Uusimmassa IS Urheilussa (49/2022) on juttu Liigan siirtomarkkinoista ja myös Salmelainen pääsee ääneen. Juttu on otsikolla "Maan tapa". Muut haastatellut ovat Sahlstedt (Lukko), Viitanen (JYP), Laine (KalPa) ja Tuomenoksa (Tappara). Ohessa tiivistelmä käsiteltävistä asioista ja mukana myös Salmelaisen kommentit:
- Runkosarjan ekalla kolmanneksella tehdään ratkaiseviä päätöksiä seuraavasta kaudesta. Koskee pelaajia ja valmentajia.
- Räikeimmillään tilanne on se, ettei joku pelaaja ole pelannut peliäkään nykyisessä seurassaan, kun toinen liigaseura on jo kintereillä.
- Suomessa siirtorumba alkaa muita eurooppalaisia sarjoja aikaisemmin.
- Kaikki seurat ovat kiinnostuneita nousevan kehityskaaren omaavista pelaajista
- Salmelaisen kommentti: "Se lähtee siitä, että kun ensimmäiset seurat, yleisesti ottaen pienemmän budjetin seurat, alkavat tehdä jatkosopimuksia ja samaan aikaan agentit alkavat tarjota näitä pelaajia muihin seuroihin. Se aloittaa tämän ruljanssin, minkä takia sopimuksia tehdään hyvin aikaisessa vaiheessa Suomessa."
- Väite allekirjoitetaan pienemmistä liigaseuroista (Anssi Laine, KalPa).
- Yhtenä vaikuttavan tekijänä nähdään pelaaja-agenttien kirjavuus. Osa agenteista aloittaa kilpailutuksen jo ennen runkosarjan alkua.
- Urheilujohtajat ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että sopimuksia tehdään aivan liian aikaisin, mutta nykytilanteessa, ilman valvottuja yhteisiä pelisääntöjä kuten siirtoikkuna, kaikkien on vain sopeuduttava tilanteeseen.
- Ulkomaille tähtääville pelaajille sykli on erilainen, koska Ruotsissa ja Sveitsissä sopimukset tehdään myöhemmin ja heillä on varaa odottaa pidempään.
- Isoilla seuroilla on varaa odottaa pidempään ja jotkut pelaajat ovat valmiita odottamaan isojen seurojen ratkaisuja.
- Olosuhteet ja ympäristö muokkaavat pelaajamarkkinoita. Kilpailu suomalaisista pelaajista on kovaa verrattuna pelaajamääriin. Ja koska suomalaiset hyvät pelaajat kiinnostavat ulkomailla ja siellä palkanmaksukyky on korkeampi, Suomessa halutaan olla etuajassa liikkeellä.
- 15:een liigajengiin ei riitä laadukkaita pelaajia ja loput pelipaikat on täytettävä alemman korin pelaajilla. Sama toistuu myös U20-sarjassa. Osa nuorista tähtää ammattilaisiksi, osan pelaajien ei pitäisi taitojensa puolesta pelata U20-liigassa.
- Ulkkareiden markkinat avautuvat perinteisesti myöhemmin, marras-joulukuussa, joitain yksittäisiä ulkkareita voi olla sovittuna ennen sitäkin
Ja nyt mielenkiintoisin kohta artikkelista:
"Senhetkinen markkinatilanne vaikuttaa paljon siihen, miten paljon on milloinkin pelaajia tarjolla. Tänä vuonna pelaajamarkkinat ovat olleet erittäin kuivat. Siitäkin huolimatta, että KHL:stä poistui paljon ulkomaalaisia pelaajia.
- "Kun KHL-mureni, odotuksissa oli, että markkinoilla olisi enemmän pelaajia tarjolla, mutta toisin kävi. Yksi syy on se, että koronan aikana Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoissa jäi kokonaan otteluita pelaamatta, mikä putsasi uransa ehtoopuolelta pelaajia ja päätti uria", Viitanen sanoo.
- KHL:ssä suuntasivat ensisijaisesti Sveitsiin ja Ruotsiin, Suomen palanneiden kohdalla monella oli muita motiiveja kuin raha
- "Mediassa tämä oli paljon esillä, mutta en usko, että se on yllättänyt alan ihmisiä. Ainakin itse sanoin näin seuran sisäisesti, ettei tilanne vaikuta meihin ylipositiivisesti. Edelleen markkinat menevät samalla tavalla, eli pelaajat katsovat ensin Sveitsin ja Ruotsin suuntaan", Salmelainen sanoo.
- AHL:n elpyminen tuntuu Euroopassa asti: "Oli selvää, että AHL:ssä palkkataso palautuu ennalleen, koska AHL otti ison osuman pandemia-aikana. Sitten alkoi sota ja dollarin vahvuus verrattuna euroon on muuttunut. Siinä on paljon vaikuttavia tekijöitä, miksi ollaan tässä tilanteessa", Salmelainen sanoo. "Agentit ovat, kuten pitääkin, hyvin tietoisia siitä, mikä on esimerkiksi kotimaisten puolustajien tai maalivahtien markkinatilanne ja kuinka paljon pelipaikkoja on vapaana. Sen myötä määrittyy myös hinnat, mikä voi tarkoittaa sitä, että joku pelaaja saa enemmän palkkaa kuin mitä oikeasti pitäisi saada", Salmelainen tähdentää.
- Hyvissä ajoin tehdyt sopimukset tuovat pelaajille turvaa, mutta pitää sisällään myös riskejä: "Voi olla, että seura on tehnyt pelaajan kanssa sopimuksen marraskuussa ja hänen pitäisi olla isossa roolissa ensi kaudella, mutta sitten hänellä hajoaa polvi ja toipumiseen menee kahdeksan kuukautta. Jälkikäteen on aina helppo jossitella. Tietyllä tavalla yksikään urheilujohtaja ei pysty välttymään huonoista diileistä. Niitä tulee joka vuosi.", Salmelainen sanoo.
- Usein pelaajille maksetaan enemmän potentiaalista kuin näytöistä
- Etupainotteiset markkinat koskevat myös valmentajia. Valmentajat kasaavat usein seuraavan kauden jengiä muualla samaan aikaan, kun valmentavat toisaalla. Salmelainen ei näe tässä ongelmaa, jos asiat hoidetaan fiksusti ja aikuismaisesti.
- Pelaajat haluavat tietää valmentajan ennen sopimuksen allekirjoittamista
- Sopimusten tekoon toivotaan sääntöjä/raameja, esim. siirtoikkunaa
- Sahlstedt ehdottaa, että esim. marraskuun maajoukkuetaukoon mennessä kaikilla liigaseuroilla olisi mahdollisuus omien sopimuspelaajien kanssa jatkosta. Vasta sen jälkeen olisi oikeus katsoa pelaajia muista seuroista. Tuomenoksa komppaa tätä. Viitanen muistuttaa, että aina löytyy joku, joka ei sääntöjä noudata ja siksi näkee Sahlstedtin ehdotuksen epärealistisena. Salmelaisen mukaan "Tätä on aika vaikea säädellä, koska silloin estetään ihmisten vapaata valintaa".
Ei tuossa suuria uutisia itselleni ollut ja monesta asiasta olen tännekin kirjoittanut. Sitä en kuitenkaan ollut osannut ottaa huomioon, että pohjoisamerikkalaisia pelaajia on laittanut hokkarit naulaan niinkin paljon. Kyllähän se nyt näkyy, jos sata pelaajaa lopettaa uransa kokonaan. Moni on aivan varmasti lopettanut uransa suunniteltua aikaisemmin, mutta kun perhe on elätettävä, joutuu tekemään uhrauksia eikä noilla AHL-jyrillä varmaan kauhean paljon sukanvarteen ole jäänyt. Ja tämä sitten kertautuu sillä, että nuoremmille pelaajille on aiempaa enemmän pelipaikkoja tarjolla ja palkkatasokin saattaa olla nyt aiempaa korkeampi. Vaikuttaa myös siltä, että Salmelainen ei ole ainoa, jolle tämä tilanne tuli yllätyksenä.
Jos, ja uskoakseni kun, HIFK:ssa mennään korostetusti talous edellä tämä kausi, Salmelaisen kädet ovat todennäköisesti aiempaa enemmän sidotut. Ehkä, kenties... Jotenkin musta tuntuu, että HIFK:ssa uuden toimarin varovaisuus ja muuttunut markkinatilanne ovat osuneet huonoimmalla mahdollisella tavalla tuulettimeen ja juuri silloin, kun ei olisi kannattanut ja se on sitten kertautunut vähän joka saralla. Toki talous on ehdottomasti huomioitava, mutta onkohan se HIFK:ssa mennyt myös vähän liian pitkälle ja ehkä juuri väärällä hetkellä? Tällä tarkoitan sitä, että jos kesällä on sanottu, että odotellaan vielä, eikä lisää rahaa olla antamassa, se juna meni siinä sitten. Jos olisi silloin avattu kukkaronnyörejä, silloin kalliilta tuntunut hankinta voisi nyt tuntua erinomaiselta ja joukkueen suorittaminenkin eri tasolla. Vaikka tuskin sekään nyt yhdestä tai kahdesta pelaajasta olisi kiinni. En tiedä.
Mutta oli hyvä ja mielenkiintoinen juttu, kannattaa lukea. Samassa lehdessä myös Emmi Peltosen haastattelu ja kurkistusta hänen koviin vuosiinsa. Siinä vasta taistelija ja todellinen soturiprinsessa. Ottaisin hänet tohon jengiin koska tahansa :D. Jutusta löytyy myös hänen isänsä viisaat sanat...
EDIT: Jutussa myös mainitaan, että (uusi) päävalmentaja on myös urheilujohtajan kanssa rakentamassa joukkuetta.
