Tobias Salmelainen HIFK:n urheilujohtajana

[Theosaurus]

Salmelaiselle kyllä hatunnosto työstä tällä kaudella. En usko että kellään on ollut näin haastavaa kautta toimia noissa saappaissa. Reagoi oikeilla pelaajahankinnoilla koko kauden ajan vaikka vastoinkäymisiä tuli ovista ja ikkunoista, kirsikkana kakun päälle Kousan loukki juuri sillon kun ei pitäisi ja asialle ei voinut enää yhtään mitään. Pitkässä juoksussa nähdään sitten mihin pystytään mutta hyvissä käsissä joukkue on. Jos verrataan Lukkoon esim niin aika rauhassa sai paljon hehkutettu Sahlstedt koko kauden operoida.

 

[MSU]

Tobbarilta hyvää tekstiä mm. siitä mitkä on nyky IFK:n arvot: HIFK:n urheilutoimenjohtaja Tobias Salmelainen myöntää Kärppien ja Tapparan suuruuden: "Niihin seuroihin rakentunut kulttuuri on vuosien työn tulosta" - MTVuutiset.fi

 

[Luke]

Aivan erinomainen haastattelu. Ihan samoja asioita nostettu esiin, kuin mitä itse kirosin putoamisen jälkeen toisessa ketjussa. HIFK:n henkinen kantti ei kestä tiukoissa paikoissa ja joukkue häviää jatkoajalla tai putoaa jatkosta silloinkin, kun on pelillisesti parempi. Tämä ongelma on pesiytynyt jo organisaation rakenteisiin. Onneksi tämä tiedostetaan ja Tobbari nostaa sen avoimesti esiin. Tykkään miehestä, nyt ollaan oikealla tiellä ja oikeiden asioiden kimpussa.

 

[Helsingforce]

Tobias Salmelainen on mielestäni kehittynyt hieman tässä kolmen täyden kauden aikana. Ensimmäisenä kautena tuli näitä kuuluisia aivopieruja kuten Miles Koules. Maalivahtiosasto jätettiin aivan liiaksi yksin Engrenin harteille, myös hyökkäys ja puolustus olivat todella kapeat ja pudotus kärjen jälkeen oli valtava. Nyt on ollut tasaisemmin laatua neljään kenttään ja kahtena edellisenä kautena Salmelainen on etenkin rakentanut yhä parempia hyökkäyksiä. Käyn tässä läpi hyökkäyksen, puolustuksen, maalivahdit ja valmennuksen, peilaten etenkin kolmea ensimmäistä edelliseen kauteen ja nähden kaikilla osa-alueilla progressiota kohti parempaa. Neljäs osuus ei nyt sinänsä ole arvosana Salmelaiselle vaan valmennukselle, mutta pidetään se silti tässä kokonaisuudessa mukana.

Vaikka viime kauden hyökkäyksessä oli kirkkaimmat tähdet kirkkaampia kuin tällä kaudella, oli tämän kauden leveys (neljään ketjuun, muttei sitten kuitenkaan reserviin asti) ja hyökkäysketjujen balanssit suorastaan kauniissa harmoniassa. Ei siellä ollut Teemu Turusta (kokonaisvaltaisesti paras hyökkääjä sitten Ville Peltosen), Iikka Kangasniemeä (nopea väkkärä ja taidokas kuin mikä), Michael Kerästä (syöttötaitoinen sentterilaituri jolla kliininen viimeistely ja hurja laukaus) eikä Otto Paajasta (taistelun ilmentymä, johtaja ja luotettava kahden suunnan sentteri kärkiketjuihin), mutta silti kaikki neljä ketjua rakentuivat kokonaisuuksiksi, jotka toimivat erinomaisesti. Syvyyttä ei juuri ollut reservissä Heljangon lisäksi (mielestäni And ja Hede eivät olleet riittäviä, mutta Väyrynen olisi ollut loistava lisä loppukaudeksi), onneksi kevättä kohden päästiin kuitenkin pelaamaan täydellä kokoonpanolla. Pitkästä aikaa myös nelonen pystyi tehoihin, etenkin pudotuspeleissä, ja kolmen ensimmäisen ketjun osalta oli variaatiota kolmeen erilaiseen pelityyliin: Broadhurstin ketjussa klassinen sentteri jakeli kahdelle maaliahneelle voimalaiturille Dyk ja Tallberg lättyjä. Lundellin ja Borgströmin ketjuissa keskushyökkääjällä oli enemmän maalintekovastuuta, kolmosen laidassa timanttinen polku- ja syöttökone Saarinen ja ykkösessä puolustusvelvoitteista vapautettu torpedokärki Leskinen, joka kuitenkin pystyi myös laadukkaasti tarjoilemaan keskelle toiseen aaltoon. Myös rosoisemmat voimalaiturit Sallinen ja Jääskä olivat erittäin laadukkaita kumpaankin suuntaan, ja pystyvät tarvittaessa sentteripeliinkin. Hyökkäyksestä vähintäänkin arvosana 9½

Puolustus meni aavistuksen eteenpäin viime kaudesta, jolloin sieltä koko kauden puuttui riittävää kiekollisuutta. Lyytinen ei viime kaudella ollut vielä puhjennut lopullisesti kukkaan, Teräväinen otti vasta ensiaskeliaan, Kousa osoittautui hieman taantuneen etenkin kokonaisvaltaisen (puolustus-) pelin osalta, Laaksolla oli ailahtelevuutta, Ahosesta ei ollut lainkaan kiekolliseen peliin ja Dehner tuli liian myöhään ja menikin muistaakseni heti ensimmäisessä pelissään rikki. Tälle kaudelle Salmelainen odotti kauan josko se voittava arpa tippuu syliin ja kyllähän se Auvitun muodossa tippui, mutta pian se arpalippu kuitenkin kastui sateessa eikä sitten toista arpalippua enää ollut varaa hankkia. Kun tiedettiin, että Auvitu ei tällä kaudella enää pelaa, olisi mahdollisesti kannattanut hankkia kuitenkin se Auvitun korvaaja loppukaudeksi, eikä pelkkää Bernhardtia. Toki hänkin oli tärkeä vahvistus, mutta pelaajatyyppinä erilainen. Jos johonkin osa-alueeseen kaaduttiin nyt pudotuspeleissä, oli se puolustukseen, jossa Ahonen ja Karjalainen olivat suurimmat murheenkryynit. Pienempi ja laadukkaampi kokoonpano kuin viime kaudella, mutta silti hieman vajaaksi jäi. Arvosanaksi annan 8+

Maalivahdeissakin oli huomattavasti pienempi rinki ja vähemmän sekoilua kuin viime kauden Lampinen-Hattu-Risikko-JanLundell paikkaukset, mutta rehellisyyden nimissä on todettava, ettei Tuohimaa oikein missään vaiheessa (edes TPS-sarjassa) päässyt aivan mestaruuteen vaadittavalle tasolle. Halonen oli erinomainen kakkonen, mutta Tuohimaa ehkä vain sellaisen hyvän tasapuolisen tandemin toinen osapuoli, joka selkeänä ykkösenä pelasi etenkin alkukauden hyvin epävarmasti. Arvosanaksi annan kuitenkin 9-

Valmennus paransi kauden aikana huomattavasti ja sai vihdoin ajettua sisään jonkinlaisen pelisysteemin, joskin siinä ei juuri variointia ollut ja pelinsisäistä reagointiakaan ei ollut. Kun kaikki sitoutuivat yhteiseen juttuun ja kaikki olivat terveinä, toimi tämä viuhkapaineistus odottaen riistoja sekä jatkuva kulmissa painiminen ja laitaa pitkin kiekon siirtely odottaen vastustajan virhettä. Ei se kaunista ollut, eikä taktista, mutta riittävän toimivaa kaiken napsuessa kohdalle. Yhtä huikeita pelejä ei nähty kuin viime kaudella, joskaan ei myöskään yhtä lässähtäneitä pannukakkuja ja ohipelejä. Eli tasaista suorittamista ja sitoutumista yhteiseen tekemiseen. Arvosanaksi odotuksiin nähden yllättävänkin korkea 8½

 

[Rocket Richard]

Salmelainen on tehnyt hyvää duunia. Ja tuossa haastattelussa puhui kyllä ihan oikeista asioista. Ei se sattumaa ole todellakaan, että IFK tuppaa häviämään paljon näitä jatkoaikoja ja pelejä, jotka ovat olleet sen hallussa. Mielestäni yksi iso tekijä tämän kauden välierätappioon löytyy siitä, että joukkueen kaksi parasta puolustajaa eli Mikko Kousa ja Yohann Auvitu olivat ratkaisevilta hetkiltä pois. Auvitun varaan ei tietysti laskettukaan, mutta Kousan putoaminen oli todella iso juttu.

Sota ei yhtä miestä kaipaa, mutta kyllä se voi kaivata, jos mies on riittävän kovaa tasoa. Jos ajatellaan vaikka Tapparaa, niin ensin se kärsi suunnattomasti Kemiläisen putoamisesta ja pudotuspeleissä Kuuselan putoamisesta. IFK:lle Kousan putoaminen oli samankaltainen isku. Ja tuli pahimpaan mahdolliseen saumaan kesken pudotuspelien, kun ei ollut mahdollista enää siihen reagoida. Ei mene Salmelaisen piikkiin, joka oli kuitenkin hankkinut kaksi ihan A-luokan kiekollista pakkia eli Kousan ja Auvitun. Teräväinenkin oli vielä varalla, mutta hän oli vielä liian vihreä tässä kohtaa. Paljon näitä nuoria hehkutetaan, mutta kyllä se kokemus on kuitenkin äärimmäisen tärkeää etenkin näissä kevään peleissä.

Kyllä Salmelaisen puheiden perusteella IFK menee ihan oikeaan suuntaan. Ihan oikeita asioita Tobbari siellä on nähnyt. Ei se tosiaan sattumaa ole, että IFK on nyt jatkuvasti jäänyt välieriin, eikä ole edennyt finaaliin saakka.

 

[Apassi]

Ei liene sattumaan, että Jokereiden KHL:ään siirtymisen (kaudelle 2014-15) jälkeen HIFK on ollut ensimmäistä kautta lukuunottamatta aina semeissä. Sieltä on ensinnäkin yksi pahimmista kilpailijoista poissa. Lisäksi Jokereilla on aina tuntunut olevan suurempikin vaikutus HIFK:n tekemiseen. Se keskinäinen nokittelu vaikutti todella paljon esim. pelaajamarkkinoihin. HIFK on nyt enemmän rauhassa saanut keskittyä omaan juttuunsa. Toki sen olisi pitänyt ammattimaiselta organisaatiolta onnistua muutenkin.

HIFK tosiaan nyt vakiinnuttanut tuon top4 sijan, mutta siitä on sitten iso harppaus sinne ylimmälle pallille. HIFK on nyt saavuttanut sen tason, jonka sen pitäisi saavuttaa vahinkokausia lukuunottamatta aina. Lähtökohtaisesti kun saavutat jatkuvasti semifinaalipaikan, niin mestaruuksiakin tulee väkisin. HIFK:n kohdalla näin ei ole kuitenkaan käynyt. Pitää kuitenkin vähän katsoa myös tulosten taakse, että onko se touhu sittenkään ollut niin vakuttavaa. Tämä top 4 putki alkoi siis Törmäsen aikakaudella 2015-16.

2015-16: Runkosarjan voitto ja finaalitappio Tapparalle.
2016-17: Runkosarjan 9. ja sääleistä jatkoon. Runkosarjan 2. TPS lomille ja semeissä selvästi 4-1 turpaan Tapparalta.
2017-18: Runkosarjan 5. ja runkosarjan 4. JYP lomille puolivälierissä. Semeissä tiukka tappio game 7:issä Kärpille.
2018-19: Runkosarjan 6. Runkosarjan 3. pelicans lomille puolivälierissä, mutta semeissä tukkaan Kärpille 4-2.
2019-20: Runkosarjan 6 ja mahd. sääleihin. Semifinaalipaikka olisi vaatinut venymistä runkosarjatasoon.
2020-21 Runkosarjan 2., puolivälieristä jatkoon ja hyvin tutusti semeissä ulos.

HIFK:n suoritustaso etenkin runkosarjassa ailahtelee edelleen ihan liikaa. Joukkue on kärsinyt loukkaantumisista, pelaajamateriaali on monesti jätetty ihan puolivalmiiksi, jolloin ne loukkaantumiset näkyvät vielä enemmän. Tästä on hyvä esimerkki kausi 2016-17, kun rekryttiin kauden lopussa puoli KooKoota ja oikeastaan se materiaalin laajuus oli silloin käänteen tekevä asia TPS:n tiputtamisessa. HIFK:lla se paha tapa, että se ei koskaan oikein ole valmis materiaalinsa ja pelinsä puolesta alkukaudesta. Ei päästä rakentamaan sitä juttua päivästä nro 1.

Salmelainen analysoi sitä, että HIFK on hävinnyt pelejä/sarjoja, joissa se on ollut pelillisesti parempi. Kolikon toinen puoli on kuitenkin se, että HIFK on näiden viiden kauden aikana ollut runkosarjatasoonsa nähden sille poikkeuksellisesti todella kova pudotuspelijoukkue. Etenkin se JYP sarja oli ihan eeppinen ja runkosarjan 2. TPS laulukuoroon säälisijalta. Kolmena kautena putkeen HIFK voitti puolivälierät altavastaajana 2016-19. Kyllä lähtökohta silloin aina semifinaaleissa oli, että oltiin selvästi altavastaajina. 2017-18 oli noista ainoa kausi hopeakauden jälkeen, kun olisi oikeasti ollut saumat mestaruuteen, mikäli Game 7 olisi kääntynyt toisin. Muuten ollaan jääty aika kauas.

Se miksi ollaan nyt edes tässä, niin Törmänen, Selin ja Pikkarainen ovat kaikki olleet hyviä/varmoja valmentajavalintoja, mutta se yksi napsu on puuttunut. Loppujen lopuksi Selin vei HIFK:n lähemmäksi kannua, kuin Pikkarainen, mutta toisaalta Pikkarainen ei saanut aitoa mahdollisuutta koronan takia, joten hän jää itselleni arvoitukseksi. (toistaiseksi)

Päävalmentajan valinta on omissa papereissani tärkein henkilövalinta. Tämä ratkaisee sen, että missä HIFK on seuraavat 2-3 kautta. Eikä edes se, että valitaan periaateessa (Petri Matikainen) hyvä valmentaja, jos joukkue on hänelle väärä. Kun tekee väärän valmentajavalinnan, niin siihen saattaa monella tapaa hirttäytyä jopa kolmeksi kaudeksi. On niin eri asia saada HIFK:n budjetilla operoiva joukkue hyvälle tasolle, kuin mestaruuteen asti tai Petri Matikaisen tapaisesti altavastaajajengi ylisuorittamaan, kun kukaan ei odota oikein mitään. HIFK:n valmentaminen vaatii ihan omanlaisensa valmentajaprofiilin. Siksi suosisin valmentajia, joilla on tuoretta kokemusta voittamisesta. Peltosella on kokemusta voittamisesta ja HIFK:sta pelaajana. Valmentajana hän on suht. kokematon. Omaan korvaani vain tuo suunniteltu valmennusryhmä Peltonen, Kuhta ja etenkin Murphy kuulostaa roolitukseltaan todella kovalta. Toivottavasti osuu. Murphy siksi, että omasta mielestäni ne HIFK:n suurimmat pelilliset ongelmat ovat olleet pelin avamisessa jo vuosia. Koska HIFK:n valmennuksessa on viimeksi ollut kovan luokan kiekollinen puolustaja tuomassa näkemystä? Painaa nyt SHL:n finaaleissa.

Pelaajamateriaalin osalta Salmelainen on vienyt HIFK:ta eteenpäin tasaisesti. Nyt vain joukkuetta etenkin pakiston osalta enemmän vielä pelaavaan suuntaan. Valmentajalla on myös tässä iso merkitys: Aika kovan pöhinän OJ saanut Mikkelin suunnalla aikaiseksi pelaajamarkkinoilla.

 

[BOL]

Mä olen varmasti vähemmistössä, mutta mun mielestäni välierissä marginaalit ovat niin pieniä, että se on ihan oikeasti lopulta todella pienistä asioista kiinni, voitetaanko sarja ja ollaanko finaaleissa vai ei. Vaikka mestaruutta lähdetään aina voittamaan, mun on vaikea sanoa ennakkoon, että joku kausi olisi karmea pettymys tai floppi, jos hävittiin välieräsarjat. Pelit sen sitten aina lopulta kertovat. Ja juuri tämän vuoksi välierät ovat mulle se minimitavoite kauden alussa. Nälkä kasvaa syödessä ja runkosarja ja pleijareissa kasassa oleva jengi kertoo sitten enemmän, kuinka suuresta pettymyksestä finaaleista tippuminen lopulta onkaan. Joskus sen arvion tekemiseen pitää ottaa happea pari päivää, joskus sen vastauksen tietää heti.

 

[Postinjakaja]

Vaikka viime kauden hyökkäyksessä oli kirkkaimmat tähdet kirkkaampia kuin tällä kaudella, oli tämän kauden leveys (neljään ketjuun, muttei sitten kuitenkaan reserviin asti) ja hyökkäysketjujen balanssit suorastaan kauniissa harmoniassa. Ei siellä ollut Teemu Turusta (kokonaisvaltaisesti paras hyökkääjä sitten Ville Peltosen), Iikka Kangasniemeä (nopea väkkärä ja taidokas kuin mikä), Michael Kerästä (syöttötaitoinen sentterilaituri jolla kliininen viimeistely ja hurja laukaus) eikä Otto Paajasta (taistelun ilmentymä, johtaja ja luotettava kahden suunnan sentteri kärkiketjuihin), mutta silti kaikki neljä ketjua rakentuivat kokonaisuuksiksi, jotka toimivat erinomaisesti. Syvyyttä ei juuri ollut reservissä Heljangon lisäksi (mielestäni And ja Hede eivät olleet riittäviä, mutta Väyrynen olisi ollut loistava lisä loppukaudeksi), onneksi kevättä kohden päästiin kuitenkin pelaamaan täydellä kokoonpanolla. Pitkästä aikaa myös nelonen pystyi tehoihin, etenkin pudotuspeleissä, ja kolmen ensimmäisen ketjun osalta oli variaatiota kolmeen erilaiseen pelityyliin: Broadhurstin ketjussa klassinen sentteri jakeli kahdelle maaliahneelle voimalaiturille Dyk ja Tallberg lättyjä. Lundellin ja Borgströmin ketjuissa keskushyökkääjällä oli enemmän maalintekovastuuta, kolmosen laidassa timanttinen polku- ja syöttökone Saarinen ja ykkösessä puolustusvelvoitteista vapautettu torpedokärki Leskinen, joka kuitenkin pystyi myös laadukkaasti tarjoilemaan keskelle toiseen aaltoon. Myös rosoisemmat voimalaiturit Sallinen ja Jääskä olivat erittäin laadukkaita kumpaankin suuntaan, ja pystyvät tarvittaessa sentteripeliinkin. Hyökkäyksestä vähintäänkin arvosana 9½

Nappaan tästä. Mun mielestä meidän hyökkäyksen kärki oli parempi tänä vuonna kuin viime vuonna.

Turunen esimerkiksi oli mahtava pelaaja, mutta Lundell olisi ollut parempi ilman kahden kuukauden taukoaan ja olisi siten ollut kokonaisvaltaisesti paras hyökkääjä sitten Peltosen. Jengi aina unohtaa miten nopeasti nämä supertalentit kehittyy. Lunkka oli jo ennen ensimmäistä EHT-turnaustaan yli pisteen per peli tahdissa. Olisi varmasti EHT-boostin kanssa tullut vielä kovempana takaisin. Väitän, että Lunkka olisi voittanut pleijareiden pistepörssin ilman tuota koronaa ja kahden kuukauden taukoaan. Se teki niin ison loven kundin pelaamiseen.

Ja olihan meillä tänä vuonna parempia hyökkäyspään hyökkääjiä kuin Iikka. Leskinen, Borgström. Molemmilla parempi pistekeskiarvo IFKssa kuin Iikalla. Nikistä olisi voinut kevään aikana kuoriutua vaikka kuinka kova jos ei olisi joutunut tauolle.

Enkä mä nyt ylistäisi Michael Kerästä, joka täällä nähtiin. Mieluummin mä Broadhurstin ottaisin.


Musta Salmelainen onnistui tänä vuonna paremmin kuin viime vuonna, koska juurikin tuo mainitsemasi leveys oli paremmalla mallilla ja myöskin olosuhteet. Samaa mieltä Väyrysen pitämisestä, joka olisi tuonut voimahyökkääjäsyvyyttä, mutta taisi olla rahakysymys. Eli esimerkiksi hienosti taiteili Laakson ja Seppälän Bernhardtin tieltä.

Ensi kaudella onkin sitten edessä uudet vaikeudet ja tosiaan kun meidän koko kärki lähtee. En millään muotoa usko, että saadaan yhtä kova joukkue jalkeille kuin tänä vuonna. Ikävä kyllä.

 

[Luke]

Samaa mieltä Apassin kanssa. Vastuuvalmentaja on se tärkein palanen joukkueessa, sitten tulee ykkösmaalivahti. Jos halutaan nostella kanisteria, niin näiden tulee olla ihan Liigan ehdotonta eliittiä. Aika harvoin lopulta IFK:lla on ollut. Maalivahditkin osuu turhan harvoin; Ortio ja Lankinen olivat kovia, Riksman riittävä ja myös Husso parhaimmillaan hyvä. Muuten ollut liikaa ohihakuja tai epätasaisuutta.

Runkosarja on tietysti IFK:lla ollut liian usein vähän alavireinen. Kun ei saa tasaista suoritusvarmuutta, niin silloin se ei tue parhaalla tavalla tekemistä myöskään siellä pleijareiden tiukoissa paikoissa.

Puolivälierissä HIFK taas on usein päässyt runkosarjasijoituksen perusteella iskemään altavastaajana. Se tuntuu sopivan, varsinkin kun se finaali on tuossa kohdassa vielä kauempana horisontissa. Välierissä aletaan sitten jo olemaan enemmän heikoilla jäillä, kun se finaali on jo käden ulottuvilla.

 

[Erkka Lapanen]

Tepsin vietyä ensimmäisen finaalipelin, sarja muuttui mielenkiintoiseksi; pelit sinänsä ei kiinnosta vaan valmennuksen merkitys, Nyt nähdään löytyykö Pekka Virralta lääkkeet Raipea vastaan. Pikeltä ei löytynyt ja se ei ollut mikään yllätys. Sanotaan, että runkosarja on valmentajien sarja ja playoffsit pelaajien sarja. Tänä keväänä näin ei ole. Tpsi on heikommalla materiaalilla, paremmalla pelisysteemillä edennyt jo finaaleihin asti. Kysymys miksei meille olla hankittu osaavaa valmennusta on ajankohtaisempi kuin koskaan. Mielenkiinnolla odotan onko urheilujohtamista harjoitteleva Tobbe, tämän tänä vuonna oppinut vai vieläkö lyödään päätä betoniin?

 

[Frankie]

Kun katsoo tuota Tepsin hienoa tarinaa omien nuorten osalta niin rupesin tässä pohtimaan, että osataanko IFKssa tunnistaa ne lahjakkuudet, joihin pitää panostaa ja kasvattaa VL-pelaajia ja ehkä jopa EHT-pelaajia? Näkisin, että tässä on paljon parantamisen varaa, sillä olemme hirttäytyneet liian usein pelaajiin, kuten Juuso Salmi, Janne Hämäläinen ja Terry And, jotka varmasti ovat mukavia ja hienoja miehiä, mutta melko nopeasti pystyy näkemään, ettei heistä tule VL-pelaajaa. Lisäksi on pelaajia, kuten Nordgren ja Ulander, joilla varmasti on/oli potentiaalia, mutta IFK ei ole/ollut optimaalinen paikka kehittyä ja toki pelaajat eivät itsekään ole onnistuneet käyttämään näytönpaikkojaan. Tässä on edelleen se koetinkivi, joka hidastaa meidän nousua Tapparan ja Kärppien tasolle, sillä paremmalla haravalla pitää tulevaisuudessa tunnistaa ne tulevat VL-pelaajat omista junnuista. On siellä toki hienosti Jääskä ja Winberg jo tuotu läpi. Seuraavaksi piipussa on sitten Teräväinen, Heljanko ja Hede, joista toivottavasti onnistutaan myös kasvattamaan tällaisia pelaajia. On myös tärkeä, että näille pelaajille saadaan luotua sellainen urapolku, etteivät he karkaa maakuntiin breikkaamaan. Salmelainen varmasti tämän tietää ja onkin panostanut junioriorganisaatioon, mutta kehitettävää varmasti löytyy. Sen takia onkin tärkeä, että Salmelainen löytää ja saa rekrytoitua junioriorganisaatioon alansa huippuja, ei mitään hyväveli-verkoston entisiä IFKlaisia.

 

[Redrose]

Kun katsoo tuota Tepsin hienoa tarinaa omien nuorten osalta niin rupesin tässä pohtimaan, että osataanko IFKssa tunnistaa ne lahjakkuudet, joihin pitää panostaa ja kasvattaa VL-pelaajia ja ehkä jopa EHT-pelaajia? Näkisin, että tässä on paljon parantamisen varaa, sillä olemme hirttäytyneet liian usein pelaajiin, kuten Juuso Salmi, Janne Hämäläinen ja Terry And, jotka varmasti ovat mukavia ja hienoja miehiä, mutta melko nopeasti pystyy näkemään, ettei heistä tule VL-pelaajaa. Lisäksi on pelaajia, kuten Nordgren ja Ulander, joilla varmasti on/oli potentiaalia, mutta IFK ei ole/ollut optimaalinen paikka kehittyä ja toki pelaajat eivät itsekään ole onnistuneet käyttämään näytönpaikkojaan. Tässä on edelleen se koetinkivi, joka hidastaa meidän nousua Tapparan ja Kärppien tasolle, sillä paremmalla haravalla pitää tulevaisuudessa tunnistaa ne tulevat VL-pelaajat omista junnuista. On siellä toki hienosti Jääskä ja Winberg jo tuotu läpi. Seuraavaksi piipussa on sitten Teräväinen, Heljanko ja Hede, joista toivottavasti onnistutaan myös kasvattamaan tällaisia pelaajia. On myös tärkeä, että näille pelaajille saadaan luotua sellainen urapolku, etteivät he karkaa maakuntiin breikkaamaan. Salmelainen varmasti tämän tietää ja onkin panostanut junioriorganisaatioon, mutta kehitettävää varmasti löytyy. Sen takia onkin tärkeä, että Salmelainen löytää ja saa rekrytoitua junioriorganisaatioon alansa huippuja, ei mitään hyväveli-verkoston entisiä IFKlaisia.

Onhan meidän junnuissa ollut noita huippuja, mutta ikävä kyllä, että yliopistokiekko on kiinnostanut heitä enemmän kuin ammattilaisura IFK:n Liigajengissä. Junnujen valinnassa pitäisi esittää kysymys: "Kumpi kiinnostaa enemmän tulevaisuudessa, pohjoisamerikkalainen yliopistokiekko vai ammattilaisura Liigassa", josta parhaimmat varataan NHL:ään. Jos vastaus on yliopistokiekko, kannattaa suositella kaverin hakeutumista vaikkapa Ilmalaan, kun siellä ovat omien junnujen tiet tukossa Koheloon.

 

[Nashpre]

Mun mielestä siinä ei oo mitään väärää kun yliopistokiekko kiinnostaa päinvastoin, saat loppuelämällä turvaa jos kiekkoura kariutuu saati ei alakaan tai muuten vaan kun lopettaa. Paperit jo taskussa. Meidän mestiksestä pitäisi tehdä samantapainen sarja; korkeakoulu/yliopisto pelien oheen.

 

[Postinjakaja]

Onhan meidän junnuissa ollut noita huippuja, mutta ikävä kyllä, että yliopistokiekko on kiinnostanut heitä enemmän kuin ammattilaisura IFK:n Liigajengissä. Junnujen valinnassa pitäisi esittää kysymys: "Kumpi kiinnostaa enemmän tulevaisuudessa, pohjoisamerikkalainen yliopistokiekko vai ammattilaisura Liigassa", josta parhaimmat varataan NHL:ään. Jos vastaus on yliopistokiekko, kannattaa suositella kaverin hakeutumista vaikkapa Ilmalaan, kun siellä ovat omien junnujen tiet tukossa Koheloon.

Olisin kiinnostunut missä suhteessa eri seurojen junnuja lähtee yliopistokiekkoiluun. Oma mutu on, että Stadista lähtee enemmän?

 

[Snakster]

Tepsin vietyä ensimmäisen finaalipelin, sarja muuttui mielenkiintoiseksi; pelit sinänsä ei kiinnosta vaan valmennuksen merkitys, Nyt nähdään löytyykö Pekka Virralta lääkkeet Raipea vastaan. Pikeltä ei löytynyt ja se ei ollut mikään yllätys. Sanotaan, että runkosarja on valmentajien sarja ja playoffsit pelaajien sarja. Tänä keväänä näin ei ole. Tpsi on heikommalla materiaalilla, paremmalla pelisysteemillä edennyt jo finaaleihin asti. Kysymys miksei meille olla hankittu osaavaa valmennusta on ajankohtaisempi kuin koskaan. Mielenkiinnolla odotan onko urheilujohtamista harjoitteleva Tobbe, tämän tänä vuonna oppinut vai vieläkö lyödään päätä betoniin?

Olisikin hauska nähdä reaktiot, jos Raipe olis kaapattu meille. Tai mistäs sitä tietää, vaikka oliskin...

 

[Erkka Lapanen]

Olisikin hauska nähdä reaktiot, jos Raipe olis kaapattu meille. Tai mistäs sitä tietää, vaikka oliskin...

Ennen kauden alkua sanoin että Liigan kaksi huonointa valmentajaa ovat Pikkarainen ja Helminen. Olin puoliksi oikeassa (tai väärässä, maku asia). Mutta joo, Raipe meille ja kausarit olisi taas monessa osassa.

 

[Kake74]

Mun mielestä siinä ei oo mitään väärää kun yliopistokiekko kiinnostaa päinvastoin, saat loppuelämällä turvaa jos kiekkoura kariutuu saati ei alakaan tai muuten vaan kun lopettaa. Paperit jo taskussa. Meidän mestiksestä pitäisi tehdä samantapainen sarja; korkeakoulu/yliopisto pelien oheen.

Tästä Haulan Tomilla on hyviä mielipiteitä, oli huolissaan Mestiksen näivettymisestä. Ja näki, että muuttamalla se juurikin "college"-sarjaksi, se toisi piristystä sarjaan ja loisi turvaa nuorten pelaajien uran jälkeiseen elämään. Poikansa uran kanssa he tekivät omanlaistaan pioneerityötä yliopistolätkän suuntaan, jotta siitä tulisi hyvä vaihtoehto suomijunnuillekin.

 

[WPK]

Ihan turha sääntö P-Amerikan yliopistoilla, ettei sinne päästetä nuoria, jotka ovat pelanneet jonkun maan pääsarjassa. Olympiakiekossakin oli pitkään se keinotekoinen sääntö, ettei Pohjois-Amerikassa pelanneet ammattilaiset siellä saa pelata (Euroopan sarjoissa sai tienata pelaamisellaan ja silti osallistua olympialaisiin), mutta lopulta onneksi nämä rajoitukset poistettiin.

Nykymeiningilllä HIFK:kin kärsii, kun osa junnuputkesta menee ohi edustuksen. Ei HIFK:lla vieläkään ole niin huikea tuotanto, että asian voisi ohittaa olankohautuksella. Mikä muu taho kuin IIHF pystyisi vaikuttamaan asiaan yliopistojen suuntaan? Toivottavasti joskus meininki muuttuu.

 

[Nashpre]

Tästä Haulan Tomilla on hyviä mielipiteitä, oli huolissaan Mestiksen näivettymisestä. Ja näki, että muuttamalla se juurikin "college"-sarjaksi, se toisi piristystä sarjaan ja loisi turvaa nuorten pelaajien uran jälkeiseen elämään. Poikansa uran kanssa he tekivät omanlaistaan pioneerityötä yliopistolätkän suuntaan, jotta siitä tulisi hyvä vaihtoehto suomijunnuillekin.

Tästä itsellekin tuli mieleen tuo, kun tuli kuunneltua tuo Kimanttia jakso missä juuri Haula sr. oli vieraana.
Kunpa päättäjät kokisivat saman ahaa elämyksen.

 

[Helsingforce]

Nappaan tästä. Mun mielestä meidän hyökkäyksen kärki oli parempi tänä vuonna kuin viime vuonna.

Turunen esimerkiksi oli mahtava pelaaja, mutta Lundell olisi ollut parempi ilman kahden kuukauden taukoaan ja olisi siten ollut kokonaisvaltaisesti paras hyökkääjä sitten Peltosen. Jengi aina unohtaa miten nopeasti nämä supertalentit kehittyy. Lunkka oli jo ennen ensimmäistä EHT-turnaustaan yli pisteen per peli tahdissa. Olisi varmasti EHT-boostin kanssa tullut vielä kovempana takaisin. Väitän, että Lunkka olisi voittanut pleijareiden pistepörssin ilman tuota koronaa ja kahden kuukauden taukoaan. Se teki niin ison loven kundin pelaamiseen.

Ja olihan meillä tänä vuonna parempia hyökkäyspään hyökkääjiä kuin Iikka. Leskinen, Borgström. Molemmilla parempi pistekeskiarvo IFKssa kuin Iikalla. Nikistä olisi voinut kevään aikana kuoriutua vaikka kuinka kova jos ei olisi joutunut tauolle.

Enkä mä nyt ylistäisi Michael Kerästä, joka täällä nähtiin. Mieluummin mä Broadhurstin ottaisin.


Musta Salmelainen onnistui tänä vuonna paremmin kuin viime vuonna, koska juurikin tuo mainitsemasi leveys oli paremmalla mallilla ja myöskin olosuhteet. Samaa mieltä Väyrysen pitämisestä, joka olisi tuonut voimahyökkääjäsyvyyttä, mutta taisi olla rahakysymys. Eli esimerkiksi hienosti taiteili Laakson ja Seppälän Bernhardtin tieltä.

Ensi kaudella onkin sitten edessä uudet vaikeudet ja tosiaan kun meidän koko kärki lähtee. En millään muotoa usko, että saadaan yhtä kova joukkue jalkeille kuin tänä vuonna. Ikävä kyllä.

Onhan tuo kaikella kunnioituksella melko sinisilmäinen ja apologistinen näkemys, että yksin Leskinen ja Borgström olisivat olleet parempia kuin koko taistelujoukko Turunen-Paajanen-M.Keränen-Kangasniemi-Lambert. Tämä ei yksinkertaisesti ole totta, eikä sitä voi missään vaihtoehtoisessa todellisuudessakaan olla. Laske huviksesi pisteet näiden välillä (menetetyt-saavutetut), kun niitä pisteitä niin usein todisteina hyvästä tasosta pidät (itse annan enemmän arvoa vuosikymmenten aikana harjaantuneelle tarkkaavaiselle silmämääräiselle arvioinnille, joka painottaa suorituksen lopputuloksen mustavalkoisuuden sijaan itse suoritusten sisällä olevia satoja harmaiden sävyjen hetkiä!).

En tiedä oletko nähnyt kaikkia pelejä tällä ja viime kaudella, mutta jos olet, toivoisin sinun huomanneen kuinka maaginen Turunen oli aivan jokaisen pelin jokaisessa vaihdossa, ja kuinka ailahtelevaa sinänsä lupaavan Lundellin peli loppupeleissä vielä oli, etenkin Lukkoa, Tapparaa ja osittain myös Kärppiä ja Tepsiä vastaan. Lunkalla oli pikkujoukkueita (JYP, Ässät, SaiPa, Jukurit, HPK) vastaan 9 matsissa 12+6=18 ja kaikkia muita vastaan 17 matsissa 4+3. Onhan näillä kahdella monen vuoden ikäerokin, eikä ylipäänsä elämässä 19-vuotias pysty yhtään missään läheskään samaan kuin 24-vuotias. Tämän elämän totuuden tulisi ja soisi rääväsuisille Turkulaisillekin (en tällä tietenkään tarkoita sinua @Postinjakaja) olevan selvä. Lundell tulee luultavasti 24-vuotiaana olemaan jopa Turusta parempi pelaaja, mutta ei sitä varmasti ole vielä ensi kaudella, eikä varsinkaan ollut sitä tällä kaudella. Tuollaisen väittäminen on joko nuoren talentin ylihypetystä tai muista syistä johtuvaa sokaistumista. Yhdessäkään kohtaa tätä tai edellistä viestiäni en väittänyt Lundellilla olevan jotakin muuta pelaajaa huonompi potentiaali, vaan puhuin yksinomaan nykyisestä tasosta, joka on huomattavasti Turusen jo realisoitua tasoa vaatimattomampi.

Michael Kerästä todellakin tulee ylistää, kun sille kerran aihetta oli. Hänet läheltä nähtiin, ja hyväksi todettiin. Oli taisteleva, taitava ja tulosta tekevä. Ei häntä Broadhurstiin tule verrata, vaikka pelintekotaitoa häneltä rutkasti löytyykin, vaan mielummin Leskiseen. Ja kyllä minä ennemmin halukkaan Keräsen kuin haluttoman Leskisen otan ykköskentän pelintekijä-maalintekijä-torpetolaituriksi. Kangasniemen kanssa menisi huomattavasti tasaisemmaksi tuo vertailu Leskiseen, mutta ihan halun ja taistelutahdon perusteella valitsisin silloinkin Kangasniemen. Moni muukin kirjoittaja täällä on painottanut aitoa halua pelata IFK:ssa ja IFK:lle, tuo taistelutahto näkyy aivan varmasti kauden päätteeksi seuran kannalta positiivisena tuloksena, kaikenmaailman oulun palkkasoturipellaajista poiketen.

Se missä olemme samaa mieltä, on kuitenkin juuri se olennainen, jossa Salmelainen onnistui. Eli vaikkei se terävin kärki aivan loistavinta timanttia ollut, oli riittävää laatua etenkin kolmanteen hyökkäysketjuun asti, ja neljännenkin vitjan osalta keskushyökkääjän tontti oli kerrankin, ja pitkästä aikaa, taattua laatua. Väänänen oli parasta sitten Töykkälän, ja lisäksi isommalla hyökkäyspotentiaalilla varustettuna. Kolmosessa oli keskushyökkääjänä mahdollisesti ensi kaudella NHL:n portteja kolkutteleva nuori kundi ja laidoilla Saarisen ja Jääskän muodossa jo sementoitua VL++ laatua.

Jos taas ensi kaudelle ei saada yhtä hyvää hyökkäystä, jää Nordis tyhjäksi. Ikävä kyllä. Nyt ei ole aika säästellä, vaan halvalla lainarahalla halpaa laatua ostella.

 

[Kake74]

Tästä itsellekin tuli mieleen tuo, kun tuli kuunneltua tuo Kimanttia jakso missä juuri Haula sr. oli vieraana.
Kunpa päättäjät kokisivat saman ahaa elämyksen.

Juurikin näin. Toki sen verran kyyniseksi tässä on muuttunut näin keski-ikäiseksi tultuaan, että tuskin tuo uudistus on maalissa omana elinaikanani :)

 

[Erkka Lapanen]

Meidän mestiksestä pitäisi tehdä samantapainen sarja; korkeakoulu/yliopisto pelien oheen.

Tarkoitatko vain yliopisto kaupunkien pyörittämää, vain nuorille pelaajille tarkoitettua sarjaa joka korvaisi Mestiksen?

 

[Postinjakaja]

Onhan tuo kaikella kunnioituksella melko sinisilmäinen ja apologistinen näkemys, että yksin Leskinen ja Borgström olisivat olleet parempia kuin koko taistelujoukko Turunen-Paajanen-M.Keränen-Kangasniemi-Lambert. Tämä ei yksinkertaisesti ole totta, eikä sitä voi missään vaihtoehtoisessa todellisuudessakaan olla. Laske huviksesi pisteet näiden välillä (menetetyt-saavutetut), kun niitä pisteitä niin usein todisteina hyvästä tasosta pidät (itse annan enemmän arvoa vuosikymmenten aikana harjaantuneelle tarkkaavaiselle silmämääräiselle arvioinnille, joka painottaa suorituksen lopputuloksen mustavalkoisuuden sijaan itse suoritusten sisällä olevia satoja harmaiden sävyjen hetkiä!).

En mielestäni väittänyt, että yksin Leskinen ja Borgström olisivat parempia kuin kaikki noi muut. Luin tekstini uudestaan ja en ymmärrä miten sen kuvan saa?

Kyllähän vertailu olisi per pelaaja. Jos vertaa vaikka lähteneitä ja saapuneita pelaajia, niin Borgströmillä oli paremmat pisteet kuin Iikalla ja Broadhurstilla paremmat pisteet (ja ppg) kuin Keräsellä.

Mutta en mä noin sinisilmäisesti vertaisi. Mun silmiini Broadhurst oli parempi pelaaja kuin Keränen IFKssa ja Borgström oli IFKssa (ennen koronaa) parempi pelaaja kuin IIkka jne.

En tiedä oletko nähnyt kaikkia pelejä tällä ja viime kaudella, mutta jos olet, toivoisin sinun huomanneen kuinka maaginen Turunen oli aivan jokaisen pelin jokaisessa vaihdossa, ja kuinka ailahtelevaa sinänsä lupaavan Lundellin peli loppupeleissä vielä oli, etenkin Lukkoa, Tapparaa ja osittain myös Kärppiä ja Tepsiä vastaan. Lunkalla oli pikkujoukkueita (JYP, Ässät, SaiPa, Jukurit, HPK) vastaan 9 matsissa 12+6=18 ja kaikkia muita vastaan 17 matsissa 4+3. Onhan näillä kahdella monen vuoden ikäerokin, eikä ylipäänsä elämässä 19-vuotias pysty yhtään missään läheskään samaan kuin 24-vuotias. Tämän elämän totuuden tulisi ja soisi rääväsuisille Turkulaisillekin (en tällä tietenkään tarkoita sinua @Postinjakaja) olevan selvä. Lundell tulee luultavasti 24-vuotiaana olemaan jopa Turusta parempi pelaaja, mutta ei sitä varmasti ole vielä ensi kaudella, eikä varsinkaan ollut sitä tällä kaudella.

Kirjoitinkin, että jos korona ei olisi tehnyt kahden kuukauden taukoa Lundellille niin keväällä olisimme nähneet paremman pelaajan. Superjunnut kun kehittyy huimaa tahtia.

Lundell oli jo ihan eri pelaaja pelit 10-20 tällä kaudella kuin pelit 0-10. Ne vaan kehittyy noi kaverit niin kuin Heiskanen teki vikalla kevätkaudellaan. Niin kuin itsekin kirjoitit, vertailiu on hieman epäreilua tuon koronatauon takia ja siksi, että Lunkka on niin paljon nuorempi.

Mutta nämä ovat näkemyseroja. Turunen oli aivan mahtava pelaaja ja oli ilo saada katsoa häntä kauden ajan IFKssa.

Itse katson 85-90% kaikki pelit miten duunit sallii. Eli muutama jää kaudessa väliin. Tällä kaudella jäi 2 peliä.

 

[Nashpre]

Tarkoitatko vain yliopisto kaupunkien pyörittämää, vain nuorille pelaajille tarkoitettua sarjaa joka korvaisi Mestiksen?

Ei varmaan yliopistot pelkästään riitä, korkeakoulut mukaan tosin niitäkään ei varmaan ole jokaisella tämän hetken mestis-paikkakunnalla.
Pitäisi varmaan muokata lisäämällä vain "pakollinen tutkinto" suoritettavaksi pelaamisen ohella.

Mutta ei tämä nyt tämän ketjun aiheeseen tämän enempää liitykkään.

 

[Helsingforce]

En mielestäni väittänyt, että yksin Leskinen ja Borgström olisivat parempia kuin kaikki noi muut. Luin tekstini uudestaan ja en ymmärrä miten sen kuvan saa?

Et suoranaisesti, mutta tuossa nyt oli listattuna tulleet ja lähteneet. Unohdin tosin Broadhurstin tulleiden listalta. Väitit tämän kauden hyökkäyksen olleen parempi kuin viime kauden, joten eikö looginen päätelmä silloin ole, että tulleet (Leskinen+Borgström+Broadhurst) ovat parempia kuin lähteneet (Turunen+Paajanen+Kangasniemi+Keränen+Lambert)? No, tämä vertaus haiskahtaa hieman Nybondaksen laatikkoleikiltä toki, suoraan näin ei voi verrata ja vetää yhtäläisyysmerkkejä. Sitä paitsi Leskinen tuli jo viime kauden päätteeksi eikä vasta tälle kaudelle. Ja totesinhan minäkin tuossa aiemmin että kokonaisuuksina nämä juuri päättyneen kauden ketjut toimivat paremmin kuin edelliskaudella. Silti pidän kiinni siitä, että terävimmän kärjen osalta yksilöt olivat viime kaudella parempia.

Kyllähän vertailu olisi per pelaaja. Jos vertaa vaikka lähteneitä ja saapuneita pelaajia, niin Borgströmillä oli paremmat pisteet kuin Iikalla ja Broadhurstilla paremmat pisteet (ja ppg) kuin Keräsellä.

Lähteneillä oli yhteensä 51+37+20+17+2=127 pistettä runkosarjassa, tulleilla 35+29+21=85. Pudotuspelejä ei edelliskaudella pelattu, päättyneellä kaudella tulleilla oli 13p.

Mutta en mä noin sinisilmäisesti vertaisi. Mun silmiini Broadhurst oli parempi pelaaja kuin Keränen IFKssa ja Borgström oli IFKssa (ennen koronaa) parempi pelaaja kuin IIkka jne.

Jos nämä parit otetaan esimerkeiksi, olen toki samaa mieltä, mutta nämä vertailukohteiden parit eivät pelanneet keskenään samoissa rooleissa. Jos taas vertaa Kerästä Leskiseen tai Borgströmiä Paajaseen, menee ainakin ensinmainittu mielestäni Keräsen eduksi, ja koska Borgström ei ikinä oikein saavuttanut omaa tasoaan ja homma jäi niin loukkaantumisten kuin koronavastoinkäymistenkin takia hieman piippuun, menee ehkä tämä jälkimmäinenkin vertailu edelliskauden pelaajan eduksi.

Kirjoitinkin, että jos korona ei olisi tehnyt kahden kuukauden taukoa Lundellille niin keväällä olisimme nähneet paremman pelaajan. Superjunnut kun kehittyy huimaa tahtia.

Lundell oli jo ihan eri pelaaja pelit 10-20 tällä kaudella kuin pelit 0-10. Ne vaan kehittyy noi kaverit niin kuin Heiskanen teki vikalla kevätkaudellaan. Niin kuin itsekin kirjoitit, vertailiu on hieman epäreilua tuon koronatauon takia ja siksi, että Lunkka on niin paljon nuorempi.

Sitä on vaikea arvioida, oltaisiinko keväällä nähty kukkaan puhjennut superjunnu-Lundell. En ehkä pidä tätä aivan yhtä todennäköisenä kuin sinä. Toki kehitystä näkyi paljonkin kauden aikana, mutta se rajoittui mielestäni lähinnä parempaan sijoittumiseen, parempaan ennakoimiseen ja parempaan puolustuspeliin. Hyökkäysalueella näin parhaimmillaankin hieman egoistisen Lunkan, joka halusi ratkaista itse eikä oikein luottanut laitureihinsa eikä siten käyttänyt heitä joukkueen hyödyksi hyväkseen. Kun ei lainannut kiekkoa laitahyökkääjilleen, ajautui hän turhan usein umpikujiin, kahden tai kolmen vastustajan sumppuihin ja kiekonmenetyksiin.