Miksi sinne pitäisi mennä? Keräämään kuukiviä lisää? Hinta on hurja saavutettuihin etuihin nähden. Kyllä USAlla resursseja riittäisi jos haluaisivat. Tuskinpa herra von Braun sen ihmeemmin pimitti tietojaan, lähinnä vain johti kokonaisuutta. Teoriasi osaamisen puutteeseen taitaa enemmän viitata itänaapurimme suuntaa. He pöllivät tekniikan ja saivatkin ensin miehen avaruuteen, mutta siinäpä se sitten olikin kun osaaminen loppui.
Lähe jo menee. Kyllähän tuonne varmasti päästäisiin, mutta miksi? Vain pääsemisen ilosta? Samanlainen kuollut pallo kuin Kuukin.MIkseivät suunnittele Marsiin menemistä tai siirtokunnan tekemistä? Esko Valtaojan mukaan tasaisen kaavan mukaan, että jos 70-luvulla päästiin kuuhun, nyt 2010-luvulla pitäisi päästä jo Marsiin. Olisihan Marsiin pääseminen jälleen valtava edistysaskel ja ketä sinne pääsee myös valtava poliittinen voiman näyttö. Astronautti joka ensimmäisenä pääsisi Marsiin saisi taatusti nimensä lehteen ja se olisi paljon kovempi juttu kuin joku väsynyt vuoden urheilija titteli.
Netflixissä on katsottavissa Youtubestakin löytyvä sarja "World War II in Colour". Itse huomasin tämän äskettäin, en tiedä onko miten pitkään ollut katsottavissa. Kuvanlaatu huomattavasti parempi kuin Youtubesta löytyvissä seteissä. Mielestäni hyvä toisen maailmansodan kertaus, jossa tuodaan esille asioita, joista ei yleensä kauheasti puhuta. Toki sarja rajoittuu 13 noin 50 minuuttia kestävään osaan, joten väisinkään kaikkea ei mukaan mahdu, mutta erittäin mukava tuotos silti.
Tuo on kyllä loistava pläjäys. Olen ollut pitkän aikaa jonkinmoisessa WW II ähkyssä, enkä ole mitään aiheeseen liittyvää jaksanut katsoa tai lukea yli vuoteen. Viime viikolla ajattelin huvikseen katsoa yhden jakson tuota sarjaa ja samantien jäin koukkuun.Juuri tulinkin tästä kirjoittamaan. Lisätty Netflixiin 1.10.2017 eli aivan hiljattain. Oli kyllä todella laadukas ja paljon tietoa sisältävä dokumentti, joka oli kyllä todella koukuttava ja mielenkiintoinen muiden katsottujen lisäksi.
@HTEspi Faktat ovat toki pääosin kohdallaan, mutta kaikki itänaapurille kyseenalaiset jutut on jätetty pois ja esim Lend&Lease mainitaan varmaan kahdesti (sarja on kuitenkin 18 x n45min) ja Suomea väitetään muutamaan otteen Saksan liittolaiseksi.
Länsi luovutti runsaasti ihmisiä Neuvostoliittoon. Oli ne enemmän liittolaisia kuin Suomi Saksalle vielä hetken sodan jälkeenkin.jakoivatko sinusta Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska samanlaiset arvot Neuvostoliiton kanssa? Kyseenalaistatko näiden liittolaisuuden?
Kyseessä oli tietoinen ja harkittu valinta etukäteen. Ainakin mä olen tiennyt sen ilman tuota dokkariakin, kun on tullut luettua aiheesta vähän liikaa. Ajopuuteoriaan en ole uskonut enää pitkään aikaan.Tuo jo yksinään kumoaa argumentin erillissodasta.
Tästä olen samaa mieltä, tosin eron selvyyttä en lähde määrittelemään. Vaikka pidän Suomea Saksan liittolaisena, teen eron kuitenkin siihen, että Suomi ei ideologisesti ollut Saksan rinnalla, vaikka Saksaa myötäileviä tahojakin löytyi.Kyllä on ihan selvä ero niihin natsien liittolaisiin, jotka toteuttivat natsien politiikkaa tarkasti.
Tässä täytyy nostaa esiin sellainenkin tosiseikka, että Suomessa ei esiintynyt vuosisadan alkupuolella voimakkaita antisemitistisiä liikehdintöjä, kuten monessa muussa Euroopan maassa, esim. Saksassa ja Puolassa. Tämä voi osaltaan selittää sitä ettei juutalaisia luovutettu tai vainottu. En ole suomalaisessa retoriikassa nähnyt tuolta ajalta oikeastaan mitään antisemitismiin viittaavaa. Mistä lie johtuu, ehkä Suomi oli vain niin syrjässä, etteivät kansainväliset ilmiöt yltäneet tänne saakka sotaa edeltäneinä vuosikymmeninä?
Kyllä ne ilmiöt on tänne aina ehtineet, toki hivenen myöhässä ja paikallisiin oloihin fiksaantuneena. Esim antisemitismiä on ollut vaikeaa ymmärtää aiheelliseksi, kun juutalaisvähemmistö on ollut olematonta. Tästä kuuluu suuri kiitos Ruotsille.Mistä lie johtuu, ehkä Suomi oli vain niin syrjässä, etteivät kansainväliset ilmiöt yltäneet tänne saakka sotaa edeltäneinä vuosikymmeninä?
Tästä olen samaa mieltä, tosin eron selvyyttä en lähde määrittelemään. Vaikka pidän Suomea Saksan liittolaisena, teen eron kuitenkin siihen, että Suomi ei ideologisesti ollut Saksan rinnalla, vaikka Saksaa myötäileviä tahojakin löytyi.
No, Suomi valitsi ihan vapaaehtoisesti kolmesta huonosta sen vaihtoehdon, joka ei ollut automaattinen tie kansalliseen tuhoon.Yhteistyö Saksan kanssa oli silti käytännössä pakollista, ja ihan reilusti voi puhua liittolaisuudesta.
Ei kai Rytiä tuosta syystä erityisesti vaadittu tuomiolle, sillä melkein koko poliittinen johtohan joutui joka tapauksessa syytetyksi, ja Ryti presidenttinä totta kai sai syytteen.Politiikan puolella oli sitten jäykempää ja Ryti henkilökohtaisella sitoumuksellaan suorastaan kusetti natseja. (Siitä natsien viilaamisesta komukat suuttui ja vaati ja saivat Rydille vankilatuomion. Ihmeellinen on maailma.)
Kuten jo aiemmin on huomautettu, ei sotilaallisten liittolaisten ole mikään pakko olla poliittisesti saman aatteen kannalla. Voivat olla hyvinkin kaukana toisistaan, jopa poliittisia vastustajia. Ajattele nyt vaikkapa Churchilliä ja Stalinia. Antikommunisti ja kommunisti, mutta kuitenkin liittolaiset.Joten liittolainen määritelmänä ei ole väärä, mutta kanssasotija kuvaa tuon ajan todellisuutta paremmin, koska aatteellinen ero oli koko ajan selkeä.
Varmasti näin, mutta suomalaisten kunniaksi on sanottuva että mustalaisia tai lappalaisia ei laitettu täällä maailmansodan tai laman varjolla uuniin vaan osattiin olla jotenkuten ihmisiksi. Vaikea on nähdä että juutalaistenkaan kohdalla näin olisi toisin ollut, vaikka heitä olisi enempikin ollut.Suomessa inhottuja vähemmistöjä olivat ennemminkin mustalaiset ja lappalaiset, joila ei ollut vaikuttavaa roolia yhteiskunnassa.
