Toinen maailmansota

  • 311 592
  • 1 906

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Olen nauttinut suunnattoman paljon Beevorin uusimmasta Ardennit 1944-teoksesta!

Ihan älyttömän mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka suurelle yleisölle ja vähän valistuneemmillekin toisen maailmansodan historiantuntijoille ovat varmaankin olleet hämärän peitossa.

Jos nyt esimerkin antaa, niin Beevor kuvaa aika kiintoisasti ja yksittäisten ihmisten kokemusten kautta sitä, miten Pariisin vankiloissa - vastahyökkäyksen alettua ja saksalaisten saavuttaessa nopeaa menestystä, joka johti mm. länsiliittoutuneiden isompiin antautumisiin maailmansodan aikana - Saksan kanssa yhteistyöstä syytetyt vangit alkoivat riemuitsemaan: pian Pariisi jälleen vapautuu.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Ranskalla kyllä oli melkoisen kahtiajakoinen sota muutenkin kun maalla oli valtava jakautuminen itsenäisyyden säilyttäjien ja juurikin melko suuren Vichyn Ranskan kannattajien kesken. Etenkin kun osaa ranskalaisista vangituista tai muuten epäillyistä syytettiin turhaan joskin aika moni ranskalainen lopulta siirtyi Vapaan Ranskan kannattajiksi jo ennen pakkotilannettaan kunniantuntoon, rahaan tai kiristykseen vedoten.

Yllättävän moni meni ensin mukaan vain kiristyksen kautta koska isänmaa oli heidät olevinaan täysin pettänyt ja joillekin kuten rikkaimmille tai lähellä rikkaita olleille Vichyn Ranskan edustajille raha tai muu varakas asema ei kelvannut ollenkaan. Toki sitten yllättävän monikin ja varsinkin normituloinen tai sitä reilusti köyhempi Vichyn Ranskan edustaja vaihtoi kyllä riittävän summan saatuaan lippuaan ainakin nimellisesti Vapaan Ranskan puolelle. Ellei sitten pitkälti kuulunut Tuliristiin tai muihin fasistisiin liikkeisiin joita Ranskassa oli riittänyt jo vuodesta 1934 eteenpäin.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset, nykyinen ja entinen
Sitä muuten tapahtui kaikissa miehitetyissä maissa että vastarintaliikkeeseen liittyi sankoin joukoin porukkaa siinä vaiheessa kun vapautus oli jo ovella eikä suurta vaaraa omaan hengenmenoon enää siitä ollut. Esim. Norjassa käydään edelleen aika kiivastakin väittelyä siitä keitä voidaan oikeasti kutsua vastarintataistelijoiksi ja ja ketkä olivat liikkeellä "gloryhuntterimielellä".
 
Viimeksi muokattu:

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Mainittakoon nyt täälläkin että Beevorin ja John Keeganin kirjat on määrätty poistettaviksi ainakin osasta Venäjän kouluja ja yliopiston kirjastoja. Syynä on se, että kirjoissa mainitaan puna-armeijan suorittamista sotarikoksista, mm. joukkoraiskauksista.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Beevor muuten pitää avoimen luennon Helsingin yliopistolla ensi tiistaina klo 14 alkaen. Aihe tosin ei ole suoraan sotaa vaan historiankirjoitus 21. vuosisadalla.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Beevor muuten pitää avoimen luennon Helsingin yliopistolla ensi tiistaina klo 14 alkaen. Aihe tosin ei ole suoraan sotaa vaan historiankirjoitus 21. vuosisadalla.
Perskele, kiitoksia tiedosta! Täytyypä raahautua paikalle.

Mun tietojeni mukaan tuonne on menossa paljon populaa, joten ajoissa kannattaa olla paikalla. Olen tietysti itsekin ;)

Mä muuten uskon, että Beevor tulee puhumaan kuitenkin paljon toisesta maailmansodasta, ei tapahtumista, vaan tutkimuskohteena. Beevorin vierailu juuri tämän historiankirjoituksen kohdalta on erittäin suotavaa: Suomessa angloamerikkalainen "narratiivinen" historiantutkimus ja -kirjoitus ei ole ollut perinteisesti hyvässä huudossa, toivottavasti Beevor ottaa kantaa asian puolesta.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Mainittakoon nyt täälläkin että Beevorin ja John Keeganin kirjat on määrätty poistettaviksi ainakin osasta Venäjän kouluja ja yliopiston kirjastoja. Syynä on se, että kirjoissa mainitaan puna-armeijan suorittamista sotarikoksista, mm. joukkoraiskauksista.
Taitaa olla vähän niin että kun toiminta on tällaista, niin se oikein tukee koko kansakunnan säilymistä oman menneisyytensä vankina, kun sitä ei suostuta kohtaamaan ja käsittelemään sellaisena kuin se oikeasti on tapahtunut, vaan valehtelu jatkuu.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Itse en tuolle luennolle pääse, vaikka olisi ihan kiva ollut olla kuuntelemassa. Ehkä paikallaolijat jaksavat pienen pintapuolisen referaatin tänne työstää, tai lähinnä joitain näkökulmia, jotka esille nousevat?

Historian tarinamuotoisesta kerronnasta tai esityksestä ollaan kyllä kiinnostuneita Suomessakin ja onhan nyt paljon julkisuudessakin olleista historijoitsijoista Keskisarja ja Lappalainen muun muassa tämän tyylisiä kirjoittajia. Henkilökohtaisesti pidän heidän tyylistään huomattavan paljon enemmän kuin perinteisestä tietokirjallisuudesta. En sitten tiedä, tuleeko narratiivien painotus enemmän pedagogisten puolelta, voi olla että mielikuviani värittää opintojen sotkeutuminen muistissa ja siihen päälle oma duuni ynnä kiinnostus.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...
Historian tarinamuotoisesta kerronnasta tai esityksestä ollaan kyllä kiinnostuneita Suomessakin ja onhan nyt paljon julkisuudessakin olleista historijoitsijoista Keskisarja ja Lappalainen muun muassa tämän tyylisiä kirjoittajia. Henkilökohtaisesti pidän heidän tyylistään huomattavan paljon enemmän kuin perinteisestä tietokirjallisuudesta. En sitten tiedä, tuleeko narratiivien painotus enemmän pedagogisten puolelta, voi olla että mielikuviani värittää opintojen sotkeutuminen muistissa ja siihen päälle oma duuni ynnä kiinnostus.

Tokitoki ollaan, Keskisarja etenkin mainio esimerkki. Mutta suomalainen yliopisto-opetus korostaa mielestäni liikaa etenkin saksalaista koulukuntaa (koska perinteet) ja mielestäni angloamerikkalaista tutkimusotetta voisi tuoda positiivisessa valossa esille jo opiskeluvaiheessa.

Tämä tietysti hyvin subjektiivinen kokemus.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tokitoki ollaan, Keskisarja etenkin mainio esimerkki. Mutta suomalainen yliopisto-opetus korostaa mielestäni liikaa etenkin saksalaista koulukuntaa (koska perinteet) ja mielestäni angloamerikkalaista tutkimusotetta voisi tuoda positiivisessa valossa esille jo opiskeluvaiheessa.
Joops, en kiistä, koska kun asiaa jäin kelailemaan hiukan, mulla sekoittuu vahvasti pedagogisten opintojeni narratiivikeskustelut ja omat kokemukseni varsinaiseen historiantutkimuksen opintojaksoihin. Eli väärin täsmennetty. Mutta kuten puheeksi tuli, Keskisarja ja kumppanit ovat kyllä mainioita ihmisen historian tulkkeja ja avaisivat varmasti monelle historian tietokirjoihin työlääntyneelle aivan erilaisia perspektiivejä.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Joops, en kiistä, koska kun asiaa jäin kelailemaan hiukan, mulla sekoittuu vahvasti pedagogisten opintojeni narratiivikeskustelut ja omat kokemukseni varsinaiseen historiantutkimuksen opintojaksoihin. Eli väärin täsmennetty. Mutta kuten puheeksi tuli, Keskisarja ja kumppanit ovat kyllä mainioita ihmisen historian tulkkeja ja avaisivat varmasti monelle historian tietokirjoihin työlääntyneelle aivan erilaisia perspektiivejä.

Keskisarja ja muutama muu tutkija edustavat siinä mielessä uutta suuntausta historiantutkimuksen valtavirrassa, että menevät tapahtumien alkulähteille yksittäisten ihmisten kokemusten kautta. Käytän nyt termiä "valtavirta", sillä onhan toki etenkin vasemmistolaissävytteisessä historian- ja politiikantutkimuksessa ennenkin korostettu yksilöä versus valtiot&yhteiskunnat, mutta tuolloin tuo tarkastelu oli poliittis-ideologista.

Sen sijaan nyt on tullut tämä Keskisarjan edustama suuntaus, että "halutaan vain kertoa hyvä ja kiinnostava stoori" (lainaus Keskisarjan omalta luennolta) yksilön kautta. Keskisarjan olen muuten useammin kuin kerran kuullut heittämässä vähän piikkiä Klingen tapaisten emeritustutkijoiden suuntaan, jotka eivät alennu pölyttämään lakerikenkiään "rahvaan parissa, vaan pysyttelevät siellä linnojen kirkkaissa tanssisaleissa".
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Olen nyt ehkä noin 1/5 lukenut tuota Beevorin kirjaa Taistelu Espanjasta.

Täytyy sanoa että kyllä on äijän pitänyt tehdä mielettömän huolellisesti taustatyö kirjaa kirjoittaessaan. Niin älyttömän yksityiskohtaisesti hän kirjoittaa, paikoitellen jopa liian yksityiskohtaisesti ja joitakin kohtia on pitänyt hyppiä yli, kun ei nuo puoluepoliittiset selonteot kauheasti kiinnosta kumminkaan.

Kyllähän tuo hyvin osaa kirjoittaa, ei siitä mihinkään pääse. Juuri tuo että kuitenkin suht kuivista yksityiskohdista pystyy laatimaan sellaisen eläväisen paketin, joka jaksaa kiinnostaa lukea eteenpäin.

Tänä vuonna ilmestynyt Ardennien taistelusta kertova kirja kiinnostaa itseäni ainakin kovasti. Sen lainaaminen kirjastosta saattaa hyvinkin tulla kysymykseen joskus tulevaisuudessa.
 

Beagle Boy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Luomuteurastajat (RIP)
Tänä vuonna ilmestynyt Ardennien taistelusta kertova kirja kiinnostaa itseäni ainakin kovasti. Sen lainaaminen kirjastosta saattaa hyvinkin tulla kysymykseen joskus tulevaisuudessa.

Stadissa kannattaa ainakin varautua odottelemaan. Äsken oli Helmetin järjestelmässä vaatimattomat 164 varausta po. teokseen.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Stadissa kannattaa ainakin varautua odottelemaan. Äsken oli Helmetin järjestelmässä vaatimattomat 164 varausta po. teokseen.

Suosittelen ostamaan Beevorit antikvariaatista. Noita tulee aika paljon noihin, melko nopeasti aina uuden kirjan ilmestymisen jälkeen. Jos ei heti löydy juuri sitä, niin voi ottaa jonkun toisen Beevorin mukaan.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Katselin taas eilen tuon Häyhä-dokkarin, sama pätkähän on tullut YLEltä aiemminkin. Hienoa, että dokkari ylipäätään on tehty, mutta kyllä minä kaipaisin hänestä vähän laajempaa ja syvemmälle luotaavaa dokumenttia. Spesifimmin voisi kertoa Simon retkistä ja väijyistä, kuitenkin näistä varmasti on paljon säästynyt niin silminnäkijä-havaintoina kuin virallisessa sotapäiväkirjassakin.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Syvempi katsaus olisi paikallaan, ellei sitten tuleva elokuva pysty yhtään Häyhän persoonaa avaamaan. Ilmeisen jäyhä ja vähäpuheinen, kuivakka ynnä vaatimaton mies kaiketi on kyseessä ollut, mutta kai sielläkin on ihminen pinnan alla lymynnyt, ja sitä voisi yrittää hiukan valottaa. Häyhällä kun ei kuitenkaan ole Törnin tyyliin ristiriitaisia kytköksiä Saksaan tms. lööppikamaa taustalla, voisi surutta hiukan penkoa syvemmälle. Nythän siitä tiedetään, että syntyi, tykkäsi ampua tarkkuutta, viljeli maata, soti, viljeli maata ja kuoli. Jotenkin vaikea uskoa, että Simuna ihan esitetyn kaltainen jäämies kuitenkaan oli. Tai ehkä oli ja siksi hommassaan niin hyvä olikin.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Syvempi katsaus olisi paikallaan, ellei sitten tuleva elokuva pysty yhtään Häyhän persoonaa avaamaan. Ilmeisen jäyhä ja vähäpuheinen, kuivakka ynnä vaatimaton mies kaiketi on kyseessä ollut, mutta kai sielläkin on ihminen pinnan alla lymynnyt, ja sitä voisi yrittää hiukan valottaa. Häyhällä kun ei kuitenkaan ole Törnin tyyliin ristiriitaisia kytköksiä Saksaan tms. lööppikamaa taustalla, voisi surutta hiukan penkoa syvemmälle. Nythän siitä tiedetään, että syntyi, tykkäsi ampua tarkkuutta, viljeli maata, soti, viljeli maata ja kuoli. Jotenkin vaikea uskoa, että Simuna ihan esitetyn kaltainen jäämies kuitenkaan oli. Tai ehkä oli ja siksi hommassaan niin hyvä olikin.

Oliko tämä leffahanke sellainen, jossa puuhamiehenä on Olli Saarela? Toivon, että leffa tulee ja että kyseessä on laadukas pätkä ja onhan Saarelalla kuitenkin vyöllään hieno Rukajärven tie.

Mutta viimeiset vuodet ovat olleet Saarelan elämässä sellaista matalalentoa ja lääkehuuruista meininkiä, että pelkään lopputulosta.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset, nykyinen ja entinen
Tähän ketjuun voisi joku käydä kertomassa kokemuksestaan jos on käynyt katsomassa virolaisen leffan 1944. Itseäni kiinnostaisi kovasti mutta ko.leffa näin päivätyöläiselle lähes mahdoton koska esitysajat pelkästään arkisin ja keskellä päivää. Pitää odottaa että tulee vuokrattavaksi, toivottavasti tulee.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Presidentin vierailusta Suomussalmella tuli mieleen kysyä, että onko täällä palstalla ketään, joka tuolla Raatteen suunnalla olisi käynyt tutustumassa taistelupaikkoihin jne?

Tuollainen visiitti kiinnostaisi itseäni kovasti ja mietin, että millaista "turismia" tuolla järjestetään, entä kuinka hyvin tuolla kulkiessa pystyy hahmottamaan niitä keskeisiä tapahtumapaikkoja?
 

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Tähän ketjuun voisi joku käydä kertomassa kokemuksestaan jos on käynyt katsomassa virolaisen leffan 1944. Itseäni kiinnostaisi kovasti mutta ko.leffa näin päivätyöläiselle lähes mahdoton koska esitysajat pelkästään arkisin ja keskellä päivää. Pitää odottaa että tulee vuokrattavaksi, toivottavasti tulee.

Ite ainakin tykkäsin leffasta, leffassa on korostettu virolaista nationalismia ja sitä millä tavalla molempien puolien sotilaat suhtautui kommunismiin ja natsismiin. Leffasta löytyy myös stereotyyppinen komissaari ja vastaavasti Viron päähallintopiirin ministeri tuo rintamalle tiedon "ilouutisesta" virolaisten luokittelemisesta puhtaiksi arjalaisiksi. Erilaisia aikaa kuvaavia elämänpolkuja elokuvassa on mukavasti, näin suomalaisena tietysti olisi vielä pientä viittausta odottanut Suomesta saapuneisiin JR200:n Suomen Poikiin. Tässä on hyvä syväkatsaus elokuvasta.

Presidentin vierailusta Suomussalmella tuli mieleen kysyä, että onko täällä palstalla ketään, joka tuolla Raatteen suunnalla olisi käynyt tutustumassa taistelupaikkoihin jne?

Tuollainen visiitti kiinnostaisi itseäni kovasti ja mietin, että millaista "turismia" tuolla järjestetään, entä kuinka hyvin tuolla kulkiessa pystyy hahmottamaan niitä keskeisiä tapahtumapaikkoja?

Omat kokemukseni Raatteen tiestä rajoittuvat toistaiseksi yli 13- vuoden takaisiksi. Muistan sieltä tuon Raatteen Portin, sitten tien toisella puolella oli jotain juoksuhautoja, hämärä muistikuva on jostain T26:n raadosta. Sitten siellä lähempänä rajaa on Salpa-linjaankin kuuluva kunnostettu pätkä osuus Purasjoki-linjasta ja aivan rajanpinnasta muistan tuon Vartiomuseon. Tuon Raatteen Portinhan näyttely taidettiin viime vuoden puolella uudistaa, pitäisi kyllä uudestaan käydä paikalla.

EDIT: niin ja linkki dome.fi:hin.
 
Viimeksi muokattu:

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Presidentin vierailusta Suomussalmella tuli mieleen kysyä, että onko täällä palstalla ketään, joka tuolla Raatteen suunnalla olisi käynyt tutustumassa taistelupaikkoihin jne?

Tuollainen visiitti kiinnostaisi itseäni kovasti ja mietin, että millaista "turismia" tuolla järjestetään, entä kuinka hyvin tuolla kulkiessa pystyy hahmottamaan niitä keskeisiä tapahtumapaikkoja?
Ihan hieno paikka. Pääsee kulkemaan aika vapaasti niissä taisteluhaudoissa, jokunen tankinraato ja mielenkiintoinen monumentti siellä kuolleille. @Sako a lainatakseni hyvä turistirysä. Kannattaa käydä.
 
Aika pysäyttävää, kun luin tänään eräästä kirjasta miten paljon todella ihmisiä kuoli Suomussalmella ja Raatteentiellä. 23 000 venäläistä ja 900 suomalaista.
Paljonhan venäläisiä paleltuikin, että ei niitä kaikki ammuttu. Mutta kyllähän tuo nyt olikin aika tuhoon tuomittu yritys lähteä teitä pitkin jonossa tarpomaan.
Mannerheim sanoi talvisodan loputtua sotilailleen:
- Kun nyt parisataatuhatta vihollistanne lepää hangessa tai tuijottaa särkynein katsein tähtitaivaallemme, syy ei ole teidän.

Yllättävän paljon ruotsalaisia tuli Suomeen talvisodassa, 8600. Ja norjalaisia 700, tanskanlaisia 1000. Ja niitä englantialaisiakin oli tulossa, mutteivat kerinneet ajoissa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös