Tuo haastattelu on mitään sanomatonta diipadaapaa. Mitä muuta Salmelainen voisi sanoa kuin tuollaista.
"Olen epäonnistunut, enkä ole kartalla missä mennään." - Eihän sellaista kukaan sano.
Mies ei halua liikaa puhua tästä kaudesta – vielä.
– Totta kai analyysi tehdään. Mutta se tapahtuu kauden jälkeen, kun tiedämme miten kausi kokonaisuudessaan meni. On vielä aikaista.
Nämä haastattelut ovat mitä ovat, niihin ei voi jäsennellä ajatuksiaan samalla tavoin kuin kirjoittaessa. Mutta tuossa lauseessa on jotain mikä häiritsee. Ensinnäkään kausista ei puhuta jälkikäteen ollenkaan (paitsi, jos ollaan mestareita). Sitä ei vaan yksinkertaisesti tapahdu. Eikä se puhuminen silloin enää mitään auttaisikaan, maito on jo lattialla, eikä siinä kurassa kukaan halua velloa, etenkään utj. Sinänsä se on ymmärrettävää, ettei kauden jälkeen tuhlata energiaa edellisen kauden vatvomiseen, kun energiat pitäisi kohdistaa nykyhetkeen ja tulevaan.
Toisekseen tuosta saa sen kuvan, ettei analyysiä tehdä kauden aikana: se ei voi pitää paikkaansa. Tuo kohta kertoo enemmän siitä, ettei keskusteluun ole halua, koska vastuun välttely on helpompaa, ja virheiden esiin tuomista ei uskalleta tehdä, koska pelko omasta asemasta on määräävä tekijä toiminnassa. Rohkeus puuttuu ja valitettavasti virheistä voi oppia vain, jos on kyllin rohkea ne myöntääkseen.
– Puolustukseen haemme vielä vahvistusta. Ja kevät varmaan näyttää, että mille paikoille meillä tarpeita on.
Tässä vaiheessa kautta pitäisi kokeneelle ja osaavalle utj:lle selvää, missä on puutteita. Aika tässä on tärkeä tekijä, pelaajat tekevät sopimuksia jatkuvalla syötöllä, eikä pelaajamarkkina yleisesti ottaen helpotu kesää kohti mentäessä, ei ainakaan laatupelaajien kohdalla.
– Alkukausi ei ollut niin huono kuin tulokset näyttävät. Esimerkiksi Roope Taposen päästettyjen maalien keskiarvo ensimmäisissä kahdeksassa pelissä oli 1,12 ottelua kohden. Voitimme neljä peliä ja hävisimme neljä.
Joo-o. Joku pokerinpelaaja voi vedota siihen, että pelasi oikein, tilastollisesti korttien olisi tullut tuottaa enemmän fyrkkaa kuin mitä tuli, mutta laji on nyt eri. Alkukauden huonoista tuloksista yksittäisen pelin tuloksen voi laittaa onnen piikkiin, mutta kun joukkue oli puolivälissä runkosarjaa Liigan toiseksi viimeinen, sijoitus kertoi aika tarkkaan sen, missä mentiin. Jos joukkue ei tee maaleja, ei maalivahdin vähäinen päästettyjen maalien määrä kerro kokonaiskuvasta. Tällaisten yksittäisten tilastojen avulla voi selitellä mustaa valkoiseksi, mutta tosiasiat eivät miksikään muutu.
– Heikko tilanne testaa organisaation sietokykyä, esimerkiksi niiden jotka päättävät mun työpaikasta. Olen ylpeä siitä, miten menimme noiden asioiden läpi. HIFK ei tehnyt hätiköityjä ratkaisuja.
Olla tekemättä mitään on ratkaisu sekin. Pää pensaaseen vaan, ja tehdään niin kuin aina ennenkin, niinkö? Tobias on ylpeä siitä, ettei saanut kenkää? Olisiko potkujen antaminen ollut hätiköity ratkaisu, kun näytöt viime vuosilta ovat mitä ovat?
Tobiaksella voi olla yritystä, tahtoa, asennetta ja halua. Ongelma on siinä, että jos kyvyt (taito, äly, kokemus, neuvottelukyvyt ja näkemys siitä, miten joukkuetta kehitetään jne.) eivät riitä, niin lopputulos on mitä on. Liigassa on 14 muutakin utj:tä. Jos Tobiaksen track recordia verrataan muiden urheilutoimenjohtajien track recordeihin, niin onko Tobbari onnistunut? (Vertailussa pitää huomioida käytettävissä olevat resurssit.).
Tobiaksen kanssa asiat eivät tule muuttumaan. Sääli, sillä toki toivoisin, että HIFK:n utj onnistuisi. Ainoa oikea kysymys tässä on se, kuinka kauan kestää ennen kuin HIFK:n hallituksessa huomataan, ettei tässä nyt ole voittava hevonen, eikä valittu heppa ole sellaiseksi myöskään kehittymässä.
/img-s3.ilcdn.fi/bfba4fb86ecd3f456631148e9fc82e56ae4281cf1a6a1fd9226e29a1939c6397.jpg)
www.iltalehti.fi
