jotka ovat menneet sisään "perinteistä" tietä, ovat huomattavasti SAT:n tehneitä korkeammalla tietotasolla ainakin aluksi.
 

hörkkö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
En jaksanut lukea tätä ketjua kuin vähän alusta. Olen siinä tilassa, että pitäisi alkaa miettimään seuraava askelta lukion jälkeen. Kauppatiede on yksi varteenotettavista vaihtoehdoista. Todennäköisesti olen pyrkimässä Kauppakorkeakouluun, tai en varmaksi vielä tiedä, mutta ajatuksissa se on ollut. Pikaisesti lukaisin jotain kirjaa, ja siinä kerrottiin, että kauppakorkeasta valmistuu alempia ja ylempiä maistereita tms? (en nyt muista mikä se termi oli)

Ilmeisesti suuntatumisvaihtoehtoja on paljon? Ne tapahtuvat ensimmäisen vuoden jälkeen? Minkätyyppisiin hommiin kauppakorkeasta valmistuneet suuntautuvat? Onko kauppakorkeasta valmistuneella paljon avoimia ovia, vai vaivaako työn vähäisyys?

Niin, ja itse olen lukiossa lukenut lyhyttä matikkaa, kaksi kurssia fysiikkaa ja yhden kemiaa, eihän tämä haittaa? Siis pärjäänkö lukion lyhyen matikan avulla kauppakorkean opinnoissa? Entä pääsykokeessa? Ah, paljon kysymyksiä...olisi kiva jos joku jaksaisi edes vastata. Meidän koulun oposta kun ei pahemmin ole hyötyä.
 

mr. mallard

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti hörkkö
Pikaisesti lukaisin jotain kirjaa, ja siinä kerrottiin, että kauppakorkeasta valmistuu alempia ja ylempiä maistereita tms? (en nyt muista mikä se termi oli)

Kauppakorkeasta valmistuu kauppatieteiden maistereita ja kandidaatteja. Jälkimmäinen on siis alempi korkeakoulututkinto, jonka suorittamisessa menee noin 3 vuotta. Piakkoin voimaan astuvan Bolognan sopimuksen takia, joka koskee yliopisto-opiskelua EU:ssa, kaikkien pitää suorittaa kandin paperit ennen kuin voivat jatkaa maistereiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joutuu kirjoittamaan lyhyen tutkielman. Maisteriksi asti ei ole pakko lukea, mutta ei sinänsä ole mitään järkeä jäädä kandiksi.

Ilmeisesti suuntatumisvaihtoehtoja on paljon? Ne tapahtuvat ensimmäisen vuoden jälkeen? Minkätyyppisiin hommiin kauppakorkeasta valmistuneet suuntautuvat? Onko kauppakorkeasta valmistuneella paljon avoimia ovia, vai vaivaako työn vähäisyys?

Suuntautumusvaihtoehtoja kauppiksessa todellakin on melko runsaasti. Ainakin HKKK:ssa pääainevalinta tehdään 1,5 vuoden opiskelun jälkeen. Minun pitäisi oma valintani ilmoittaa tämän kuun loppuun mennessä, mikä tuottaa vaikeuksia, koska vaihtoehtoja riittää. Kauppislaiset työskentelevät lähinnä johto ja asiantuntijatehtävissä mm. yritysten talous, markkinointi, rahoitus ja henkilöstöhallinto osastoilla. Edes oma pääainevalinta ei hirveästi rajaa vaihtoehtoja

Niin, ja itse olen lukiossa lukenut lyhyttä matikkaa, kaksi kurssia fysiikkaa ja yhden kemiaa, eihän tämä haittaa? Siis pärjäänkö lukion lyhyen matikan avulla kauppakorkean opinnoissa? Entä pääsykokeessa? Ah, paljon kysymyksiä...olisi kiva jos joku jaksaisi edes vastata. Meidän koulun oposta kun ei pahemmin ole hyötyä.

Kauppiksessa opiskelu ei vaadi matemaattista lahjakkuuttaa, lähes kaikessa riittää, kun osaa plussat ja miinukset sekä kerto- ja jakolaskut. Vaikeinta onkin varmaan juuri tuon pääsykokeen matematiikkaosio, koska pääsykoekirja on vaikealukuinen. Eli yksinkertaiset asiat esitetään mahdollisimman hankalasti, joten kannattaa käyttä apuna esim. lukion matikan kirjoja.
 
F

Flonaldo

Re: Sattia

Viestin lähetti Cannibal
Sanoisin, että joka tuon testin perusteella meinaa mennä suoraan Hkkkkkkkkkkkk:lle, on pitänyt joko asua englanninkielisessä ympäristössä JA todellakin opiskella kunnolla siellä, TAI sitten harrastaa kieltä niin paljon muuten, että esim. lukee helvetisti englanninkielistä materiaalia ja on tehnyt sitä about koko elämänsä ajan.

Toisaalta en sitten tiedä kuinka järkevää tuo siltikään on, sillä jossain vaiheessa ne asiat, jotka muut ovat ulkoa lukeneet pääsykokeisiin, on itse kunkin kuitenkin opittava. Luulisi, että ne, jotka ovat menneet sisään "perinteistä" tietä, ovat huomattavasti SAT:n tehneitä korkeammalla tietotasolla ainakin aluksi.
Noh, ehkä nyt eivät ihan noin korkealla ne vaatimukset kuitenkaan ole, mutta kyllä se kielitaito todella vahva täytyy olla. Myöhemmin on kyllä tullut luettua valtavasti romaaneja englanniksi yms., mutta vielä tuolloin lukioaikoina ei tuollaista ollut tullut harrastettua. Noin tiivistettynä voisin sanoa, että joskus vain päätin, että en jaksa enää lukea telsun kuvatekstejä - ja sen jälkeen en ole niihin koskaan enää mitään huomiota kiinnittänyt. Toimii aika halpana ja tehokkaana "kielikylpynä".

Pihalla oltiin kuin lintulauta ensimmäisenä syksynä. Olinhan mä ne kirjat kerran-pari lukenut läpi, kun valintakirjeessä niin käskettiin. Kyllä kuitenkin ensimmäisillä kursseilla oletettiin tietotason olevan aivan jotain muuta kuin mitä se meikäläisellä oli. Noh, nopeastihan ne kuitenkin sitten saa kirittyä kiinni. Ja se pohjatieto alkua varten on kuitenkin vasta niin peruslähtökohtaa, että ensimmäisen syksyn jälkeen eroa ei enää huomaa, koska asiat ovat sitten pääsykokeidenkin kautta tulleille uutta.

KKK:ssa opiskeleminen ei sinällään vaadi välttämättä kovin vankkaa matematiikan taitoa. Samalla se kuitenkin rajaa noita erikoistumisvaihtoehtoja aika raa'asti, jos sitä matikkapäätä ei suuremmin ole.
 

Kippe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Viestin lähetti Hazardipakki
Itse kävin juuri tänään kotikyläni kirjastosta hakemassa Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä ja Kansantaloustiede -kirjojen vuoden vanhat painokset, Palvelujen markkinointi esimiestyön haasteena -opuksesta tein varauksen ja nuo muut käskin kirjastontätien tilata. Korkeintaan tulee muutaman euron lasku. Eikai se nyt sovi että tulevat ekonomit heittävät rahaa hukkaan?

Sivullekirjoittaneelta voi myös tiedustella noita opuksia kohtuuhintaan. Kansantaloustieteen kirja on näemmä vaihtunut, mutta tuskin sisältöön mitään radikaalia eroa on saatu.

Hörkölle: Lyhyellä matikalla luulisi pärjäävän. Erityisesti kannattaa panostaa derivointeihin sekä tilasto- ja todnäk-laskuihin
 

tigger

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
juuri matematiikan osalta noissa valmennuskursseista on älyttömästi hyötyä.

joku oli tuleva ekonomina haistellut jo potentiaalisen rahansäästön... hyvä, mutta silti sanon että kirjat kannattaa ostaa omaksi. kirjaston opuksiin kun ei saa oikein hirveesti kirjoitella ja alleviivailla tai muuten tulee sivarisedältä penaltyä kun palautat kirjat.
 

ervatsalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
ХПК ja Tuukka "T-73" Mäkelä
Niin, itse kallistuisin ennemmin tuon Tradenomin puoleen, koska uskon, että heiltä käy kahvinkeitto ja muu piikominen rivakammin.

Täältä tähän
 

NHL

Jäsen
Re: Re: Kysymyksiä

Viestin lähetti mr. mallard


Pääsykokeessa oli tähän vuoteen asti 40 monivalintakysymystä, mutta koe muuttuu ensi kesänä, joten siitä en osaa sen enempää kertoa.


Tuskin monivalinnasta kuitenkaan luovutaan, vai? Monen tuhannen essee-vastauksen korjaamiseen menisi varmasti tolkuttomasti aikaa...
 

mr. mallard

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Re: Re: Re: Kysymyksiä

Viestin lähetti NHL
Tuskin monivalinnasta kuitenkaan luovutaan, vai? Monen tuhannen essee-vastauksen korjaamiseen menisi varmasti tolkuttomasti aikaa...

Ilmeisesti koe ei tulekaan muuttumaan juuri ollenkaan. Hkkk:n sivuilta: "Valintakokeessa esitetään monivalinta- ja/tai oikein/väärin-kysymyksiä." Erona entiseen on se, että saa jättää vastaamatta, niin moneen kysymykseen kuin haluaa (ennen max. 6) ja laskentatoimen osuutta varten jaetaan jotain aineistoa, josta kysymykset laaditaan.
 

Kermit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti mr. mallard
Kauppiksessa opiskelu ei vaadi matemaattista lahjakkuuttaa, lähes kaikessa riittää, kun osaa plussat ja miinukset sekä kerto- ja jakolaskut. Vaikeinta onkin varmaan juuri tuon pääsykokeen matematiikkaosio, koska pääsykoekirja on vaikealukuinen. Eli yksinkertaiset asiat esitetään mahdollisimman hankalasti, joten kannattaa käyttä apuna esim. lukion matikan kirjoja.

Viestin lähetti Flonaldo
KKK:ssa opiskeleminen ei sinällään vaadi välttämättä kovin vankkaa matematiikan taitoa. Samalla se kuitenkin rajaa noita erikoistumisvaihtoehtoja aika raa'asti, jos sitä matikkapäätä ei suuremmin ole.

Olen kyllä enemmän Flonaldon linjoilla tässä. Ei matikkapää todellakaan ole välttämätön, jos valitsee sopivan aineyhdistelmän ja keplottelee itsensä (sinänsä helpohkoista) peruskursseista läpi. Itsekin tunnen monia erinomaisin arvosanoin valmistuneita maistereita, jotka eivät ole halunneet kuulla puhuttavankaan matematiikasta muuten kuin sen pakollisen peruskurssin verran. Mutta ilman matikan opiskelua on kyllä turha kuvitellakaan lukevansa yhtään enempää vaikkapa kansantaloustiedettä tai montaa muutakin ainetta.

Viestin lähetti tigger
juuri matematiikan osalta noissa valmennuskursseista on älyttömästi hyötyä.

Riippuu lähtötasosta ja ennen kaikkea kurssin vetäjästä. Itse muistelen, että aikanaan valmennuskurssilla matikkaosiot olivat ihan haistapaska-tunteja joista ei jäänyt yhtään mitään käteen. Muutenkin valmennuskurssin suurin hyöty taisi olla harjoitustehtävät ja -kokeet. Niiden kanssa oli hyvä treenata ja pääsi vielä mittaamaan tasonsa muita hakijoita vastaan.
 

tigger

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kannattaa tosiaan hankkia noita harkkakokeita/-tenttejä
kavereilta jos ei itse aio mennä valmentautumaan,
niistä on myös suuri apu!
 

hörkkö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Taloustiede yliopistossa

Mainitsin aikaisemmin, että Kauppakorkea olisi mieleinen vaihtoehto. Nyt kirjoitusten jälkeen aikaa/motivaatioita ei välttämättä ole 5 pääsykoekirjan lukemiseen riittävästi. Johonkin olisi kuitenkin hyvä hakea "harjoituksen vuoksi". Ajattelinkin tällaista, että hakisin yliopistoon valtiotieteiden maisteriksi, jonka pääaineena on taloustiede. Sivuaineeksi voisi sitten ottaa vaikka kauppiksen markkinoinnin ja oikiksen yritysjuridiikan. Nimike tälle koulutukselle olisi "ekonomisti", joka sijoittuu työelämässä aivan samoihin hommiin kuin ekonomit. Etuna tässä on se, että pääsykokeissa on vain yksi kirja ( Kansantaloustiede. Pekkarinen-Sutela). Sisäänpääsykin on astetta helpompi kuin kauppikseen.

Kysyisinkin, että mitä mieltä olette tästä? Kokemuksia em. tutkinnosta yms.?
 

tigger

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
RE: valtsika/kansis

[semi-off topic]

Yksi kirjahan kokeisiin on mutta
toiset 50 % pisteistä
tulee (satunnaisgeneraattorin arpomasta?!)
aineistokokeesta, joka voi siis olla
lähes mistä aiheesta tahansa...

Viime vuonna oli tainnut olla talousmatematiikkaa.
Eli tähän kannataa varautua.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Kyllä kuulemma varsin pätevä tutkinto! Varsinkin pankki/vakuutusyhtiöissä erittäin arvostettu.

Itse aloitin Kansantaloustieteen (YTM) lukijana, mutta nämä opinnot osoittautuivat hieman liian matikkapohjaisiksi minulle. Vaihdoin pääsykokeella KTM-puolelle. KTM-puolella reilusti kevyempää, näin ainekin meillä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös