Manngard sai väistyä 2000. Sen jälkeen puikoissa on ollut Jalo, Honkalehto, Raunio, Hakovirta, Tarvainen Virolainen, ja taas Honkalehto, joka oli viemässä seuraa kohti konkurssia keväällä 2017 Jalo pääsi uudelleen yrittämään pelastusryhmän isolla satsauksella, ja on nyt onnistunut. Mutta ihan niin kivuttomana en heidänkään tietään näe, kuin sinä.
TPS oli 90-luvun ylivoimaisin seura.
Mutta sitten onkin mennyt päin persettä. Totta, että ovat kaksi viimeistä vuotta olleet finaaleissa sugardaddy-rahoituksen turvin. Seura on tehnyt viimeisen kolmen vuoden aikana tappiota yhteensä 17-20miljoonaa euroa. Riihikuivaa paperirahaa. Pidätkö 2000-luvun saavutuksilla ja noila luvuilla seuraa yhtään minään? Minä en. Takana loistava menneisyys, mutta voiko nykyisyyttä pitää minään muuna kuin idiotismina? Näetkö mitään yhteyttä siihen, paljonko Kärpissä on poltettu rahaa viimekauden ja tämän vuoden rostereihin? Siellä on sentään vahva oma kassa, mutta ei sekään pohjaton ole. Siksi olen huolissani Kärpistä. Onko voittamisen pakko sumentamassa järjen äänen?
Menestystä voi mitata monella tavalla. Pelkät mestaruudet muutaman viime vuoden ajalta on monelle ainoa ja oikea. Itse katselen asioita 50v aikajänteellä, koska se on mukavan pyöreä luku ihmisen elämästä kannattaessaan jääkiekkoseuraa. Sitoudutaan rippikouluikäisinä, ja sitä jatkuu eläkepäiviin, jolloin mielenkiinto kaikkeen hiipuu. Tuolla ajanjaksolla IFK:lla on ollut omat aikansa huipulla, mutta nyt on menty sen huipun tuntumassa. Pidän sitä menestymisenä. Ne, joille vain mestaruus riittää, ovat minun puolestani vapaita kannattamaan niitä seuroja, jotka niitä nyt voittaa. Elämässä on vastoinkäymisiä, niitä on jääkiekkoseuroillakin, mutta niistä selviytyminen mittaa sitä, onko munat vai ei. Se on minulle Oikeaa menestymistä.
Täällä tuntuu olevan vallalla käsitys, että Liigan kärkipelaajat on lihapullia, joita noudetaan kaukaloon halpamarketin kylmähyllystä. Joku esitti väitteen, että joukkueen kasaaminen on helppoa, kun ottaa Liigan ykkössentterin, laiturin, kiekollisen pakin ja top3 maalivahdin. Ja nämä saisi maksaa yhteensä 30% pelaajabudjetista. Liigassa maksetaan huhujen mukaan huipuille yli 300000,- kaudesta. Luulisin kärkisentterin ja huippumaalivahdin olevan tuon tulotason äijjiä. Oletetaan a' 325000,-/nuppi. Siihen laituri ja se kiekollinen kärkipakki, sanotaan 250000,-/ukko, niin tuleeko noista yhteensä 1,15milj, mikä olisi 30% 3,8milj budjetista. Oma näkemykseni on ettei IFK:n tämän vuoden joukkueessa ole latiakaan yli 3milj. kiinni, eli Tobiaksella on lähes miljoonan takamatka noin kasattuihin joukkueisiin.
IFK on polttanut miljoonia Gardenin valmisteluun. Olisiko nuo pitänyt pistää pelaajabudjettiin, ja todeta, että ollaankin nyt kuudes eikä seitsemäs viitaten Kärppien sukseeseen? Toivottavaa on vain se, että tällä 30% miehellä ei ole koskaan tekemistä minkään Liiga-joukkueen rakentamisen kanssa.
Siinä olet aivan oikeassa, että rekryillä on aivan oleellinen rooli seuran menestyksessä. Kaikki Liiga-seurat ovat niin pieniä, ja helposti haavoittuvia, että yksikin pieleen mennyt rekry voi tuhota seuran. JYP on erinomaisen varoittava esimerkki siitä, ettei edes ammattikiekkoilijat tiedä, miten tai kenen pitäisi seuraa johtaa. Jatkoajasta sitä potentionaalia ei taatusti löydy. JYP lähti tähän kauteen isoilla satsauksilla ja huippuvalmentajalla. Mikäköhän heidän toopensa on, joka ei osaa vittu mitään? Aika maineikas ja hyvin menestynyt seura kumminkin.
Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että IFK voittaisi kymmenen mestaruutta heti putkeen. Se ei vain ole realismia. IFK:n historiassa on synkät hetkensä, jolloin seura oli mennä kokonaan nurin. Valtanen sai kelkan kääntymään, ja toiminnan tervehtymään. Sitä työtä on nyt tehty se reilu 10 vuotta, mikä on Liiga-seuran rakentamisessa lyhyt aika. Tobias joutuu nyt maksamaan hintaa siitä, että menestyksen oikopolulla seikkailleet edeltäjät alasajoivat junnupolun, ja se ei ole tuottanut pelaajia edariin. Asia on nyt korjattu, ja sieltä tulee pelaajia. Katkoksen vuoksi laadukkaita paluumuuttajia joudutaan odottamaan. Heistä ei nyt saada apuja. Mestaruusorientoituneille pelaajille IFK ei ole ensimmäinen vaihtoehto. Siksi nostan jo nyt hattua Salmelaiselle Koiviston, Vesalaisen ja Taposen kiinnittyksistä ensi kaudelle. Jälleen pieni askel oikeaan suuntaan. Menestyspelissä ei kolmiloikkaajat menesty.
JYP oli 2010-luvulla SM-liigan kestomenestyjä, jonka osaamista ihailtiin ja saavutuksia kadehdittiin. Muutaman huonon päätöksen seuraukset romuttivat huolella rakennetun kivitalon kuin moukari. Suurin virhe oli antaa pelaajille valtaa kaukalon ulkopuolella.
www.is.fi
yle.fi
