Mainos

Tradenomi vs. KTM

  • 66 399
  • 225

hege

Jäsen
Minulla on kokemusta sekä muinaisesta tekusta (olisko ollut jo joku väliaikainen amk silloin) että TKK:stä ja isoin ero oli siinä, että TKK:lla voi opiskella ns. vaikeita asioita ja saa paremmat valmiudet töihin missä vaaditaan myös teoreettista osaamista. Tämän uskoisin pätevän myös tradenomi ja KTM tapauksessa. Tekussa sai mielestäni hyvää opetusta käytännön tehtäviin (esim. erilaisiin suunnittelutehtäviin). Isoin ongelma opetuksessa tekussa (ja kuulemma nykyisessä AMK:ssa) oli se, että opetusta toteutettiin paljon periaatteella "kaikki pääsee läpi". Toinen ongelma on kai se, että osa opiskelijoista ei ole motivoitunutta opintoihinsa ja näin haittaavat myös niiden motivoituneiden opiskelua. Tosin kaupallisella puolella opiskelijat taitavat olla paremmin motivoituneita kuin teknillisellä.
Täytyy muistaa, että loppupelissä kaikki on itsestä kiinni ja palkka ei ole välttämättä se ainut ammatillisen kompetenssin mittari (nim. valtiolle töitä tekevinään oleva...).
 

Carlos

Jäsen
Viestin lähetti MadMan
Muistetaan edelleen, että joissain yrityksissä ja etenkin valtion/kunnan hommissa vaaditaan se muodollinen pätevyys uralla etenemiseen. Tämä ei missään tapauksessa koske kaikkia työpaikkoja, mutta seikka kannattaa kuitenkin ottaa huomioon.

Tämäkin on muuten aivan totta. Erityisesti konservatiivisissa ja suurissa organisaatioissa on hyvin tarkkaan rajattu kaikki, ja se kaikki on vain ja ainoastaan koulutus. DI:n palkka ja ura on tämä, Maisterin tämä, Tradenomin tämä, jne... Eräs veli-tradenomi muuten työskentelee eräässä Suomalaisessa paperiteollisuuden yrityksessä, ja hänet haluttiin ylentää, mutta ei voitu, koska siihen ylennys-virkaan vaaditaan muodollisesti maisterin paperit. No kaveri istuu nyt sitten lukemassa jatkotutkintona maisterin papereita, vaikka on todennut että sen hänen tulevan työnkuvansa kannalta sillä lisäopilla ei ole kerrassaan mitään merkitystä. Firman politiikka silti vaatii, niin perkele kouluunhan se oli vielä mentävä. Vaikkei asia minulle kuulu, niin tämä on jo kyllä naurettavaa. Ja miehellä on kuitenkin jo ikää 30 paikkeilla, ja vankka työkokemus takana.

Henk. koht. olen sitä mieltä että jos se jää jostain yhdestä paperista kiinni, niin minulla on varaa valita toinenkin firma, missä ei jää muodollisuuksista kiinni. Yleensäkin olen jo saanut annokseni näistä "muodollisista" ja jättikokoisista organisaatioista, ja todennut että ne eivät ole minua varten. Joku voi tietty tykätäkin.
 

heki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Viestin lähetti Jukka
Heki

Jos jätetään pankit ja muu rahoitusala pois luvuista, niin monenko ns. suuryrityksen pääjohtaja on koulutukseltaan ktm?

Rahoitusala taas on niin täynnä kaikenlaista vedätystä ja kusetusta, että ainakaan minä en haluaisi työskennellä niissä hommissa. Hyvä esimerkki löytyy osoitteesta http://www.stockbroker-fraud.com/blodget.htm
Merrill-Lynch suostui maksamaan 100 miljoonaa dollaria korvauksia ilman oikeudenkäyntiä. Kertoo hyvin minkälainen käärmeenpesä koko ala on.


Ja pääjohtajako on ainoa, joka voidaan luokitella urallaan onnistuneeksi. Siinä tapauksessa loosereita on helvetisti, ja urallaan onnistuneita vain kourallinen. Ainakin itse arvostan mm. talousjohtajia, rahoitusjohtajia jne. jne. erittäin korkealle. Ja minä puhuin nimenomaan johtotason (en pelkästään pääjohtaja) tehtävistä. Näissä on pääsääntöisesti teknillisen korkeakoulun ja kauppiksen väkeä. Ainoastaan Jukka veti vertailuun vain pääjohtajat, kun puhuttiin yleisesti uralla etenemisestä. Sitäpaitsi Suomessa koko pääjohtaja kulttuuri on vasta kehittymässä. Entisaikaan täällä oli firmojen johdossa kaiken maailman politrukkeja. Nykyisin onneksi asiat ovat muuttuneet, ja johtajat eivät tule useinkaan enää poliittisin perustein, vaan valitaan kyvykkäimmistä.

Rahoitusala kusetusta, my ass. Yhtälailla sitä on huonoja ja eettisesti arveluttavia toimintatapoja muillakin aloilla. Kyllä niitä fraudeja on kuule lukemattomia mm. rakennusalalla ja vakuutusalalla jne. Jos yksittäistapauksia kaivetaan, niin jokainen toimiala voidaan tuomita. Rahoitusala tuomitaan usein, koska kasvottomia pörssikeinottelijoita on mustamaalattu ja syytetty milloin mistäkin kautta aikojen. Olihan monen mielestä mm. 90-luvun lama pörssikeinottelijoiden vika. Toiseksi, suurten yritysten logistiikka-,markkinointi- ,talous- ja rahoitusjohtajat, controllerit jne., (joita on huomattava lukumäärä), ovat lähes poikkeuksetta kauppiksesta. Talouselämä lehdessä oli näitä tilastoja eri johtotason koulutustaustasta, ja TKK ja kauppakorkeakoulu olivat yleisimmät. Näiden välillä ei ollut isoa eroa edes toimitusjohtaja/pääjohtaja tasolla, vaan molempia taustoja löytyi paljon, kuten myös oikistaustaa.

Ja se, että jenkeissä firma sopii casen ilman oikeudenkäyntiä, ei ole lainkaan harvinaista, koska monesti taistelu vie vuosia, ja on erittäin kallista, ja keskeneräinen oikeusprosessi on huonola mainosta.
 

teemu_s

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC, Montreal Canadiens
Yksi helvetin hyvä syy siihen ettei yhtiöitten johtotehtävissä ole vielä tradenomeja on se, että AMK-järjestelmä on ollut pystyssä kymmenkunta vuotta. Ensimmäiset tradenomit valmistuivat noin seitsemän vuotta sitten. Siinä ajassa ei kuitenkaan vielä luoda mitään kovinkaan huikeaa uraa. Tämä tietysti kuulostaa selittelyltä mutta ainakin minusta järkevältä. En tiedä sitten KTM:stä tai DI:stä. ;-)
 

Aksu

Jäsen
Viestin lähetti teemu_s
Yksi helvetin hyvä syy siihen ettei yhtiöitten johtotehtävissä ole vielä tradenomeja on se, että AMK-järjestelmä on ollut pystyssä kymmenkunta vuotta. Ensimmäiset tradenomit valmistuivat noin seitsemän vuotta sitten. Siinä ajassa ei kuitenkaan vielä luoda mitään kovinkaan huikeaa uraa. Tämä tietysti kuulostaa selittelyltä mutta ainakin minusta järkevältä. En tiedä sitten KTM:stä tai DI:stä. ;-)

Tämä on helvetin hyvä syy. Kaikkien muutosten tekeminen ja niihin oppiminen vie aikansa. AMK-sektorilla toimivat henkilöt kokivat vielä muutama vuosi sitten suurimmaksi haasteeksi tutkintojen tunnetuksi tekemisen. Tämä työ on edistynyt erittäin hyvin. Enää ei tarvitse mennä isojen talojen rekrytoinnista vastaaville kädestä pitäen selittämään mikä tutkintojen sisältö on ja mitä he osaavat vaan teollisuuden ja palvelualojen työnantajat kyllä tuntevat tutkinnot. Työtä on paljon jäljellä vielä P&K-sektorilla ja se on yhtälailla erittäin tärkeä tehtävä ennen kaikkea siksi, että se tukee merkittävästi ammattikorkeakoulujen yhtä perustehtävää eli alueellisen vaikuttamisen strategian myötä kouluille on asetettu vahva ns. maakunnallisen kehittämisen rooli.
 

Rebel

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK Helsinki
No kyllä mä arvostan enemmän KTM:ää, tutkinnon suorittaminen on vaikeampaa ja uskonpa myös työnantajien arvostavan maisteria ylemmäs kuin tradenomia. Itse TKK:n opiskelijana koen, että AMK on kuitenkin aika kaukana siitä tasosta joka korkeakoulussa löytyy. Toki parastahan on, että kukin on tyytyväinen omassa opiskelupaikassaan.
 

jiimo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, HJK
Luin noin viikko tai pari sitten isohkoa artikkelia siitä, kuinka amk:sta valmistuneilla esim. tradenomeilla on aivan liian kovat odotukset tulevan työpaikkansa suhteen. Koska asia ei minua juurikaan liikuta, niin en lukenut juttua kovinkaan tarkasti, mutta siinä mainittiin ainakin, että väistämättä osa tradenomeista joutuu tyytymään ihan normaaleihin asiakaspalvelutehtäviin esim. pankissa suurista uranluontiodotuksista huolimatta. Muistaakseni samassa jutussa myös kritisoitiin kouluja väärän mielikuvan luomisesta opiskelijoille. Juttu oli todennäköisesti joko HS:ssa tai Taloussanomissa, koska opiskelija-asuntooni ei muita järkeviä lehtiä tule. Harmi kun olen ehtinyt viemään lehden jo keräykseen. Sattuiko joku muu huomaamaan saman jutun?
 

heki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Viestin lähetti jiimo
Luin noin viikko tai pari sitten isohkoa artikkelia siitä, kuinka amk:sta valmistuneilla esim. tradenomeilla on aivan liian kovat odotukset tulevan työpaikkansa suhteen. Koska asia ei minua juurikaan liikuta, niin en lukenut juttua kovinkaan tarkasti, mutta siinä mainittiin ainakin, että väistämättä osa tradenomeista joutuu tyytymään ihan normaaleihin asiakaspalvelutehtäviin esim. pankissa suurista uranluontiodotuksista huolimatta. Muistaakseni samassa jutussa myös kritisoitiin kouluja väärän mielikuvan luomisesta opiskelijoille. Juttu oli todennäköisesti joko HS:ssa tai Taloussanomissa, koska opiskelija-asuntooni ei muita järkeviä lehtiä tule. Harmi kun olen ehtinyt viemään lehden jo keräykseen. Sattuiko joku muu huomaamaan saman jutun?

Mielestäni tuo oli Hesarissa, sillä itsekin luin tuon artikkelin. Ja itsekin luin sen puolihuolimattomasti, koska asia ei itseäni sinänsä kosketa. Mutta otsikon perusteella totesin tyttöystävälle, että nyt näyttää olevan tutkittua tietoa siitä, mikä mielikuva itsellenikin on tullut. Olet oikeassa siinä, että siinä kritisoitiin tosiaan kouluja siitä, että he luovat opiskelijoille liian optimistisia uranäkymiä, joiden pohjalta tulee usein pettymyksiä, kun mielikuva ei vastaakaan todellisuutta.
 

Jukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals
Amk:t ovat antaneet varmasti vääriä mielikuvia esim. työllistymisestä. Muistan kuinka opintojen alussa näytettiin kaikenlaisia tilastoja, joissa puhuttiin yli 90%:n tradenomeista työllistyvän koulun jälkeen. Tuo ei ainakaan jonkun multimedian valinneille pitänyt paikkaansa. Juuri ja juuri saattoivat löytää jonkun palkattoman harjoittelupaikan, oman alan töitä ei juuri kukaan. Opiskelijakiintiö ainakin juuri multimedian suuntautumisvaihtoehdossa oli hurjasti ylimitoitettu. Saa nähdä kuinka käy tulevaisuudessa ohjelmistotuotannon valinneiden. Omasta erästäni alle kolmasosa valitsi tämän suuntaumisvaihtoehdon, nykyisistä kuulemma yli puolet ja opiskelijamääriä on kasvatettu sen jälkeen. Myös opinahjoja joissa ohjelmistotuotantoa opetetaan on paljon enemmän. Kun samaan aikaan alalla on lähestulkoon lama veikkaan, että läheskään kaikille ei löydy töitä tulevaisuudessa.
 

Tilatiili

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Metaani CH
"Aattelin media-alaa tai jotain sisällöntuottamis-jutskaa..."

Viestin lähetti Jukka
palkattoman harjoittelupaikan... Opiskelijakiintiö multimedian suuntautumisvaihtoehdossa hurjasti ylimitoitettu.
Tämä on musiikkia korvilleni siinä mielessä, että aikanaan sain korvilleni rohjetessani arvostella näitä kaikkia saatanan sisällöntuottajia ja muita mediamerkonomeja, joita suollettiin joka kyläkoulusta ja sitten sitä oltiin niin taiteilijaa vaakasuuntaiset mustasankaiset muovipokat nenän päällä väristen. Hah. On selvää, ettei netissä surffailu voi puolta kansaa elättää. Kunhan edes Jatkis-porukan elättäisi, tai mikä työpaikka sen sitten kellekin kustantaa.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Viestin lähetti heki
Mutta muistettava on myös se, että moni näistä AMK:n huipuista olisi päässyt varmasti myös korkeakouluun niin halutessaan.

Juu, muistetaan nyt sekin, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu, niin faktisesti kuin lainkin mukaan. Jos sen myöntäminen riipaisee, kannattaa käyttää näistä ylemmistä sitten nimeä "akateeminen loppututkinto" tai "yliopistotutkinto". Yliopistoja nämä ammattikorkeakoulut eivät sentään ole, vaikka Tampereen amk yritti moista nimeä itselleen haalia, mutta kielto kävi.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Koulua ja koulutusta voi tietysti kehittää, mutta kuitenkin AMK-tradenomeista suuri osa on niitä, jotka olisivat muuten menneet entisiin kauppaopistoihin merkonomiksi lukemaan.
Eihän nykyään merkonomejakaan valmistu näistä isoista oppilaitoksista. Espoonkin suurin merkonomitehdas Leppävaarassa on nykyään Laurea-AMK.
Vaikea nähdä kauppakorkeaan ja yleensä yliopistoon haluavan lähtevän ammattikorkeaan, jos kyvyt oikeasti riittävät korkeakouluun.

Voidaanhan kouluttaa pidemmälle ja survoa opintoviikkoja kaaliin, mutta ei se sen aineksen perustasoa nosta.
Ei Suomessa oikeasti riitä henkistä kapasiteettia siihen että kohta 70 % suorittaa korkeakoulututkinnon.

Työnhaku tilanteessa KTM voittaa Tradenomin, jos ei muuten niin tyytymällä sangen edulliseen liksaa. AMK:ssa kun on vakuutettu tutkinnon auttavan 2500 € alkupalkkaan. Ensimmästä työpaikkaansa hakeva KTM tyytyy 2000 € ja vie paikan suuria luulevan tradenomin edestä.

Luulen, että työmarkkinoille syntyy vielä ongelma kun kaikki ovat korkeakoulutettuja ja haluavat johtotehtäviin.

Kuka mahtaa olla se kenen kanssa sovit pankissa lainoja?
Kuka neuvoo sinua vakuutusyhtiössä?
Kuka tekee vaikkapa tuotepäällikön alaisen tuoteassarin hommat?
Kuka laskee yrityksesi palkat ja hoitaa laskutuksen?
Näihin ja muihin hommiin ovat aiemmin sijoittuneet merkonomit, jotka nyttemmin ovat katova luonnonvara. Paha aavistus on, että ainakin tradenomien häntäpää sijoittuu näihin hommiin, mutta samaa hommaa olisivat tehneet ennen merkonomin tittelillä.
Eikä se palkkataso todellakaan ole 2500 € + autoetu 500 €

Hyvät yritykset arvostavat myös ihmisen työssä opittuja taitoja ja osaamista, eivätkä tuikasti tuijota vain koulutusta.

Jos vain kyvyt ja motivaatio riittävät niin suosittelisin yliopistotasoista tutkintoa. Ei ainakaan sulkeudu portit puuttuvat koulutuksen takia. Eikös ahkera opiskelija halutessaan suorita KTM:n samassa ajassa kuin AMK-tradenomin?
 

Kullervo

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Viestin lähetti Czescku
Paljonkos tradenomi saa hyväksyttyä kursseja jatkaessaan kauppakorkeaan? Täällä Lappeenrannassa tradenomi saa näköjään 32ov (kauppatieteiden puolella), ja kun KTM tutkinto on 160ov, niin kyllä noilla tutkinnoilla jonkunmoinen ero vaikuttaisi olevan.

AMK insinöörithän sentään saavat noin 80ov jatkaessaan opintojaan DI:ksi asti, joten tekniikan puolella AMK:n ja yliopiston ero olisi siinä mielessä pienempi. Tosin tradenomitkin voivat saada enemmän kuin 32ov mennessään jatkamaan opintojaan tekniikan puolelle (riippuu tietysti minkä alan tradenomi sattuu olemaan).

Se kuinka paljon kursseja hyväksytään opintoja jatkaessa ei kerro totuutta opintojen päällekkäisyyksistä.

Oppilaitoksilla on kova hännänveto siitä paljonko opintoviikkoja pitäisi hyväksyä tultaessa ammattikorkeakoulusta yliopistoon. Yliopistot koittavat pitää määrän mahdollisimman alhaisena ja amkit ja opm haluaisivat määrää ylöspäin.

Toisaalta oppilaankaan ei kannata pelästyä jos hyväksyttävä opintoviikko määrä on pieni. Kavereideni kokemusten mukaan aikaisempi amk-koulutus antaa hyvän pohjan yliopisto opinnoille ja opintoviikkoja kertyy nopeammin kuin suoraan lukosta tulijoille.
 

Carlos

Jäsen
Viestin lähetti Czescku
Paljonkos tradenomi saa hyväksyttyä kursseja jatkaessaan kauppakorkeaan? Täällä Lappeenrannassa tradenomi saa näköjään 32ov (kauppatieteiden puolella), ja kun KTM tutkinto on 160ov, niin kyllä noilla tutkinnoilla jonkunmoinen ero vaikuttaisi olevan.

No tuohan nyt tosiaan kertoo vain sen että nämä tiedekorkeakoulut kokevat AMK:t niin suurena kilpailijana, että eivät halua tunnustaa niistä olevan mihinkään.

Tuo 32ov on kyllä pilkantekoa. Ainakin ne kaverini jotka menivät jatkamaan KKK:hon sanoivat että ensimmäisenä vuonna suurimman osan kursseista selvitti ihan vain tenttimällä, niin samoja asioita sielläkin käytiin. Ja uskon että ainakin perusopintojen osalta mennään hyvin pitkälti samoilla kaavoilla, syventävissä voi olla sitten jo enemmänkin eroja (tai siis todennäköisesti on).

Ja edelleen haluaisin tuoda esiin että myös AMK:sta pystyy saamaan todella tukevan tietopaketin mukaan tulevaan työelämään, jos vain on halukas tekemään sen eteen töitä. Ne kurssiohjelmissakin mainitut "kannattaa lukea myös nämä:" eivät ole siellä ihan turhan takia.

Eli uskon suurimman eron olevan siinä että AMK:n pääsee läpi paljon vähemmällä jos haluaa, voi olla että KKK:ssa on tiukempi seula. Mutta uskallan myöskin väittää että tradenomi joka on ottanut opiskelustaan ns. kaiken irti, on tosielämässä pätevämpi kuin KTM, joka on selvittänyt koulunsa rimaa hipoen. Eri mieltä saa toki olla.

Mielestäni on silti aika turhaa verrata KTM:ää ja tradenomia keskenään, tutkinnot painottuvat eri tavalla ja jo sen puolesta eivät mielestäni sovi vertailtaviksi suoraan. Kyllähän se on selvää että tradenomin tutkinto on suunniteltu enemmän "käytännön tehtäviin", ja KTM taas enemmän johtotehtäviin. No problem. Minä sain omalle uralleni juuri sen tietotaidon mitä halusinkin AMK:sta, joku toinen saa sen varmasti KKK:sta, kukin tyylillään.


Mutta jos vielä palataan tuohon AMK:sta valmistuviin, niin ihmettelen että miksi niin helvetin moni valitsee sv:ksi markkinoinnin? Ja miksi aloituspaikkoja on niin paljon? Vuosittain valmistuu satoja ellei jopa tuhansia markkinoinnin tradenomeja, kun varsinaisia alakohtaisia työpaikkoja lienee vapaana muutama kymmenen. Ainakin mitä omasta tuttavapiiristäni katselee työllisyystilannetta, niin kaikista heikoiten ovat menestyneet juuri nämä markkinointi-ihmiset.

Vai onko markkinointi sitten nykyään joku liiketalouden "yleistutkinto", jos nyt joku nimike täytyy olla? Kummastelen vain.
 

Aksu

Jäsen
Viestin lähetti Kullervo
Se kuinka paljon kursseja hyväksytään opintoja jatkaessa ei kerro totuutta opintojen päällekkäisyyksistä.

Oppilaitoksilla on kova hännänveto siitä paljonko opintoviikkoja pitäisi hyväksyä tultaessa ammattikorkeakoulusta yliopistoon. Yliopistot koittavat pitää määrän mahdollisimman alhaisena ja amkit ja opm haluaisivat määrää ylöspäin.

Toisaalta oppilaankaan ei kannata pelästyä jos hyväksyttävä opintoviikko määrä on pieni. Kavereideni kokemusten mukaan aikaisempi amk-koulutus antaa hyvän pohjan yliopisto opinnoille ja opintoviikkoja kertyy nopeammin kuin suoraan lukosta tulijoille.

Totta puhut. Yliopistojen/korkeakoulujen tavoitteena on saada mahdollisimman moni ammattikorkeakoulusta valmistunut jatkamaan opintoja omassa opinahjossaan ja he ottavat todella mielellään näitä taloon, mutta hyväksiluettavuuksissa vaikuttaa moni muukin asia kuin tutkintojen sisältö ja laatu. Ensinnäkin varsinainen vertailutyö on suuressa mittakaavassa tekemättä, joka hankaloittaa osittain tätä asiaa ja toiseksi vanhat perinteet vaivaavat. Yliopistosektori pelkää myös oman "arvostuksensa" puolesta. He haluavat tällaisilla rajoilla pitää selkeän eron tutkintojen välillä.

Toki niillä on paljon eroja, mutta perussisällöt ovat hyvin lähellä mm. tekniikan koulutusalalla. Tämä vie aikaa. Yliopistot ovat pyörineet omalla hiekkalaatikollaan niin kauan yksin, että uusien asioiden oppiminen ja ennen kaikkea hyväksyminen vie aikaa.Koko paletissa täytyy myös muistaa se tosiasia, että pohjimmiltaan duaalimallin pilarit "taistelevat" samasta opiskelijamassasta. Parhaiten tähän asiaan liittyvät pelot näkee opiskelijapuolella, jossa tällaista keskinäistä nokittelua ja ristivetoa näkee paljon. Suurin osa pelkän perstuntuman varassa.

Loppuun esitän vielä vienon toivomuksen, että ihmiset tutkisivat ja ottaisivat selvää asioista enemmän ja puhuisivat vasta sitten. Tällainen iänikuinen "merkonomikoulu" leima, joka amkeille on pistetty on aikansa elänyt. 10 vuotta sitten tätä järjestelmää alettiin rakentaa kyseisen järjestelmän pohjalta, mutta sen jälkeen opintosisällöt on remontoitu moneen otteeseen joka paikassa. Samaten opettajien koulutustaso on noussut huikeasti jne... Eli ei eletä enää noissa mielikuvissa vaan otetaan asioista rohkeasti selvää ja tyhdään arviot nykytilan kautta.
 

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Pääsykokeet

Ei ole jokuseen vuoteen tullut käytyä AMK:n pääsykokeissa, aikoinaan kävin sen takia, kun äiti pakotti ;) Yhtä asiaa kuitenkin ihmettelen. Millaiset pääsykokeet on tuonne kaupalliselle puolelle? Itse hain teknilliselle puolelle Helsingin ammattikorkeaan, eli pääsykokeissa oli matematiikkaa ja fysiikkaa. Kokeet kuitenkin olivat huomattavasti jopa ylioppilaskirjoituksia helpommat, ja ne tehtiin täysillä pisteillä tunnissa, kun ei sieltä aikaisemmin pois saanut lähteä. Millä siis erotellaan opiskelijat, jos kerran muutamaan kuolutuslinjaan on kova tunku ja vaikea päästäkin. Ylioppilastodistuksen perusteella?
 

Kullervo

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Re: Pääsykokeet

Viestin lähetti sopuli
Millaiset pääsykokeet on tuonne kaupalliselle puolelle? Itse hain teknilliselle puolelle Helsingin ammattikorkeaan, eli pääsykokeissa oli matematiikkaa ja fysiikkaa. Kokeet kuitenkin olivat huomattavasti jopa ylioppilaskirjoituksia helpommat, ja ne tehtiin täysillä pisteillä tunnissa, kun ei sieltä aikaisemmin pois saanut lähteä. Millä siis erotellaan opiskelijat, jos kerran muutamaan kuolutuslinjaan on kova tunku ja vaikea päästäkin. Ylioppilastodistuksen perusteella?

Ehkä olet normaali fiksumpi ja selvisit helpolla kokeista :). Kaupallisen puolen kokeista en tiedä, mutta tekniikan puolen kokeet ovat muuttuneet eli ne sisältävät nykyisin myös luentun ymmärtämistä ja kirjallisia osuuksia. Matikka, fysiikka ja kemia ovat edelleen mukana. Niiden vaikeusasteesta ei ole tietoa.
 

teemu_s

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC, Montreal Canadiens
Tradenomien palkkaus

Tradenomiliiton palkkasuositus vastavalmistuneella koulutusta vastaavassa työssä on 1950-2550 euroa. Eli jonkun esittämä 2500 euron lähtöpalkka on taas sitä PeTua ja MuTua. Itse ainakin valmistuessani aion pyytää liiton suositteleman minimipalkan.

msg mainitsi että työmarkkinoille tulee ongelmia kun kaikki on korkeakoulutettuja ja haluavat johtavaan asemaan. Eikös kilpailu ole vain hyväksi? Luulen että yrityksetkin ovat vain mielissään saadessaan hyvin koulutettuja työntekijöitä kilpailemaan työpaikoista.

Nykyisin siis merkonomit valmistuvat ammattikouluista ja kauppaopistoja tai kauppaoppilaitoksia ei ole enää olemassakaan.

ps. pitäisiköhän tuo ylläoleva teksti laittaa allekirjoitukseen?
 

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Re: Re: Pääsykokeet

Viestin lähetti Kullervo
Ehkä olet normaali fiksumpi ja selvisit helpolla kokeista :).

Tuon olen todistanut itselleni vääräksi muutaman viimeisen vuoden aikana. Matematiikka on tosin aina taipunut ihan kivasti.

Kaupallisen puolen kokeista en tiedä, mutta tekniikan puolen kokeet ovat muuttuneet eli ne sisältävät nykyisin myös luentun ymmärtämistä ja kirjallisia osuuksia. Matikka, fysiikka ja kemia ovat edelleen mukana. Niiden vaikeusasteesta ei ole tietoa.

Hyvä, että kokeita kehitetään. Tuolloin tuntui vain, että muutaman hieman hankalamman tehtävän olisi voinut sinne laittaa, jotta saataisin hieman enemmän skaalaa tuloksiin.
 

Kullervo

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Re: Tradenomien palkkaus

Viestin lähetti teemu_s
Tradenomiliiton palkkasuositus vastavalmistuneella koulutusta vastaavassa työssä on 1950-2550 euroa. Eli jonkun esittämä 2500 euron lähtöpalkka on taas sitä PeTua ja MuTua. Itse ainakin valmistuessani aion pyytää liiton suositteleman minimipalkan.

Liittojen palkkasuositukset ovat yleensä hieman yläkantissa. Ainahan tietysti kannatta olla palkkaneuvotteluissa tiukkana, mutta välttämättä niihin suositus palkkoihin ei aina pääse. Halvalla ei saa tietenkään itseään myydä. Palkkaan vaikuttaa paljon yrityksen toimipaikka. Helsingissä maksetaan "hieman" korkeampia palkkoja kuin täällä maalla.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Re: Tradenomien palkkaus

Viestin lähetti teemu_s
msg mainitsi että työmarkkinoille tulee ongelmia kun kaikki on korkeakoulutettuja ja haluavat johtavaan asemaan. Eikös kilpailu ole vain hyväksi? Luulen että yrityksetkin ovat vain mielissään saadessaan hyvin koulutettuja työntekijöitä kilpailemaan työpaikoista.

Yritysten kannalta tämä on erityisen hyvä juttu. Yritykset pääsevät valitsemaan joukosta, joka on joka tapauksessa enemmän koulutettu kuin vuosikymmen sitten.
Ikävää se on työntekijän kannalta, jos opiskelee AMK-tutkinnon ja kuitenkin rahkeet eivät työmarkkinoilla riitä minnekään myyntijohtaja-tasolle.
Uskon, että me näemme useammankin tradenomin tekemässä näitä ennen merkonomeille tarkoitettuja hommia. Jonkun nekin hommat on pakko tehdä ja kun suuri osa vanhoista kauppaoppilaitoksista on nykyään AMK:ta ja aloitusmäärät samaa luokkaa kuin ennenkin.
Opiskelijamateriaaliin ei taida evoluutio ehtiä vuosikymmenessä vaikuttaa?

Edit:
Palkkauksesta sanon sen, että kannattaa pyytää niin paljon ettei ainakaan palkka vituta, jos homman saa.
Aika vaikeaa on työelämässä saada 'tasokorotusta', jos on aikoinaan liian halvalla myynyt itsensä. Tästä pääsee vain vaihtamalla firmaa ja tarvittaessa palaamalla uudelleen alkuperäiseen yritykseen, mutta tällä kertaa 'oikealla' palkkatasolla.
 
Viimeksi muokattu:

bisnesman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Re: Re: Tradenomien palkkaus

Viestin lähetti msg
Yritysten kannalta tämä on erityisen hyvä juttu. Yritykset pääsevät valitsemaan joukosta, joka on joka tapauksessa enemmän koulutettu kuin vuosikymmen sitten.
Ikävää se on työntekijän kannalta, jos opiskelee AMK-tutkinnon ja kuitenkin rahkeet eivät työmarkkinoilla riitä minnekään myyntijohtaja-tasolle.
Uskon, että me näemme useammankin tradenomin tekemässä näitä ennen merkonomeille tarkoitettuja hommia. Jonkun nekin hommat on pakko tehdä ja kun suuri osa vanhoista kauppaoppilaitoksista on nykyään AMK:ta ja aloitusmäärät samaa luokkaa kuin ennenkin.
Opiskelijamateriaaliin ei taida evoluutio ehtiä vuosikymmenessä vaikuttaa?

Tässä herää se kysymys, jota olen pohtinut. Mitä duunia me merkonomit sitten tehdään? Entä ne jotka on Merkantteja?

edit: eli onko nyt tavallaan "pakko" kouluttautua tradenomiksi ettei tradenomit vie leipää suusta. Vai onko Tradenomit sitten "ylikoulutettuja" tehtäviin.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Re: Re: Re: Tradenomien palkkaus

Viestin lähetti bisnesman
Tässä herää se kysymys, jota olen pohtinut. Mitä duunia me merkonomit sitten tehdään? Entä ne jotka on Merkantteja?

edit: eli onko nyt tavallaan "pakko" kouluttautua tradenomiksi ettei tradenomit vie leipää suusta. Vai onko Tradenomit sitten "ylikoulutettuja" tehtäviin.

Ainakin minusta tuntuu, että työssä jo olevat merkonomit ja tradenomit ovat samohin hommiin sijoittuneita.
Sitä mihin nyt valmistuvat harvemmat merkonomit sijoittuvat, en tiedä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Viestin lähetti msg
Eikös ahkera opiskelija halutessaan suorita KTM:n samassa ajassa kuin AMK-tradenomin?
Enpä ole tätä asiaa ikinä ajatellutkaan. Itse valmistuin yliopistosta maisteriksi reilussa kolmessa vuodessa, jotem AMK:n valitsemisella olisin ehkä viivyttänyt valmistumistani vuodella...
 

Aksu

Jäsen
Re: Re: Re: Re: Tradenomien palkkaus

Viestin lähetti msg
Ainakin minusta tuntuu, että työssä jo olevat merkonomit ja tradenomit ovat samohin hommiin sijoittuneita.
Sitä mihin nyt valmistuvat harvemmat merkonomit sijoittuvat, en tiedä.

Osin totta ja osin puppua. Tradenomeille on tarjottu vuosien saatossa monin paikoin suoraan merkonomin koulutusta vastaavia tehtäviä, mutta tämä on pikkuhiljaa muuttumassa. Kuten tässä ketjussa on aiemmin sanottu, työmarkkinoiden tuntemus tradenomikoulutuksen sisällöstä ja laadusta paranee koko ajan ja tätä myötä valmistuneille myös tarjotaan parempia tehtäviä kuin vaikkapa 4 vuotta sitten.

Toiseksi tilanne tulee olemaan ongelmallinen myös yliopistosektorin kohdalla. Nimittäin jos aloituspaikkojen määrää ei jossain vaiheessa vähennetä on siitä seurauksena iso kasa ihmisiä työtehtävissä, joihin he ovat joko reilusti tai jonkun verran ylikoulutettuja. Tätä voi kutsua ns. resurssien hukkakäytöksi suoraan sanoen enkä ymmärrä miten tämän kokoisella maalla sitten voi olla niin helvetisti ylimääräistä rahaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös