Lähinnä mua häiritsi, että väitit ettei Taposen paluu mikään ratkaisu ole.
Lähinnä mua häiritsi, että väitit ettei Taposen paluu mikään ratkaisu ole.Toki olen seurannut mutta mun pointti on että silloin kun Heikkisen poika pelasi ensimmäisiä liigapelejään niin peliin ei lähdetty tappioasenteella.
Mun ajatusmaailmaan kuuluu että jos pelissä on joku kokemattomampi pelaaja niin muut joukkueen pelaajat yrittävät silloin astetta enempi. Jos omassa maalissa pelaa astetta huonompi veskari niin puolustus ei voi pelata siten että pelaa niin että maalissa on tavallisesti pelaava maalivahti. Lopputulos olisi ollut tuo mitä tahansa jengiä vastaan liigassa pl Saipa/Sport.
Lähinnä mua häiritsi, että väitit ettei Taposen paluu mikään ratkaisu ole.
Siinäpä se, kun Taponen maalissa eivät pelaa noin kuin ehkä hetkittäin ja silloin Tapsa kannattelee joukkuetta torjunnoillaan. Joukkue itsekin tietää sen ja luotto Taposeen niin kova, että se nostaa kaikkien suoritustasoa. Eilen oli ajatukset jossain ihan muussa.Oli huonosti sanottu mutta tarkoitin lähinnä että jos jengi pelaa tällä tapaa mitä eilen niin ei ole ratkaisu että vempasta palaa ukkoja ruotuun.
Viimeisen reilun kahden kuukauden otannalla tuo nyt oli täysin poikkeustapaus. Taposen paluu/poissaolo on kaikki kaikessa. Pari kautta on sen näyttänyt, että Halosen kanssa ei taistella mistään suuremmasta.Oli huonosti sanottu mutta tarkoitin lähinnä että jos jengi pelaa tällä tapaa mitä eilen niin ei ole ratkaisu että vempasta palaa ukkoja ruotuun.
Eemeli? Siis Heikkinen? Vai kenestä on kyse, en seuraa.Toki olen seurannut mutta mun pointti on että silloin kun Heikkisen poika pelasi ensimmäisiä liigapelejään niin peliin ei lähdetty tappioasenteella.
Onko kenelläkään heittää yhtäkään potentiaalista nimeä? Tapola tuntuu liian isolta kalalta tässä kohtaa ainakin kun tähyilee ulkomaille, mutta tuleeko mitään muuta nimeä mieleen? Mulle ei tule kuin Kölli, mutta niin no olisikohan tuokaan firman sisältä tuleva nimi yhtään parempi?
Jos maailmasta ei löydy-> Toope jatkakoon.Ainut mikä mua kiinnostaisi vaan tietää ensiksi on, että kuka tilalle? Se ei todellakaan ole "ihan sama" -juttu. Jos jokin seura pystyy tällaisessakin tilanteessa hyppäämään ojasta allikkoon, niin se on nimenomaan HIFK.
Onko kenelläkään heittää yhtäkään potentiaalista nimeä? Tapola tuntuu liian isolta kalalta tässä kohtaa ainakin kun tähyilee ulkomaille, mutta tuleeko mitään muuta nimeä mieleen? Mulle ei tule kuin Kölli, mutta niin no olisikohan tuokaan firman sisältä tuleva nimi yhtään parempi?
Hävetkää nyt hei isosti kaikki, jotka vastasivat kyselyyn ”ei”.
P.S. böndellä ei ole äänioikeutta tässä ketjussa.
Vuodesta 1988 saakka tätä sirkusta seurannut ja kyllä aika harvassa on ne kaudet, jolloin HIFK on oikeasti kamppaillut mestaruudesta. Jos finaalipaikat lasketaan, niin yhden käden sormet riittää viimeisimmän 30 vuotta. Ja suurseurasta puhutaan ja puheet ovat seurajohdossa olleet aika kovia. Todella surullista on HIFK:n touhu pääsääntöisesti. Ei haluakaan kehittyä saati oppia virheistään. Tobias sopii tähän touhuun enemmän kuin hyvin, ylimielinen, osaamaton ja virheistään oppimaton. Mutta kivahan se on kannattaa, kun ei tartte pahemmin menestystä odottaa. Kehtaankin vielä moista vaatia.Minua vitutti kauteen lähtiessä se, että ei kamppailla mestaruudesta. Sijaksi arvioin 4-6. Nyt mennään sääleihin. Eli 4-6 olisin jopa hyväksynyt. On tosiaan 40v koetellut. 1982 alkoi ja aina tosi fani hyväksyy.
Tietyllä tapaa sulla on kyllä pointti. Alkaa nimittäin vuosi vuodelta käymään itselle yhä vain selkeämmäksi, että HIFKn tarkoitus ei ole menestyä, vaan olla kliffa harrastus punaiselle perheelle. Kaltaisiasi on HIFK faneissa mun makuun aivan liikaa, eli tyydytään ”viihteeseen”, vaikka tämä seura voisi olla niin paljon enemmän ja suurempaa. Resurssit HIFKlla on kunnossa, voisimme olla tasapäisesti kamppailemassa Tapparan ja Kärppien kanssa suuruudesta, mutta se ei ole suuren osan faneista, eikä myöskään seuran vetäjien tavoite ja se on helvetin iso sääli.Joskus ysärillä oli välillä vaikeuksia vetään IFK:n punaista päälle, kun vuorovuosittain oli siinä ja siinä pysyä sääleissä, mutta seuraavana vuonna saatettiin olla runkosarjan 2-3
Oma itsetunto oli vielä liian hutera kantaakseen aina selkä suorana uljaita värejä.
2000-luvulla mestaruus, jonka krapulaa seuran piti oksennella vuosikaudet sääleissä rypemällä, ja sitten runkosarjan voitto. Se kustiin tietenkin. Elettiin turbulenssin kulta-aikaa. Niistä ajoista seura on mennyt aivan helvetisti eteenpäin. Se on kasvanut aikuiseksi, osaa elää tuloillaan, eikä pasko housuunsa ihan jokaisesta älämölöstä ympärillään.
Jos jääkiekon seuraajalle tärkeintä on mestaruuden voittaminen, niin silloin IFK on ollut väärä hevonen, ja pitäisi vaan yksinkertaisesti hävetä omaa typeryyttään seuransa valinnassa. Fiksu erilainen nuori olisi tietenkin valinnut turkulaiset, vaihtanut sujuvasti kukertavaan retuliiniin, hätäinen syrjähyppy väärässä punaisessa, mistä tilkkutäkkisen ruuturaidan kautta aina niin miehekkääseen oranssiin. Ei olisi tarvinnu vinkua netissä, kun oma joukkue ei pärjää. Ei minun juttu, mutta enpä tuosta jaksa gloryhunttereita paheksuakkaan, rusinat pullasta on arvoiltaan vaan niin säälittävää mun makuuni.
Tämä kausi koettelee jälleen kerran pitkän matkan kannattajaa. Mutta heillä on perspektiivi ja äly päässä siitä, mitä seurassa tapahtuu. He muistavat eilisen, ja näkevät nykyisyyden mukanaan tuomat hyvät asiat. Katsomot kertoo sen, haluaako ne kannattajat hävetä tällä hetkellä yhtään mitään. Mutta heitä taatusti vituttaa se, että jonkun kompetenssittoman puskistahuutelijan mielestä heidän pitäisi hävetä seisomistaan seuran takana. Hävetä sitä, että joukkue on pelillisesti tarjonnut lajin koko kirjon ja tunneskaalaltaan uskomattoman kauden.
Mä vähän luulen, että Salmelaisen erottamista huutavat ovat taas valinneet väärän hevosen. Mutta valintahan se taas vaan on. Jotakuta voi vielä hävettää.
Tähän viestiin tiivistyy mykistävällä tavalla kaikki se keskinkertaisuuteen tyytyminen ja joihinkin kannattajiin pesiytynyt muutosvastarinta, joka ei luo hirveästi uskoa, että asiat sisäsiittoisessa IFK:ssa ovat jatkossakaan paremmin. Ollaan yhtä suurta Pohjois-Korea -perhettä ja hurrataan yhdessä suurelle johtajallemme. Kritiikki on rikos vaikka nälkäkuolema häämöttäisi.Joskus ysärillä oli välillä vaikeuksia vetään IFK:n punaista päälle, kun vuorovuosittain oli siinä ja siinä pysyä sääleissä, mutta seuraavana vuonna saatettiin olla runkosarjan 2-3
Oma itsetunto oli vielä liian hutera kantaakseen aina selkä suorana uljaita värejä.
2000-luvulla mestaruus, jonka krapulaa seuran piti oksennella vuosikaudet sääleissä rypemällä, ja sitten runkosarjan voitto. Se kustiin tietenkin. Elettiin turbulenssin kulta-aikaa. Niistä ajoista seura on mennyt aivan helvetisti eteenpäin. Se on kasvanut aikuiseksi, osaa elää tuloillaan, eikä pasko housuunsa ihan jokaisesta älämölöstä ympärillään.
Jos jääkiekon seuraajalle tärkeintä on mestaruuden voittaminen, niin silloin IFK on ollut väärä hevonen, ja pitäisi vaan yksinkertaisesti hävetä omaa typeryyttään seuransa valinnassa. Fiksu erilainen nuori olisi tietenkin valinnut turkulaiset, vaihtanut sujuvasti kukertavaan retuliiniin, hätäinen syrjähyppy väärässä punaisessa, mistä tilkkutäkkisen ruuturaidan kautta aina niin miehekkääseen oranssiin. Ei olisi tarvinnu vinkua netissä, kun oma joukkue ei pärjää. Ei minun juttu, mutta enpä tuosta jaksa gloryhunttereita paheksuakkaan, rusinat pullasta on arvoiltaan vaan niin säälittävää mun makuuni.
Tämä kausi koettelee jälleen kerran pitkän matkan kannattajaa. Mutta heillä on perspektiivi ja äly päässä siitä, mitä seurassa tapahtuu. He muistavat eilisen, ja näkevät nykyisyyden mukanaan tuomat hyvät asiat. Katsomot kertoo sen, haluaako ne kannattajat hävetä tällä hetkellä yhtään mitään. Mutta heitä taatusti vituttaa se, että jonkun kompetenssittoman puskistahuutelijan mielestä heidän pitäisi hävetä seisomistaan seuran takana. Hävetä sitä, että joukkue on pelillisesti tarjonnut lajin koko kirjon ja tunneskaalaltaan uskomattoman kauden.
Mä vähän luulen, että Salmelaisen erottamista huutavat ovat taas valinneet väärän hevosen. Mutta valintahan se taas vaan on. Jotakuta voi vielä hävettää.
Tietyllä tapaa sulla on kyllä pointti. Alkaa nimittäin vuosi vuodelta käymään itselle yhä vain selkeämmäksi, että HIFKn tarkoitus ei ole menestyä, vaan olla kliffa harrastus punaiselle perheelle. Kaltaisiasi on HIFK faneissa mun makuun aivan liikaa, eli tyydytään ”viihteeseen”, vaikka tämä seura voisi olla niin paljon enemmän ja suurempaa. Resurssit HIFKlla on kunnossa, voisimme olla tasapäisesti kamppailemassa Tapparan ja Kärppien kanssa suuruudesta, mutta se ei ole suuren osan faneista, eikä myöskään seuran vetäjien tavoite ja se on helvetin iso sääli.
Jos sulla on noin suuria vaikeuksia ymmärtää lukemaasi, niin en voi auttaa. On ihan eri asia hyväksyä keskinkertaisuus, kuin hyväksyä se tosiasia, ettei lihas parempaan riitä vielä, vaan treenia on jatkettava. Tulos syntyy, kun työ on tehty.Tähän viestiin tiivistyy mykistävällä tavalla kaikki se keskinkertaisuuteen tyytyminen ja joihinkin kannattajiin pesiytynyt muutosvastarinta, joka ei luo hirveästi uskoa, että asiat sisäsiittoisessa IFK:ssa ovat jatkossakaan paremmin. Ollaan yhtä suurta Pohjois-Korea -perhettä ja hurrataan yhdessä suurelle johtajallemme. Kritiikki on rikos vaikka nälkäkuolema häämöttäisi.
En Gång IFK, Alltid IFK!
Halut ja teot. Mitkä ne huippuvuodet ovat näkemyksesi mukaan?Mä taas luulen erittäin vahvasti, että IFK haluaa menestyä. Isosti ja pitkään. Seura on ollut huipulla, mutta tullut kolisten alas, mikä on tavanomaista huipulla olleille. Niin on käynyt Liigassa aika monelle. Ilves on hallinnut kotimaista lätkää aikoinaan suvereenisti, mutta kun liekki hiipui, alakulo oli pitkä ja syvä. Yritettiin kaikkea, mutta vasta pohjille nöyrtyminen opetti oeellisen, pitkä ja rehellinen työ on ainut oikea tie. Turkulaiset voitti vaikka ja mitä, mutta sen jälkeen pelkää paskaa. Nyt yritetään paluuta vanhaan loistoon sugardaddy-rahoituksella. Arvaas, miten luulen käyvän? Kärpät lopetti edellisen dynastiansa konkurssiin, mutta nousi Suomi-sarjan kautta uudelleen huipulle. Nyt näyttää taas huolestuttavalta. Tappara kynsi aikoinaan samoissa putoamistaistoissa Kärppien kanssa. Lukko taisi voittaa 60-luvulla jonkun mestaruuden, mutta sitte tuli lunta tupaan kunnola, ja seura pysyi pystyssä hädin tuskin. Taustalta löytyi fiksuja ihmisiä, jotka tekivät pitkän tähtäimen planin, joka tuottaa nyt hedelmää. 40 vuotta siihen meni. Jokerit. Aikansa menestyjä, huipulta alas, ja hevonvittuun. IFK on noihin verrattuna ollut uskomattoman vakaa menestyjä, vaikka mestaruuksia ei ole tullutkaan.
Mulla ei ole mitään menetymistä vastaan. Suon mestaruuden joukueelle erittäin mielelläni, mutta sen aika ei ole viellä. Seurassa on vasta 10 vuotta tehty oikeasti töitä sellaisiin pohjiin, joilta menestystä voi odottaa. Työ on yksinkertaisesti kesken. Pärjääminen Liigassa on todella kovan työn takana. Sekään ei vielä takaa mitään, vaan kaikkien pienimpienkin osasten on osuttava yksiin mestaruutta varten, ja siinä tuurillakin on osansa.
Joku voi olla sitä mieltä, että mestaruus voitetaan helposti, kun joukkue kasataan oikein sarjan parhaasta maalivahdista, keskus- ja laitahyökkääjästä, pakista tai parista. Tuota on moni seura kokeillut, ja vituiksi on mennyt. Mutta olisihan se mukavaa viihdettä kokeilla, onnistuisiko IFK. Siispä halukkaat kättä taskuun ja kolehti liikkeelle. Pelaajabudjetti tuplaksi ja shoppailemaan. Mä pysyttelen taka-alalla siitä typeryydestä.