Riippuu opettajasta ja hänen tietämyksen määrästä sekä halusta käydä näitä ikäviä asioita lävitse. Itse käyn näitä ikäviä juttuja teemalla Japani imperialismin/rasismin tiellä 7. luokalla. 8-luokalla toisen maailmansodan julmuudet Aasiassa ja Tyynellä valtamerellä. Aika on valitettavasti kortilla näiden asioiden läpikäymisen suhteen. Eurooppakeskeistä kun tämä meidän historian opetus tuppaa olemaan...Lisäksi japsien aika säälimätön toiminta on ainakin täällä Suomessa varsin heikosti käsitelty aihe historian tunneilla.
Lisäksi japsien aika säälimätön toiminta on ainakin täällä Suomessa varsin heikosti käsitelty aihe historian tunneilla.
Ja erityisen vähän käsitelty aihe Suomessa on ollut se että neuvostoliittolaisten sotavankien leireillä Suomessa kuolleisuus oli jopa korkeampi kuin liittoutuneiden kuolleisuus japanilaisten sotavankileireillä. En muista tarkkoja lukemia mutta noilla japanilaisten leireillä kuolleisuus oli luokkaa 27% ja suomalaisten leireillä yli 30%. Tämä asia avautui minullekin vasta vähän aikaa sitten.
Meidän yläasteen historian opettaja veti muistaakseni heti ensimmäisellä tunnilla yhden miehen näytelmän, joka taisi kestää vielä kokonaisen tunnin. Eikä se muuten ihan yhden miehen näytelmä ollut vaan taisi se kuitenkin siinä oppilaita käyttää apureina. Saman setin veti jokaiselle luokalle erikseen ja en tiedä että kuinka pitkä perinne tuo oli. Aihetta en enää muista, mutta kai se jotenkin historiaan liittyi.Tärkeintä on mikäli pystyt luomaan innostusta tai ainakin kiinnostusta historiaan.
..Isäni on tainnut joskus saada joululahjaksi tuon ed. mainitun Tahvanaisen sankarikirjan, on vieläkin hyllyssä, pitääpä muuten lukea uudelleen. Tajusin sen olevan Huovisen Veitikka-kirjan tyylinen fiktio ehkä viisitoistavuotiaana. Noh, ainakin ennen aikuisikää.
Puhun lopulta vain omasta puolestani, mutta uskallan väittää, että tuossa sotien välissä ne luontevasti käydään läpi. Mä sisällytän yleensä diktaattorien nousun 2MS:aan, looginen kokonaisuus ja samalla jatkumo. Suomen käyn sitten omana juttunaan, kun tuo viitekehys maailmalta on jo olemassa. Nämä on tietysti opettajakohtaisia asioita. Eräs kollegani kertoi tiivistäneensä koko toisen maailmansodan yhteen oppituntiin osin aikapulan ja osin oman aihetta kohtaan tuntemansa vastenmielisyyden vuoksi.tuohon Toisen Maailmansodan käsittelyyn siis sisältyy myös maailmansotien välinen jakso? Saksa, Italia, miksei myös Stalinin näkemys Neuvostoliitosta vaikuttajana vai käydäänkö näitä diktaattoreita läpi muussa yhteydessä?
Persoonaa ja itseironiaa peliin vaan, se on kantanut ainakin mulla hyvin. Samoja paskoja kikkelivitsejä mä siellä tunneilla kerron kuin täälläkin ja ainakin mulla on hauskaa, vaikuttaisi myös junnuillakin olevan. Välillä opiskellaankin jotain. Jos nyt omaa häntääni nostan, niin viime vuoden kasiluokkalaisista oppilaistani 17/63 valitsi hissan ysiluokalle valinnaisena, mikä on aika hyvin, kun tarjolla on palloilua, kamppailua, teknistä, kotitaloutta jne. Muilta luokilta valitsijoita oli 3/70. No nyt nolottaa, en kehu enää itseäni.Miten niitä sitten saa yläasteella iskeytymään, on toinen juttu. Tärkeintä on mikäli pystyt luomaan innostusta tai ainakin kiinnostusta historiaan.
Itseasiassa Shermani oli suorastaan loistava panssarivaunu siihen tarkoitukseen mihin se oli suunniteltu. Se oli suhteellisen kevyt, ketterä, kestävä ja halpa valmistaa. Lisäksi se oli riittävästi panssaroitu ja tarpeeksi tulivoimainen vihollisen linjojen murtamiseen. Sitä ei oltu koskaan tehty mihinkään panssaritaisteluihin. Siinä kun Saksa keksi salamasodan, niin jenkit luotti siihen, että Shermanit toimii samalla tapaa. Nopeita ja läpi päästyään tappavia. Isommat tankit sitten ajelee edellä ja suojaa jalkaväen etenemistä, minkä ei pitänyt olla Shermaneille se juttu. Tuossa tarkoituksessa se oli hyvä ja tehokas vaunu. Tarpeeksi tulivoimainen, nopea ja ketterä. Kun ajatuksena oli että vihollisen tankit hoidellaan erikseen sitä tarkoitusta varten tehdyillä vedettävillä panssarintorjunta-aseilla.Tuntuu jopa omituiselta, ettei Jenkit älynneet alunperin tehdä raskaampaa panssarivaunua, olisi voinut kuvitella että Saksan Euroopan valloitus olisi kantautunut koko maailman tai vähintään tiedustelijoiden korviin siinä määrin, että olisi tiedetty saksalaisten panssarivaunujen edut. En ole panssarivaunu-asiantuntija, mutta jo pelkkä ulkomuodollinen vertaus Tigerin ja Shermanin väliltä kertoo sen, että kumpi tulee viemään ja kumpi vikisemään. Siinäpä aika hyvä kuva ''isä ja poika parkissa'': tiger and sherman - Google-haku (taitaa olla Tiger II). Oliko jenkeillä Shermanin ohella joku raskaampi panssarivaunu josta ei ole historiassa niin paljoa kohistu, sitä en tiedä. Tuo Tigerin ulkomuoto oli sellainen, että itse olisin sodassa lähtenyt suosiolla poterosta helvettiin, kun olisin nähnyt jossain metsän rajassa tuollaisen rautamöntin: tiger and sherman - Google-haku
... Eräs kollegani kertoi tiivistäneensä koko toisen maailmansodan yhteen oppituntiin osin aikapulan ja osin oman aihetta kohtaan tuntemansa vastenmielisyyden vuoksi.
@arvee Maailmahan on väärällään yllättäviä asioita. Kaikki ei ole lähestulkoonkaan aina miltä näyttää. Joskus esim. eniten laitapuolen kulkijalta näyttävä tyyppi voi olla joukon äveriäin, tyhmimmältä näyttävä tärkeimmässä salaisessa tehtävässä jne. Salainen asiamies..salainen yleensä tarkoittaa, että todisteita ei ole kuin niillä joilla ne kuuluukin olla.
Jotain kertonee myös osaltaan, että Hautamäen kirjan ruotsinkielisen version lähdetietojen tarkistamiseen ovat osallistuneet Uppsalan yliopiston tutkijat. Esipuheen ovat kirjoittaneet pääesikunnan entinen koulutuspäällikkö, eversti, fil.maist Erkki Nordberg, ja Ruotsin puolustuskorkeakoulun professori Kent Zetterberg. Tämän tason koulutuksen ja aseman omaavat miehet eivät mihinkään huuhaa-kirjoihin esipuheita kirjoittele.
Nordberg oli Suomen puolustusvoimien eversti, pääesikunnan koulutusosaston osastopäällikkö. Hänen siviilioppiarvonsa oli filosofian maisteri. Erkki Nordberg – Wikipedia
Yleisö tunsi Nordbergin tiedotusvälineistä asiantuntijakommentaattorina muun muassa Persianlahden sodan ja Jugoslavian sotien ajoilta.
Zetterberg on Ruotsin sotakorkeakoulun professori.
..miksi Mannerheim ei hyökännyt sotilaallista apua antaneen Saksan tukemana Syväriä pidemmälle?, minkä takia hän ei hyökännyt Leningradiin?
a) Koska hän näki etukäteen, että Saksan sotaonni kääntyy parin vuoden päästä ja näki, että siksi Suomen ei kannata hyökätä Leningradiin, koska takaisinmaksu voisi olla tappion tullessa ankarampi
Erkki Nordberg, miten tämän muotoilisi, menetti surullisesti maailmankuvansa ja oman elämänsä hallinnan. Muistan hänet kyllä, teeveestä tuttu.
Zetterberg on tuttu sukunimi kyllä, historian tutkijakin voi olla arvostettu mies, en tunne joten en myöskään osaa hänen kompetenssiaan määrittää.
Pyrin olemaan aina valmis ottamaan vastaan uusia näkökulmia, varsinkin niitä jotka saattavat kumota maailmankuva-palikkatekeleeni. Varsin rasittava elämäntapa, mutta en jaksa sitä enää muuttaa.
Yritän perehtyä Hautamäen kirjoituksiin, nyt on tosin pää täynnä hävittäjien tutka ym. tekniikkaa, joten hieman menee aikaa. Yritän palata asiaan.
a) Koska hän näki etukäteen, että Saksan sotaonni kääntyy parin vuoden päästä ja näki, että siksi Suomen ei kannata hyökätä Leningradiin, koska takaisinmaksu voisi olla tappion tullessa ankarampi
b) Koska hän ei halunnut kuluttaa omia joukkojaan hyökkäämällä suureen kaupunkiin, eikä sitoutua suuren kaupungin puolustukseen mahdollisen valtauksen jälkeen tulevalta vastahyökkäykseltä
c) Koska hän oli huono sotilasjohtaja, eikä omannut kunnollista strategista silmää nimeksikään
d) Koska hän halusi hävitä sodan
e) Koska hän oli ennen talvisotaa sopinut (asiamies Tahvanaisen välityksellä) Stalinin kanssa rajan sille, mihin asti Suomi korkeintaan hyökkää jatkosodassa.
Haluatko poistaa yhden varmasti väärän vastauksen?
Älä sekoita tätä ruotsalaista Zetterbergiä suomalaiseen Seppo Zetterbergiin, joka on tunnettu historiantutkija. Nordberg on tuttu ja tosiaan valitettavasti loppuaika hänen urallaan oli hieman promillepainotteinen. Olennaista kuitenkin on se, että mitä miehet siinä esipuheessa kirjoittavat. Viitsitkö Jack of Spades referoida... tai laittaa vaikka kuvakaappauksen siitä esipuheesta.
Mielestäni voidaan ihan aiheellisesti ihmetellä Mannerheimin päätöstä. Neuvostoliitto oli polvillaan ja ilman land- lease apua olisi kaatunut varmasti. Olkoonkin, että siellä oli karmea määrä hyviä tankkeja ja miehiäkin oli heittää rintamalle, niin aika moni historiantutkija sanoo, että Stalin oli jo käytännössä luovuttanut pelin, kunnes se onni kääntyi Stalingradissa. 23% kaikesta avusta mitä Neuvostoliitto sai tuli nimen omaan arktista reittiä pitkin ja Suomi olisi voinut tähän asiaan vaikuttaa merkittävästi. Armeija marssii ja sotii mahallaan, on vanha sanonta ja Neuvostoliiton kaikista kuorma-autoista kolmannes oli Saksan antautuessa Yhdysvaltalaista alkuperää. Kertoo miten iso asia tuo apu oli. Siinä olisi kummasti kääntynyt asiat päälaelleen, jos Suomi olisi painanut Uralille asti ja pistänyt tuolle touhulle stopin. Olisiko se ratkaissut sotaa, sitä ei tiedä kukaan, mutta olisi se ainakin merkittävästi heikentänyt Neuvostoliiton tilannetta, kun muutenkin oli aseet, ammukset, polttoaine ja ruoka loppu.Mannerheim oli syystä varovainen loppuvuodesta Saksan etenemisen suhteen - Suomi toki oli muodollisesti sitoutunut hyökkäämään pidemmälle Syväriltä, mutta se oli sidottu saksalaisten etenemiseen (olisikohan ollut Tihvinään vai oliko se nyt sitten suunniteltu kädenlyönnin paikka, en muista), ja kun Saksa ei pystynyt täyttämään omaan osuuttaan niin Suomen oli helppo luopua omastakin hyökkäyksestään. Vuoden 1941 jälkeen Mannerheim ei sitten tainnutkaan enää suuresti uskoa Saksan lopullisiin mahdollisuuksiin, joten Suomi todellakin alkoi käydä erillistä sotaa säästöliekillä (täysin sodasta ei voitu tietenkään irrota Saksan kontrolloidessa Itämerta ja toimittaessa Suomelle elintärkeää viljaa).
Kommentoin nyt tätä vielä tähän, siirretään keskustelu sitten tarvittaessa muualle. Eli ei missään tapauksessa ammattitaidoton, ei hän ensisijaisesti vastenmielisyyden vuoksi aihetta tiivistänyt tuntiin ja käsittääkseni tämäkin tapahtui kerran joskus vuosia sitten. Joskus vain arki yllättää ja erilaisia tapahtumia yms. tunkee päälle ja tunteja kuluu. Lähinnä otin asian esille siksi, että ylipäätään asioiden painottaminen on hyvin opettajakohtaista ja vaihtelee paljon.Historian opettaja, joka kuittaa ihmisten joukkueina tekemät kusipäisimmät pelit ikinä tunnissa? Aikapulan hän on aiheuttanut itse haparoinnillaan ( minä olen tehnyt opettajan sijaisuuksia nuoruudessani) mutta vastenmielisyys aihetta kohtaan on jo totaalista ammattitaidottomuutta.
Mitä minä olen asiaa ymmärtänyt, niin yksi syy Mannerheimin epäröintiin oli juurikin tuo Muurmanskin rata. Mikäli Suomi olisi pistänyt radan poikki, olisi se voitu Yhdysvalloissa ja Englannissa tulkita hyökkäyksenä heitä kohtaan, koska se materiaali oli heiltä peräisin ja tämä taasen olisi heikentänyt Suomen asemaa neuvotteluissa huomattavasti. Se olisi voinut jopa tietää koko Suomen tuhoa, vaikka Neuvostoliitto olisikin kaatunut. Sehän se olikin absurdia, kun Helsinkiäkin pommitti Yhdysvaltalaista tekoa olevat pommikoneet ja suojana oli saman maan tekoa olevia hävittäjiä.
Voit itse lukea kirjan esipuheineen.
Itseasiassa Shermani oli suorastaan loistava panssarivaunu siihen tarkoitukseen mihin se oli suunniteltu. Se oli suhteellisen kevyt, ketterä, kestävä ja halpa valmistaa. Lisäksi se oli riittävästi panssaroitu ja tarpeeksi tulivoimainen vihollisen linjojen murtamiseen. Sitä ei oltu koskaan tehty mihinkään panssaritaisteluihin. Siinä kun Saksa keksi salamasodan, niin jenkit luotti siihen, että Shermanit toimii samalla tapaa. Nopeita ja läpi päästyään tappavia. Isommat tankit sitten ajelee edellä ja suojaa jalkaväen etenemistä, minkä ei pitänyt olla Shermaneille se juttu. Tuossa tarkoituksessa se oli hyvä ja tehokas vaunu. Tarpeeksi tulivoimainen, nopea ja ketterä. Kun ajatuksena oli että vihollisen tankit hoidellaan erikseen sitä tarkoitusta varten tehdyillä vedettävillä panssarintorjunta-aseilla.
a) Koska hän näki etukäteen, että Saksan sotaonni kääntyy parin vuoden päästä ja näki, että siksi Suomen ei kannata hyökätä Leningradiin, koska takaisinmaksu voisi olla tappion tullessa ankarampi
c) Koska hän oli huono sotilasjohtaja, eikä omannut kunnollista strategista silmää nimeksikään