Mainos

Toinen maailmansota

  • 313 251
  • 1 908
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Beevor (ja kirjan kustantajat) näyttävät hakevan sellaisia aiheita, joissa saadaan vahva linkki myös länsivaltoihin, siinä mielessä joku Varsovan kapina ei välttämättä ole heillä prioriteettilistalla kovin korkealla.

Nimenomaan tuosta näkökulmastahan se voisi olla korkealla. Pitää kuitenkin muistaa että juuri Puola oli se tekijä joka länsivallat sai liittymään koko sotaan ja se, että se jäi lopulta Neuvostodiktatuurin alle aina vuoteen -89 asti on länsivalloille ikuinen häpeän aihe. Lopullisessa kompromississahan länsiliittoutuneet antoivat NL:lle vapaat kädet Puolassa vastineeksi siitä että NL ei tue Kreikan kommunisteja.

Varsovan kapinallahan oli suurikin linkki länteen sikäli että sen toteuttajana oli länsimielinen Puolan pakolaishallitus. Se - sinänsä hyvin naiivisti - kuvitteli että valtaamalla maan pääkaupungin omin voimin ennen puna-armeijan tuloa saavutetaan Puolalle suvereniteetti päättää maansa asioista sodan jälkeen.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...

Varsovan kapinallahan oli suurikin linkki länteen sikäli että sen toteuttajana oli länsimielinen Puolan pakolaishallitus joka - sinänsä hyvin naiivisti - kuvitteli että valtaamalla maan pääkaupungin omin voimin ennen puna-armeijan tuloa, saavutetaan Puolalle suvereniteetti päättää maansa asioista sodan jälkeen.

Koko Puola-keissiä muuten sivutaan tuossa Ardennit-kirjassa ja Beevor hakee siis sitä kautta lähtökohtia kirjaansa. Hitlerhän päätti siirtää 5. ja 6. Panssari-armeijansa Ardenneille, vaikka näillä olisi ollut suuri merkitys taisteluissa Puolasta, koska ne olivat itärintaman parhaat joukot.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Sotaan osallistuneista maista vain 3 pääkaupunki jäi valtaamatta, tätä ihmettä voisi avata.

Onko meikäläisellä aukkoja muistissa, vai mitenkä minä saan neljä laskettua?

Helsinki, Moskova, Lontoo, Washington.

Enkä nyt tiedä, voiko esim. Tokiota pitää vallattuna? Toki Japanilaiset antautuivat kyllä, mutta valtasivatko jenkit sanan varsinaisessa tarkoituksessa kaupungin tuon jälkeen?
 

pikkuvaimo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Dallas, Puustinen ja NATO
Onko meikäläisellä aukkoja muistissa, vai mitenkä minä saan neljä laskettua?

Helsinki, Moskova, Lontoo, Washington.

Enkä nyt tiedä, voiko esim. Tokiota pitää vallattuna? Toki Japanilaiset antautuivat kyllä, mutta valtasivatko jenkit sanan varsinaisessa tarkoituksessa kaupungin tuon jälkeen?

Kyllä Japani miehitettiin antautumisen jälkeen.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
No tarkemmin mietittynä, kyllähän Tokio nuo valtaamisen kriteerit täyttää. Mutta mites esim. sellaisten valtioiden pääkaupungit, kuten Brasilia tai Etelä-Afrikka? Myönnetään, että nämä tuli googlattua.

Joskin hieman vakavammin otettavista nostaisin esiin vielä ainakin Australian ja Kanadan. Eli väite, että vain kolmen toiseen maailmansotaan osallistuneen maan pääkaupungit olisivat selvinneet ilman miehitystä, ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Pääsinpähän pätemään..
 

pikkuvaimo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Dallas, Puustinen ja NATO
Joskin hieman vakavammin otettavista nostaisin esiin vielä ainakin Australian ja Kanadan. Eli väite, että vain kolmen toiseen maailmansotaan osallistuneen maan pääkaupungit olisivat selvinneet ilman miehitystä, ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Pääsinpähän pätemään..

Juurikin näin, jos haluaa saivarrella. Yleensä puhutaan että kolmen maan pääkaupungit jäi valtaamatta, ja sillä tarkoitaan niitä maita, minkä alueella sotaa käytiin. Esim. USA jätetään silti pois laskuista, koska Havaijille on mantereelta melkoinen matka, eikä sota koskettanut sitä samalla tavalla kuin Suomea, Iso-Britaniaa tai Neuvostoliittoa. Ei ole minun mielestä väärin puhua että kolmen maan pääkaupungit säilyi valloittajilta.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Onko meikäläisellä aukkoja muistissa, vai mitenkä minä saan neljä laskettua?

Helsinki, Moskova, Lontoo, Washington.

Enkä nyt tiedä, voiko esim. Tokiota pitää vallattuna? Toki Japanilaiset antautuivat kyllä, mutta valtasivatko jenkit sanan varsinaisessa tarkoituksessa kaupungin tuon jälkeen?
Jäi epähuomiossa sana eurooppalainen pois.
 

Laama

Jäsen
Juurikin näin, jos haluaa saivarrella. Yleensä puhutaan että kolmen maan pääkaupungit jäi valtaamatta, ja sillä tarkoitaan niitä maita, minkä alueella sotaa käytiin. Esim. USA jätetään silti pois laskuista, koska Havaijille on mantereelta melkoinen matka, eikä sota koskettanut sitä samalla tavalla kuin Suomea, Iso-Britaniaa tai Neuvostoliittoa. Ei ole minun mielestä väärin puhua että kolmen maan pääkaupungit säilyi valloittajilta.

Jos saivarrellaan vielä vähän lisää, niin Japani pommitti myös Australiaa sekä Yhdysvaltojen manterettakin (vähän).

5 Attacks on U.S. Soil During World War II - History Lists
Air raids on Australia, 1942–43 - Wikipedia, the free encyclopedia
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Joo, Eurooppaan tuolla sanonnalla on yleensä viitattu, kuten Sako täydensi.

Mua ei tuo Beevor oikein ole säväyttänyt, mitä hiukan Normandiaa yritin aloitella joskus ajat sitten. Hyllystä löytyy Berliini ja tuo Normandia, jos halvalla eteen tulee, ostan muutkin. Mutta on sellainen fiilis, että Beevorin kirjat ovat täynnä yksityiskohtia joukko-osastoista, pitäneekö paikkansa? Itse tykkään uuden sotahistorian aallonharjalla ratsastavista tyyleistä enemmän, eli ei niin yksityiskohtaista kuvausta kenraaleiden pähkäilyistä, vaan mieluummin syventymistä sotilaan kokemuksiin ja sodan ilmiöihin.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Kiinnostaisi itseäkin että minkälainen kirjailija tämä Beevor on, kun on kerran niin kehuttu? Stalingrad ja Normandia esimerkiksi on niin mielettömän laajasti ja yksityiskohtaisesti dokumentoitu että uskon jokaisen sellaisenkin jotka ei sotahistoriasta niin kiinnostuneita, tietävän melko lailla tarkasti mistä noissa tapahtumissa on ollut kyse.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Joo, Eurooppaan tuolla sanonnalla on yleensä viitattu, kuten Sako täydensi.

Mua ei tuo Beevor oikein ole säväyttänyt, mitä hiukan Normandiaa yritin aloitella joskus ajat sitten. Hyllystä löytyy Berliini ja tuo Normandia, jos halvalla eteen tulee, ostan muutkin. Mutta on sellainen fiilis, että Beevorin kirjat ovat täynnä yksityiskohtia joukko-osastoista, pitäneekö paikkansa? Itse tykkään uuden sotahistorian aallonharjalla ratsastavista tyyleistä enemmän, eli ei niin yksityiskohtaista kuvausta kenraaleiden pähkäilyistä, vaan mieluummin syventymistä sotilaan kokemuksiin ja sodan ilmiöihin.

Mielestäni ehkä vähän väärillä jäljillä olet, tämä toki vain oma mielipiteeni. Mun makuun Beevor sekoittaa joukkoon mukavasti myös henkilösuhteita ja yksittäisten sotilaiden kokemuksia. Jos vaikka miettii Beevorin magnum opuksen aloituslukua, niin aika mielenkiintoisesti haettu tuon korealaisen (vai oliko korealainen, pitää tarkistaa, en ole juuri nyt kirjahyllyn ääressä) useita kertoja eri armeijoille sotavangiksi joutuneen ihmisen kautta. Kaverihan vietti loppuelämänsä jenkeissä, eikä koskaan puhunut kokemuksistaan halaistua sanaa.

Tai toisena esimerkkinä Montyn ja jenkkikenraalien hankalat henkilösuhteet, jossa vielä taustalla mm. de Gaulle sohlaamassa ja säheltämässä. Näitä esiteltiin kattavasti kirjassa Normandia 1944. Juuri nämä henkilösuhteet ovat sitä kiinnostavinta sorttia, vaikuttavat kaikkeen toimintaan. Suomessa Suomen armeijan vastaavia suhteita on tutkinut Lasse Laaksonen.

Minulle tulee Beevorista mieleen Peter Englundin tuotanto, jonka arvioin korkeimmalle saman sortin kirjallisuudesta. Toki Englund ei kirjoita tokasta maailmansodasta.
 
Suosikkijoukkue
Ässät

PeteX

Jäsen
Suosikkijoukkue
Töölön Vesa/Jokerit, Leeds Utd, Only Oranje
Löytyykö mistään puolueetonta teosta partisaanien ja vastarintaliikkeiden vaikutuksesta sodan kulkuun? Mitä olen lukenut, niin Ranskan ja Norjan vastarintaliikkeiden vaikutus oli marginaalinen. Idässä partisaanien merkitys oli suurempi.
 

Pipolätkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Dallas
Löytyykö mistään puolueetonta teosta partisaanien ja vastarintaliikkeiden vaikutuksesta sodan kulkuun? Mitä olen lukenut, niin Ranskan ja Norjan vastarintaliikkeiden vaikutus oli marginaalinen. Idässä partisaanien merkitys oli suurempi.
Partisaanien merkitys ainakin normadian maihinnousussa oli merkittävä heiltä saatujen karttojen ja muiden tietojen osalta.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Nythän vasta tuli näistä partisaaneista moniosainen dokkari YLE:ltä. Ainakin osa jaksoista on varmasti vielä nähtävissä. Joku maanalaiset taistelijat taisi olla nimi? Sieltä dokumenttiosiosta se kuitenkin löytyy.

Ainakin tuossa sarjassa mainittiin että nimenomaan Norjassa vastarintaliike oli hyvin voimakasta. Sitä ruvettiin pyörittämään heti miehityksen jälkeen ja sitä "johti" radiotiedottein Norjan kuningas joka oli paennut Englantiin.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Mua ei tuo Beevor oikein ole säväyttänyt, mitä hiukan Normandiaa yritin aloitella joskus ajat sitten. Hyllystä löytyy Berliini ja tuo Normandia, jos halvalla eteen tulee, ostan muutkin. Mutta on sellainen fiilis, että Beevorin kirjat ovat täynnä yksityiskohtia joukko-osastoista, pitäneekö paikkansa? Itse tykkään uuden sotahistorian aallonharjalla ratsastavista tyyleistä enemmän, eli ei niin yksityiskohtaista kuvausta kenraaleiden pähkäilyistä, vaan mieluummin syventymistä sotilaan kokemuksiin ja sodan ilmiöihin.

Minusta ei pidä paikkaansa. Beevorin kirjat nimenomaan eivät ole sellaisia puisevia teoksia joita ammattisotilaat yleensä kirjoittavat vaan mukana on paljon rivimiesten ja siviilienkin kokemuksia ja näkökulmia. Joka kirjaan mahtuu mukaan joitakin - ei kovin sotilaallisia - yksityiskohtia. Mm. Normandia -kirjassa kirjoitetaan kuinka Pariisin valtauksen jälkeinen ilta ja yö päättyi varsinaisiin orgioihin kun paikalliset naiset halusivat palkita vapauttajiaan. Uskoisin että juuri kansanomainen ote on tehnyt Beevorin kirjoista niin suosittuja. Jaa @MustatKortit jo vähän samansuuntaisesti kirjoittelikin.

Kiinnostaisi itseäkin että minkälainen kirjailija tämä Beevor on, kun on kerran niin kehuttu? Stalingrad ja Normandia esimerkiksi on niin mielettömän laajasti ja yksityiskohtaisesti dokumentoitu että uskon jokaisen sellaisenkin jotka ei sotahistoriasta niin kiinnostuneita, tietävän melko lailla tarkasti mistä noissa tapahtumissa on ollut kyse.

Siksipä suosittelisinkin Beevorin kirjoista lukemaan sellaiset kuin Taistelu Kreetasta ja Taistelu Espanjasta. Noista ei taatusti löydy ainakaan suomenkielellä niin kattavaa opusta. Varsinkin Taistelu Espanjasta tarjoaa erinomaisen tietopaketin ko. maan historiasta ja tapahtumista jotka tavallaan alustivat koko II maailmansotaan.
 

oliwa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Supercell
Ainakin tuossa sarjassa mainittiin että nimenomaan Norjassa vastarintaliike oli hyvin voimakasta. Sitä ruvettiin pyörittämään heti miehityksen jälkeen ja sitä "johti" radiotiedottein Norjan kuningas joka oli paennut Englantiin.

Meikäläinen on ainakin kovin kiitollinen norjalaisille vastarintaliikkeen taistelijoille, että nämä osallistuivat merkittävällä panoksella Saksan ydinaseohjelman sabotointiin.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Löytyykö mistään puolueetonta teosta partisaanien ja vastarintaliikkeiden vaikutuksesta sodan kulkuun? Mitä olen lukenut, niin Ranskan ja Norjan vastarintaliikkeiden vaikutus oli marginaalinen. Idässä partisaanien merkitys oli suurempi.

Vastarintaliikkeen toiminta oli luonteeltaan hyvin erilaista eri maissa. Esim. juuri Ranskassa ja Norjassa vastarintaliikkeen toiminta oli enemmän maanalaista ja keskittyi sabotaasien tekoon. Sen sijaan esimerkiksi Neuvostoliiton, Jugoslavian ja Kreikan alueilla partisaanit olivat jopa sotilaallisesti merkittävä tekijä pitäen hallussa suuriakin alueita ja osallistuen aktiivisesti myös taistelutoimintaan. Jugoslaviassa partisaanit taisivat itse jopa vapauttaa suurimman osan alueestaan ja välttyivät ulkopuoliselta miehittäjältä.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Jugoslaviassa toimi useampikin sotilaallinen taho, liittolaisuuksien vaihtuessa hyvinkin tiuhaan. Ustace (nimi ulkomuistista, saa paikata) ainakin sai palkkaa ja varusteita saksalaisilta taistelemisesta partisaaneja vastaan, mutta operoivat lähes yhtä usein partisaanien kanssa.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Jugoslavian partisaanitoiminta oli kyllä tehokasta. Tarinahan kertoo myöhmpien aikojen Stalinin ja Titon välirikon yhteydessä Stalinin uhanneen Jugoslaviaa miehityksellä tämän erotessa kommunistileiristä. Tito oli kieltäytynyt matkasta Moskovaan, jolloin Stalin oli uhannut tulla Jugoslaviaan, johon Tito oli todennut siinä tapauksessa palaavansa vuorille. Stalin ei mennyt, eli antoi periksi. Syynä pidetään nimenomaan Titon partisaantaktiikan erinomasuudesta Jugoslavian maasto-olosuhteissa.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Jugoslaviassa toimi useampikin sotilaallinen taho, liittolaisuuksien vaihtuessa hyvinkin tiuhaan. Ustace (nimi ulkomuistista, saa paikata) ainakin sai palkkaa ja varusteita saksalaisilta taistelemisesta partisaaneja vastaan, mutta operoivat lähes yhtä usein partisaanien kanssa.
Eikös Ustasa (jälkimmäinen suhuässänä...) ollut kroaattien jengiä enimmäkseen ja ottivat natsiyhteistyöstä ilon irti erityisesti serbejä vastaan? Tosin en epäile, etteikö vihollinen olisi vaihdellut hyvin tilannekohtaisesti tällaisilla puolisotilaallisilla porukoilla.
---

Kiitokset yllä oleville täsmennyksille Beevorin teoksista. Jahka opinnot ovat ohitse, otan urakakseni hänen tuotantonsa.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Jugoslaviassa toimi useampikin sotilaallinen taho, liittolaisuuksien vaihtuessa hyvinkin tiuhaan.
Jugoslaviassa toimi tosiaan ainakin kuningasmielinen oikeistolainen vastarintaliike, ja Titon kommunistisissit. Oikeisto valitsi varsin passiivisen strategian, minkä takia liittoutuneiden tuki kohdistui kommunisteille, jotka vahvistuivat ja pääsivät siten sodan loppuvaiheessa niskan päälle.

Mielenkiintoisesti Kiinassa tapahtui lähes päinvastaisesti - ja silti kommunistit nousivat valtaan. Siellä Maon joukot pohjoisessa keskittyivät välttelemään taisteluita, kun taas muodollisesti Kiinaa hallinnut Kuomintang heikentyi Japanin vastaisissa taisteluissa. Myöhemmin kommunistien oli helppo voittaa sisällissota ja nousta valtaan.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Eikös Ustasa (jälkimmäinen suhuässänä...) ollut kroaattien jengiä enimmäkseen ja ottivat natsiyhteistyöstä ilon irti erityisesti serbejä vastaan? Tosin en epäile, etteikö vihollinen olisi vaihdellut hyvin tilannekohtaisesti tällaisilla puolisotilaallisilla porukoilla.
...
Juu kyseessä oli tosiaan lähinnä etnisten kroaattien porukka, keiden tavoitteena oli ainakin jollain tasolla etninen puhdistus alueella. Kyseinen ryhmittymä oli myös olemassa muistaakseni jo kauan ennen toista maailmansotaa. Sodan ansiosta Ustasa sai saksalaisista potentiaalisen tukijan tavoitteeseensa pääsystä, mutta ei heitä todennäköisesti saksalaisvetoinenkaan Balkanin niemimaa olisi loppujen lopuksi kiinnostanut.

Ustasan riveistä löytyi muistaakseni reilusti väkeä myös SS:n kroaattidivisioonaan (josta muistan tähän hätään lähinnä "tavalliseenkin" tasoon nähden kohtuuttomat julmuudet siviiliväestöä kohtaan ja että joukko-osaston tunnus oli turkkilaistyylinen tikari).
 

ndal88a

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooVee, Tampere
Juu kyseessä oli tosiaan lähinnä etnisten kroaattien porukka, keiden tavoitteena oli ainakin jollain tasolla etninen puhdistus alueella. Kyseinen ryhmittymä oli myös olemassa muistaakseni jo kauan ennen toista maailmansotaa. Sodan ansiosta Ustasa sai saksalaisista potentiaalisen tukijan tavoitteeseensa pääsystä, mutta ei heitä todennäköisesti saksalaisvetoinenkaan Balkanin niemimaa olisi loppujen lopuksi kiinnostanut.

Ustasan riveistä löytyi muistaakseni reilusti väkeä myös SS:n kroaattidivisioonaan (josta muistan tähän hätään lähinnä "tavalliseenkin" tasoon nähden kohtuuttomat julmuudet siviiliväestöä kohtaan ja että joukko-osaston tunnus oli turkkilaistyylinen tikari).
Kroatiahan oli "itsenainen " valtio vuosina 1941-45 ja Ustasha hoiteli kait valtion sotilaspuolta. Toimenpiteet serbeja, mustalaisia ja juutalaisia kohtaan olivat erittain raakoja, jopa niin raakoja Etta saksalaiset paheksuivat niita ja italialaiset puuttuivat niihin. Sitten toukokuussa 1945 tuli takaisin maksun aika, kroaattijoukot siirtyivat Itavaltaan ja olivat antautumassa briteille, mutta britit eivat ottaneet antautumista vastaan vaan ohjasivat heidat partisaanien haltuun...
Tassa pieni anekdootti, appiukko, Kroatiasta lahtoisin, oli nuorena poikana jossain tekemisissa Kroatian armeijan (Ustashan?) kanssa ja kertoi joskus Etta heille alkoi syksylla 1944 tulla tarvikkeita ja varusteita jotka oli tarkoitettu Suomen armeijalle, yhtena esimerkkina ilmavoimien siniset uniformut.

JOL
 

Merovingi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Blue Jackets
Ustasan riveistä löytyi muistaakseni reilusti väkeä myös SS:n kroaattidivisioonaan (josta muistan tähän hätään lähinnä "tavalliseenkin" tasoon nähden kohtuuttomat julmuudet siviiliväestöä kohtaan ja että joukko-osaston tunnus oli turkkilaistyylinen tikari).

Tuo kroaattien divisioona koostui kylläkin pääasiassa bosnialaisista eli muslimeista, joista Ustasa ja Saksa toivoivat liittolaisia. Fetsit oli päähineenä ja jokaisella osastolla oli oma imaami ja löytyi armeijasta vielä mullaheita. Yksi osaston organisoijista oli Jerusalemin suurmufti, joka oli kiihkeä antisemitisti ja Hitlerin ystävä. Kyseinen divisioona oli siis nimeltään 13. Waffen-SS vuoristojääkäridivisioona Handschar. Oli heillä kroaattejakin jäseninä, mutta enemmistö oli muslimeita ja osasto oli tosiaan pahamaineisen brutaali toimissaan.

Ustasa suoritti tosiaan etnistä puhdistusta, ja käännyttivät pakolla serbejä katolilaisiksi, serbejä kohtaan. Nämä Ustasan toimet sitten näkyivät serbien toiminnassa 90-luvulla, kun pelättiin II Maailmansodan massamurhien toistoa Bosniassa ja Kroatiassa, jonka vuoksi tahdottiin alueelle serbien oma tasavalta. Ustasan toimien aiheuttamat traumat ja katkeruus johtivat sitten vielä uuteen kansanmurhien kierrokseen 90-luvulla. Jugoslavia-ketjuun laittamassani turbofolk-katsauksessa taidetaan ainakin parissa biisissä laulaa, miten serbit taistelevat pahaa Ustasaa vastaan, vaikka ei sitä ollut enää edes olemassa.

Pelkästään serbeihin murhat eivät rajoittuneet vaan myös juutalaisia ja mustalaisia murhattiin paljon Ustasan toimesta.

Ustasasta tekee mielenkiintoisen porukan sen takia, että sen tärkein ydin oli roomalais-katolilainen uskonto eikä rotuteoriat, vaikka myös niitä heillä oli. Heidän mielestään serbit ja bosnialaiset ovat aivan yhtälailla kroaatteja, jos kääntyvät katolilaiseen uskoon. Ustasan mielestä bosnialaiset olivat kääntyneet pakon edessä muslimeiksi ja olivat oikeasti kroaatteja ja toivoivat heidän kääntyvän katolilaisiksi, vaikka ilmeisen pakollista se ei ollut. Serbeillä ei taasen muuta mahdollisuutta ollut kuin kääntyä ja Ustasa oli hyvin brutaali ortodoksista uskoa kohtaan, mutta islamia he suvaitsivat paremmin. Eräänlainen uskonnollinen fasistiliike ja Romanian Arkkienkeli Mikaelin Legioonan eli Rautakaartin vastine, joka oli vuorostaan fanaattisen ortodoksinen fasistiliike ja liikkeen päämies oli ortodoksinen pappi Corneliu Codreanu.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös