Toinen maailmansota

[Uuhis #97]

Ehkä ME262:n suurin heikkous kuitenkin olivat sen Jumo 004 suihkumoottorit joiden elinikä mitattiin tunneissa. Saksalla ei olisi ollut resursseja rakentaa ja ylläpitää kovin suurta ME262-konekantaa vaikka kone olisikin saatu nopeammin tuotantoon.

Kaimasi halusi niitä käytettävän maataistelukoneina ja vain mm. Gallandin suuren vastustuksen ansiosta ne saatiin pommikoneita torjumaan. Me262 oli tosiaan kevyesti paras suihkukone mikä saksalaisilla oli. Me163 "Komet" oli nopeampi mutta silla laskeutuminen oli verrattavissa itsemurhaan parhaissakin tilanteissa. Heinkell 162 oli myös olemassa mutta sillä ei ollut merkitystä juuri piirrustuspöydän ulkopuolella.

Ehkä Gallandin vastustusta suurempi tekijä oli se että saksalaiset saivat myös Arado AR234:n tuotantoon, jolloin Me 262 voitiin vapauttaa siihen parempaan käyttöön. He 162 ei tosiaankaan ehtinyt kunnolla taistelutehtäviin (JG 1 lensi muutaman taistelulennon koneilla), kone olisi saattanut paremmalla suunnittelulla ja testauksella olla potentiaalinen hävittäjä ketteryytensä, kevyen rakenteensa ja helpon massatuotannon vuoksi, lisäksi BMW 003 moottori oli Junkersin konetta kestävämpi.

 

[pikkuvaimo]

Ehkä ME262:n suurin heikkous kuitenkin olivat sen Jumo 004 suihkumoottorit joiden elinikä mitattiin tunneissa. Saksalla ei olisi ollut resursseja rakentaa ja ylläpitää kovin suurta ME262-konekantaa vaikka kone olisikin saatu nopeammin tuotantoon.

No joo moottoreiden elinikä oli muutama kymmenen tuntia. Ja raaka-aineista oli pulaa. Teräksellä joutuivat korvaamaan muutamien, kohteeseen paremmin soveltuvien aineiden pulaa.

 

[kahden suunnan sentteri]

Me163 "Komet"

Tässä oli kyllä kaikkine innovaatioineen upea laite. Käyttövoimana raketti(!). Ei laskutelineitä vaan laskut vesitasonomaisesti teräsjalaksen päälle "mahalleen" kipinät singoten. Öljy ja rakettibensa räjähtivät kontaktissa. jne jne... Harmi ettei kehitys osunut sellaiseen saumaan että sillä olisi saanut jotain järkevää aikaiseksi.

Myös hassu ulkonäkönsä menee kirjoissani hävittäjien Top 5:een, tässä liito-replica:
ME 163 - YouTube

 

[Uuhis #97]

Täällä nyt ei puhuta vielä ollenkaan Bachem 349 Natterista, joka oli käytännössä alkeellinen miehitetty IT-ohjus. Ideana olisi ollut että rakettimoottorinen Natter ammutaan suoraan alustalta ylös kohti pommikoneita, pilotti laukaisee keulassa olevan rakettipatterin pommikoneeseen ja tämän jälkeen laukaisee itsensä ja koneen rakettimoottorin pois koneesta jolloin molemmat laskeutuisivat maahan laskuvarjolla uudelleenkäyttöä varten.

 

[Wiljami]

Olin jo tulossa viisastelemaan että ei Komet suihkuhävittäjä ollut, vaan nimenomaan rakettilentokone, mutta myöhästyin. Me-262:sta tuotettiin muistaakseni A ja B mallia ja näistä A versio oli kaksipaikkainen hävittäjä-pommittaja. Noitakin ehdittiin rakentaa jonkin verran ennen masiinan dedikoimista puhtaaksi hävittäjäksi.

Saksalaisten suuremmissa määrissä tuotetuista hävittäjistä paras oli ehkä Fw-190 (josta merkittävimpänä varianttina mahdollisesti dora-9). Erittäin voimakas, nopea ja raskaasti aseistettu ja armoroitu vekotin. Ei toki pärjännytkään enää korkeammalla niin hyvin (P51d oli suunniteltu puolestaan osin saattohävittäjäksi pommikoneille, joten vaikka alhaalla olikin kusessa, oli ainoita korkeammalla kunnolla toimivia hävittäjiä, ainakin suuremmissa määrin tuotetuista kapineista). Hieman vastaava laitos oli P-38 Lightning, joilla jenkit suihkivat pitkin tyynenmeren taistelutannerta. Taisi olla nopein (ainakin nopeimpia) potkurikone mitä toisessa maailmansodassa taivaalle laitettiin.

Panssarivaunuista puhuttaessa Tiger (ainakaan Tiger I) ei mielestäni ole edes sodan paras laite. Königstiger (aka Tiger II) oli tuosta päivitetty versio ja toisaalta sekään ei käsittääkseni pärjännyt N-liittolaisten tuoreimmille vaunuille. IS-2 ja etenkin IS-3 olivat ensimmäisiä nykyisenkaltaisia taistelupanssarivaunuja, jälkimmäinen on suora esi-isä T -sarjan tankeille (tuosta askarreltiin hieman sodan jälkeen T-54). Myös USA:lla oli tuoda taistelukentälle (äärimmäisen pienissä määrin tosin) M26 Pershing ja briteillä puolestaan vielä pitkään sodan jälkeen käytössä ollut Comet (joita ostettiin Suomeenkin). Molemmat uuden konseptin taistelupanssarivaunuja (erotuksena aiempiin raskaisiin/jalkaväen tankkeihin).

 

[Rommeli]

Niin siis kyllähän kuningastiikeri ja Panther olivat selvästi neukkuvaunuja parempia laitteita. Kokonaisuutena Pantheria pidetään yleisesti toisen maailmansodan parhaana vaununa. Jos tuotantokustannukset jätetään huomioimatta, oli Tiger 2 varmaankin se paras.

Neukkuvaunuissa oli paljon puutteita, vaikka nuo parhaat periaatteessa hyviä laitteita olivatkin. Käytännössä mikään niistä ei kuitenkaan ollut tehokas pitkillä etäisyyksillä ja/tai liikkeessä. Tuohon oli toki osansa heikosti koulutetuilla miehistöilläkin, mutteivät nuo tykit ja optiikatkaan käsittääkseni pärjänneet alkuunkaan saksalaisille laadussa. Sama koskee periaatteessa kaikkia liittoutuneiden vaunuja.

 

[Rommeli]

Hävittäjistä suosikkini on ehdottomasti Horten Ho 229, joka ei tosin taistelutehtäviin asti ehtinyt. Käytännössä paras taisi olla Fw 190, joka monikäyttöisenä laitteena oli tärkeä osa Kannaksen torjuntavoitossakin.

 

[Uuhis #97]

Panssarivaunuista puhuttaessa Tiger (ainakaan Tiger I) ei mielestäni ole edes sodan paras laite. Königstiger (aka Tiger II) oli tuosta päivitetty versio ja toisaalta sekään ei käsittääkseni pärjännyt N-liittolaisten tuoreimmille vaunuille. IS-2 ja etenkin IS-3 olivat ensimmäisiä nykyisenkaltaisia taistelupanssarivaunuja, jälkimmäinen on suora esi-isä T -sarjan tankeille (tuosta askarreltiin hieman sodan jälkeen T-54). Myös USA:lla oli tuoda taistelukentälle (äärimmäisen pienissä määrin tosin) M26 Pershing ja briteillä puolestaan vielä pitkään sodan jälkeen käytössä ollut Comet (joita ostettiin Suomeenkin). Molemmat uuden konseptin taistelupanssarivaunuja (erotuksena aiempiin raskaisiin/jalkaväen tankkeihin).

No, IS-3 ei oikein ehtinyt edes sotaan mukaan koska se nähtiin ensimmäistä kertaa vasta syksyllä 1945 pidetyssä voitonparaatissa Berliinissä. Ja Suomessa käytössä ei ollut suoraan Cometeja, vaan samalle rungolle rakennettu Charioteer PST-vaunu.

Niin siis kyllähän kuningastiikeri ja Panther olivat selvästi neukkuvaunuja parempia laitteita. Kokonaisuutena Pantheria pidetään yleisesti toisen maailmansodan parhaana vaununa. Jos tuotantokustannukset jätetään huomioimatta, oli Tiger 2 varmaankin se paras.

Periaattessa tietysti jos mitataan tykin tehoa ja panssarointia, niin kunkkutiikeri on kova laite, mutta liikkui hitaasti, söi saatanasti bensaa ja alitehoinen moottori/vaihteistocombo hajosi hemmetin herkästi. Parasta on tietysti paha valita, mutta ehkä myöhemmän sarjan Pantherit kuitenkin voisi laskea lähelle sitä, hyvä liikkuvuus, luotettavuus, ok keulapanssari ja tykki joka läpäisi kaikki vastustajat suht kaukaa ovat hyviä ominaisuuksia. Tietenkin Saksalaisia vehkeitä vaivannut liiallinen teknisyys ehkä kallistaa negan puolelle vaakakuppia.

Hieman vastaava laitos oli P-38 Lightning, joilla jenkit suihkivat pitkin tyynenmeren taistelutannerta. Taisi olla nopein (ainakin nopeimpia) potkurikone mitä toisessa maailmansodassa taivaalle laitettiin.

Noh, viimeisten sarjojen Spitfiret, Mustangit ja Thunderboltit(+ myöhemmät G- Ja K-sarjan BF 109:t ja FW-190 D:stä lähtien) pesivät kyllä L-mallin P-38:n nopeudessa. Lightning pärjäsi Tyynellämerellä(ja Välimerellä) Keski- ja Pohjois-Eurooppaa paremmin, koska kone ei yllättävää kyllä toiminut kovin hyvin korkealla. Lämpimämmissä oloissa se tietysti pesi Zeron nopeudessa, panssaroinnissa ja tulivoimassa ja jenkkipilotit oppivat myös taktiikat joilla pärjättiin Zeron ketteryyttä vastaan.

 

[arvee]

...Suomalaisista peräti kahdeksan menestyksekkäintä jäi henkiin. Yhdeksänneksi paras - Lauri Nissinen - kuoli, kun toinen kone putosi hänen koneensä päälle. (Edes pikainen wikipedian selailu ei paljastanut, kuka oli menestyksekkäin suomalainen, joka kuoli alasammuttuna?)

Uskoisin, että mainittujen ässien hyvyys on vaikuttanut henkiinjäämisprosenttiin, joka lienee parempi kuin muilla yhtä pitkään pahimmissa paikoissa sotineilla. Toki tuurin osuus näkyy noissakin tarinoissa - jos se on vastainen, niin mikään taito ei auta...

Boldasin tuon minua vaivaamaan jääneen kysymyksen.
Kloppina tuli Joppe Karhuset kirjastosta kotiin kannettua, mutta muistijälki ei enää kanna. Selasin siis nettiä minäkin ja ehdotukseni ovat:

Ltn. Altto Tervo (Kalevi Tervo) 23 ilmavoittoa (tai 23.25). Kaatui Lavansaaren tienoilla,
Luettelo Lentolaivue 34:n ilmavoitoista ja sotatoimitappioista – Wikipedia

Ltn. Jorma Saarinen 23 ilmavoittoa. Kaatui Antreassa.
Luettelo Lentolaivue 24:n ilmavoitoista ja sotatoimitappioista – Wikipedia

Ltm. Eero Kinnunen 22 ilmavoittoa. Kaatui Oranienbaumin tienoilla.
Luettelo Lentolaivue 24:n ilmavoitoista ja sotatoimitappioista – Wikipedia

Lähteinä Ässäluettelot:
Luettelo suomalaisista hävittäjä-ässistä – Wikipedia ja
Finnish Aces of WWII ( Tämän tyyli palauttaa muistoja kotisivujen ajalta)

Suomalaiset lentäjät eivät onnekseen joutuneet taistelemaan pääsotanäyttömällä, joten vastustajan lentotoiminta oli vähäisempää.
Kelirikkoaika rajoitti myös lentotoimintaa puolin ja toisin. Tämä pienenä selityksenä pudotusmääriin.
Onneksi rauha saatiin ajoissa, vihollisen lentotoiminta Suomenlahdella ja Kannaksella alkoi olla sillä tasolla, että ässiämme olisi kaatunut enemmänkin.

 

[Hauptmann]

Tietysti vakuuttavin lentäjä oli Stukalla tuhoa aiheuttanut Hans Ulrich Rudel joka tuhosi yksin yli 500 panssarivaunua. Jatkoi lentämistä senkin jälkeen kun hän menetti toisen jalkansa osittain.

Rudel oli aika kumma tyyppi. Kun muut lentäjät vetivät iltavapailla olutta, niin Rudel söi kermavaahtoa. Saahan sitä silläkin tavalla huonon olon. Rudelin kirjan olen lukenut ja siinä hän mainitsee, että Unkarissa oli kiva olla, kun siellä oli paljon lehmiä ja niistä sai paljon kermavaahtoa.

Lentäjistä minulta löytyy Rudelin, Hartmannin ja Rallin elämäkerrat hyllystä, kuten myös tuo jo mainittu Mike Spickin Luftwaffen hävittäjä-ässät. Pitäisi lukea ne uudestaan, kun ovat jo unohtuneet suurelta osin.

Hartmannin eläkerrasta muistan sen, että Hartmann joutui sodan jälkeen vankileirille Neuvostoliittoon noin kymmeneksi vuodeksi. Lopulta Konrad Adenauer sai poliittisin keinoin vapautettua suuren määrän saksalaisia vankeja 1950-luvun puolivälissä. Toisen maailmansodan aikainen lentäjätoveri Hans "Assi" Hahn oli odottamassa kuihtunutta Hartmannia, kun tämä pääsi vapauteeen. Lentäjätoveri auttoi Hartmannia toipumaan ja tarjosi tälle ruokaa ja juomaa. Asevelihenki oli voimissaan silloinkin. Tosin vaimo ei pitänyt siitä, että lähes 11 vuotta odotettuaan miestään mies meneekin Hahnin luokse yöksi.

Focke Wulf 190 on suosikkini toisen maailmansodan aikaisista lentokoneista. Taisi olla Focke Wulf 190 yksi saksalaisten parhaista hävittäjistä. Aikoinaan yritin koota pienoismallia siitä ja sainkin sen joten kuten kokoon, mutta ei siitä hienoa tullut.

Erkki Tuomioja piti kotisivuillaan aikoinaan (ehkä pitää vieläkin) blogia, jossa hän lukee kirjan viikossa. Jostain syystä sitten lähetin Tuomiojalle sähköpostin, jossa suosittelin Rudelin ja Hartmannin elämäkertojen lukemista. Sain vastauksen: "Kiitos suosituksista. ET" Ei ole kyllä Tuomioja millään tavalla lähellä minun poliittista suuntausta, mutta jostain syystä piti sitten lähettää hänelle sähköpostia. Tuskin hän on vieläkään lukenut noita kirjoja.

 

[Hereworth]

Liittyen edelläpuhuttuun, saksalaismiehen kellarista löydettiin alkuviikosta lähes toimintakykyinen Panzerkampfvagen V Panther. Ajossakin ollut viimeksi 1978, ja deaktivointi tainnut tapahtua jutun mukaan vasta vuonna 2005. Kovan luokan keräilijä kyseessä, kun aiemmin samasta osoitteesta on etsitty natsien varastamia taide-esineitä, ja panssarivaunulöydöksen kylkiäisenäkin löydettiin vielä 88mm Flak 36 - ilmatorjuntatykki.

Juttu Tagesspiegelin nettisivuilla: http://www.tagesspiegel.de/weltspie...tkriegs-panzer-aus-ostsee-villa/12001682.html

 

[Blitzkrieg]

Sodassa kuollaan. Mutta venäläiset eivät systemaattisesti saksalaisia tappanut. Toisin kuin saksalaiset tekivät venäläisille. Saksalaisia kuoli n. 7,5 miljoonaa lähes kaikki näistä kuoli taisteluissa tai pommituksissa.

Eiköhän Stalin kärrännyt saksalaisia ja muita natsien rinnalla taistelleita kansanryhmiä omille työleireilleen, joissa selviäminen ei ollut itsestäänselvyys vaan suurin osahan kuoli noille leireille. En tiedä voiko systemaattiseksi tappamiseksi sanoa, mutta ei tuokaan nyt täysin kesäleirin tapaista ollut.

Jos vertailukohtana on esim. miljoonien nälkään tappaminen, niin muutaman sadantuhannenkin raiskaaminen on pientä.

Ja eikös liittoutuneet tapattaneet n. 1,5 miljoonaa saksalaista siviiliä ja sotilasta näännyttämällä heidät nälkään.

 

[MustatKortit]

... panssarivaunulöydöksen kylkiäisenäkin löydettiin vielä 88mm Flak 36 - ilmatorjuntatykki...

Tuo on kyllä hieno peli, tykkien aatelia ja liittoutuneiden eniten pelkäämiä aseita. Aikamoinen keräilijä tosiaan kyseessä.

 

[Black Adder]

Viljam Pylkäs oli hieno mies. Sai jopa rautaristin hoideltuaan konepistoolillaan 83 venäläistä sotilasta yhdessä taistelussa. Tämähän pääsi jopa Tuntemattomaan Sotilaaseen mutta kuolleiden vihollisten määrä laskettiin 50, koska se oli liian epäuskottavaa, että yksi mies tappaisi noin monta vihollissotilasta yhdeltä istumalta.

Wittmannista puheenollen ja suomalaisista ässistä, onko palstalaisille tuttu nimi Ola Olin? Taitaa olla eniten tankkeja tuhonnut suomalainen, mutta Stugia raskaammalla kalustolla oli tämä kaveri liikkeellä: Kuka suomalainen tuhosi eniten panssarivaunuja II maailmasodassa? — Veikko Huuska

 

[Sako]

Ollakseni kirjoitti: ↑
Viljam Pylkäs oli hieno mies.

Pylkkään kotitalon venäläiset poltti, kun eivät halunneet turisteja sitä pällistelemään. Ei se asumiskelpoinen ollut, mutta enää ei ole ollenkaan. Tuli pytinki nähtyä polttamista edeltäneenä kesänä.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...otitalo-poltettu-karjalan-kannaksella/464348/

 

[MustatKortit]

Katselinpa tuossa muistin virkistykseksi tuon vuonna 2001 tehdyn elokuvan (oikeastaan kyseessä 180 min minisarja) Nurnbergin oikeudenkäynnistä, siis sen version jossa Alec Baldwin esittää syyttäjä Jacksonia. Onhan tuo mainio tekele, joskin samasta aihepiiristä on tehty imo paljon hyviä tulkintoja.

Yksi asia mikä tuli tuossa mieleen - etenkin kun palstalla käytiin taannoin keskustelua Hitlerin ja natsien suhteesta uskontoon - on se, että oikeudenkäynnin yksi syytekohdista liittyi myös kirkon painostamiseen ja uhkailuun. Tuosta aiheesta olisi mukavaa lukea tarkemmin jostain lähteestä. Kuten on tunnettua, niin natsit sulkivat kirkonmiehiä mm. Sachsenhauseniin, aina piispoista lähtien. Hitlerin omasta suhteesta uskontoon on kirjoitettu paljon, mutta laajempi akateeminen katsaus natsien kirkkosuhteeseen olisi täällä hakusessa.

 

[Sako]

On natsien tekemisiä käsittelevissä opuksissa mainittu aiheesta. Semmoista perinteistä hyväksikäyttöä. Joko laulaa natsien lauluja tai kärsit. Ja sitten on ne natsien omat uskonnolliset viritykset. Niissä ei tainnut olla kovin kummoisesti tolkkua. Aiheena aika mielenkiinnoton.

 

[MustatKortit]

... Aiheena aika mielenkiinnoton.

Totta, koska aika moni natsijohtajista piti mm. Himmlerin Walhalla-sekoiluja ihan ihme juttuina. Muun muassa Göringin tiedetään vitsailleen näistä Heinrichin uskomuksista.

 

[MustatKortit]

Beevorin uusin, Ardennit 1944, on kyllä mainio teos! Noin puolet olen lukenut tähän mennessä, kyllä Beevor on jälleen ylittänyt odotukseni. Kattava paketti kyseessä.

Hivenen mietin ennen tätä kirjaa, josko Beevorilla rupeavat aiheet loppumaan ja sivutaanhan Ardennien vastaiskua mm. Berliini 1945-kirjassa sekä tietysti magnum opuksessa toisesta maailmansodasta.

Mutta kyllä tämä on rautainen kirja tämäkin.

 

[Pavlovin Koira]

Pakkohan tuo Ardennit 1944 on hankkia. Kaikki muut Beevorin teokset on tullut luettua, osa useampaankin kertaan.

Totta puhuen; luulin että mies lopetti II maailmansodasta kirjoittamisen kun kirjoitti sen kokonaisesityksen sodasta. Mutta eivät siitä sinänsä yksittäiset aiheet lopu. Tässä muutamia tapahtumia joista saisi helposti vielä kirjan pykäistyä:
- Operaatio Bagration (puna-armeijan offensiivi itärintamalla -44)
- Kursin taistelu -43
- Taistelu Ranskasta kevä/kesä -40
- Budapestin taistelu -44-45
- Varsovan kapina -44

 

[MustatKortit]

Pakkohan tuo Ardennit 1944 on hankkia. Kaikki muut Beevorin teokset on tullut luettua, osa useampaankin kertaan.
...
- Taistelu Ranskasta kevä/kesä -40
...

Niin, minäkin ajattelin että magnum opus olisi ollut päätepiste tälle kirjasarjalle, mutta onneksi näin ei ollut. Minua kiinnostaisi eniten tuo Ranska 1940, siitä on hyvä ja kattava osio pääteoksessa, mutta vielä tarkemmankin kuvauksen voisi kirjoittaa.

Beevor (ja kirjan kustantajat) näyttävät hakevan sellaisia aiheita, joissa saadaan vahva linkki myös länsivaltoihin, siinä mielessä joku Varsovan kapina ei välttämättä ole heillä prioriteettilistalla kovin korkealla. Samasta syystä Beevor ei tee Talvisodasta kirjaa, vaikka tätä häneltä aikanaan Sanomatalossa kyselytunnilla joku tiedustelikin ;) Mieshän vastasi kohteliaasti, että hänellä olisi ongelma suomalaisen lähdemateriaalin kanssa, vaikka todellisuudessa Beevorilla lienee töissä komppanian verran lähdeaineiston kahlaajia ;)

ps. venäläiset ilahtuvat taas varmasti, Beevorin kuvaillessa sitä miten puna-armeija odotteli SS:n suorittavan murhansa Puolassa, ennen kuin ryntäsivät "apuun"...

 

[Sako]

Tässä muutamia tapahtumia joista saisi helposti vielä kirjan pykäistyä:

Kv yleisölle melko tuntemattomat Talvisota ja -44 suurtaistelut Kannaksella olisivat sopivia aiheita Beevorille. Sotaan osallistuneista maista vain 3 pääkaupunki jäi valtaamatta, tätä ihmettä voisi avata.

 

[MustatKortit]

Kv yleisölle melko tuntemattomat Talvisota ja -44 suurtaistelut Kannaksella olisivat sopivia aiheita Beevorille. Sotaan osallistuneista maista vain 3 pääkaupunki jäi valtaamatta, tätä ihmettä voisi avata.

Kuten jo yllä kirjoitin, niin asiaa on Beevorilta kysytty suoraan, mutta ilmeisesti kaupallisesti tuo ei olisi kannattavaa. Harmi kyllä.

 

[Sako]

Minä vähän luulen, että Beevorin asema sotakirjailijana on jo sellaista luokkaa, että vaikka kirjoittaisi 2MS keittokirjan, niin menisi kaupaksi.

 

[MustatKortit]

Minä vähän luulen, että Beevorin asema sotakirjailijana on jo sellaista luokkaa, että vaikka kirjoittaisi 2MS keittokirjan, niin menisi kaupaksi.

Tämä lienee totta ja siinä mielessä Talvisota-aihe voisi olla perusteltu. Yksi vaihtoehto olisi sitoa aihe Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaiseen lisäpöytäkirjaan, puhua siis samalla Puolasta ja Baltiasta.

Tämä voisi tuoda lisää mielenkiintoa ja noh, ainakin saattaisi venäläiset jälleen kerran raivoihinsa.