Jospa jatkuvasti vainotusta yhteisöstä darvin valinta jättää vain älykkäimmät henkiin ja sitä kautta iipoille on kertynyt runsaasti niin nobeleita kuin omaisuuttakin? Tämähän näkyy myös toisinpäin eli Venäjä kärsii yhä Stalinin sivistyneistöön kohdistamasta suoneniskusta..
Venäjä kärsii myös slaavilaisesta mentaliteetista, luonnonvarojen runsaudesta, kommunismin aikaisesta kilpailun puutteesta jne. Ei taida muuten olla sivistyneistö kovin voimissaan siellä tälläkään hetkellä. Kun NL romahti, kaikki kynnellekykenevät älyköt taisivat muuttaa Yhdysvaltoihin. Matemaattisesti lahjakkaista tuli ohjelmoijia jne.
Venäjän kohdalla ulottaisin katseen käytännössä aina tsaarin Venäjän aikaan, vaikka maassa poistettiin maaorjuus 1860-luvulla (jos nyt oikein muistan vuosikymmenen), käytännössä henkinen orjuus säilyi pitkälle 1900-luvun puolelle ja kolhoositoiminnan kautta aina 50- ja 60-luvulle ja paikallisesti jopa 70-luvulle saakka.
Miljoonat kolhooseilla oli sidottu kolhoosipitäjään ja alueeseen, hyvin usein heidän sisäisessä passissa oli laajoja rajoituksia, passia ulkomaille heidän oli käytännössä mahdotonta saada. Jos sosialistimaissa tai lännessä kierteli "talonpoikia", olivat he käytännössä aina mallitilojen henkilökuntaa, jotka oli palkittu "työnsankareina" tms.
Toki intelligentsian vainoamisella ja tappamisella oli vaikutuksensa, koska he synnyttivät uhan valtaapitäville, mutta samalla kansan henkinen orjuuttaminen oli julma keino hallita kansaa. Olen keskustellut paljonkin neuvostoaikoine peruskoulunsa käyneiden kanssa, ollessani itse lapsi ja teini, Suomessa kerrottiin propagandaa neuvostovaltion koulutuksen tasosta. Tasokasta se toli oli luonnonteiteiden kohdalla, mutta historia, maantiede, kielten opiskelu (usein opetettiin ranskaa, eikä sitäkään kannustettu puhumaan) olivat varsin "mielenkiintoisia". Monille oli suoranainen järkytys neuvostovaltion hajoaminen, juuri sen tähden, koska todellisuus (menneisyys ja nykyisyys) erosi niin radikaalisti siitä mitä heille oli peruskoulussa opetettu. Ja moni huomasi sen, että se mitä heille oli opetettu oli täydellisen hyödytöntä - pärjäävimpiä olivat häikäilemättömimmät ja sellaiset, joilla ei ollut mitään moraalisia pidikkeitä.
Eräät venäläiset ja neuvostovaltiossa syntyneet, kasvaneet ja vuosia eläneet toteavat miljoonien venäläisten olevan edelleen henkisesti orjia. Mentaliteetti ei ole muuttunut miksikään vuosisadassa.
Katariina II suosima periaate oli "
humalaista kansaa on helpompi hallita" - mikä näyttää pätevän tänäkin päivänä. Pientä kärjistystä, kun viinan saantia on rajoiteltu esim.80-luku ja Gorbatshovin toimet, kansa on lähtenyt kadulle.
Ja pieneni detalji "suuresta ja mahtavasta Neuvostoliitosta" vuodelta 1987 ja paikkana on Kazan. Tuolloin Kazanin oblastin alueella oli käytössä elintarvikekortit, säännöstelyssä oli liha, makkara ja voi ekä joitain muita elintarvikkeita. Lihaa, makkaraa ja voita etc. säännösteltyjä tuotteita sai ostaa tietyn määrän viikossa - paitsi, että säännösteltyjä tuotteita ei välttämättä ollut saatavilla edes sitä vähäistä määrää, mikä elintarvikekortissa luvattiin henkeä kohti.
Toisaalta sitten toisaalla neuvostovaltiossa viljaa ja kasviksia sekä juureksi jätettiin pelloille mätänemään, koska tuotantotavoitteet oli jo saavutettu. Eikä ruoan kuljettaminen viljavilta alueilta tuhannen kilometrin päästä Kazaniin välttämättä edes onnistunut, koska logistiikka ei toiminut, ja hävikki oli liian suurta (hävikissä merkittävää osaa näytteli varkaudet ja "elintarvikkeiden tuhoutuminen", mikä oli kiertoilmaus sille, että elintarvikkeet päätyivät jonnekin muualle kuin mihin ne oli tarkoitettu.
Etenkin venäläisillä tämä vahvan johtajan kaipuu tuntuu olevan "verissä", vastuunkanto on heille myös vaikeaa - yksinkertaisimpiakaan asioita ei välttämättä haluta tai uskalleta tehdä jollei ole lupaa. Tämä taasen johtuu osaltaan auktoriteettihakuisuudesta, vastuuta ei haluta ulkoistaa ja antaa muille, koska pelätään sen tuovan itselle vaikeuksia. Toisaalta kukaan ei mielellään ota ylimääräistä vastuuta, koska virheestä voi seurata ihan mitä tahansa - pahimmillaan potkut välittömästi, vaikka suomalaisittain virhe olisi hyvin mitätön. Mutta jos on suhteita, niin sellaisella voi sitten paikata virheitä.
Venäjä on pirun ristiriitainen maa, luonnonvaroiltaan rikkaimpia, mutta toimii suurelta osin raaka-aineiden viejänä - jatkojalosteiden määrä on olemattoman vähäinen. Oligarkit investoivat mielellään henkilökohtaiseen omaisuuteen, sen sijaan, että kehittäisivät yritystä tai yhteisöä. Putinille itsekäs oligarkki onkin turvallisempi kuin yhteisöä kehittävä oligarkki, josta voikin tulla kansalaisaktivisti, poliitikko ja hallinnon vastustaja, kuten Hodorkovskin kohdalla kävi. Seuraukset tiedämme.
Ja kun valtio toimii energian ja mineraalien viejänä, mahdollistaa se helpomman kontrollin, korruption ja hallinnan. Sekä helpomman varastamisen. Teknologiaan panostaminen ja sen kehittäminen, pitää sisälläänmahdollisuuksia, riskejä- ja etenkin muutoksia, ja muutosta diktattori aina pelkää, koska muutos voi tietää sitä, että hänon pian päätä lyhyempi.