On sillä merkitystä siinä mielessä, että annoit terrorismille ihan itse määritelmän, jossa väänsit valtion valtiovallaksi käsitellessäsi Turun terrori-iskua. Tällöin palstalla on varsin laaja yksimielisyys siitä, että isku ei suuntautunut valtiovaltaa kohtaan.
Itse asiassa nämä terrorin ja terrorismin määritteet on monin osin tulkinnanvaraisia. Se kaiketi on selvää, että kyseinen toiminta kohdistuu aina vallitsevaa hallintokoneistoa vastaan ja on perustaltaan ideologista. Mikäli iskun tarkoitus on suoraan vaihtaa vallitseva valta hierarkia on kyseessä vallankumous tai sen yritys, jos taas terroriteoilla pyritään vaikuttamaan kansan luottamuksen heikkenemiseen hallintoaan kohtaan erilaisin tavoittein, suoralla henkeen kohdistuvilla mielivaltaisilla iskuilla, aikaansaaden tilanteen, jolla valtakoneiston vastatoimet saadaan ylimitoitetuiksi, jotta ns. kansa kääntyy hallitsijoitaan vastaan kokiessaan elämisen olevan uhattuna sekä terroristien, että valtakoneiston taholta, tai, että kansa ei enää usko valtakoneistonsa kykenevän ongelmaa poistamaan tai sitä ratkaisemaan. Terrorismia on toki myös iskut vähemmistöjä kohtaan ideologisista syistä ja tunnetaanpa myös termi valtioterrorismi.
On pelkkää semantiikkaa käyttääkö tässä yhteydessä sanaa valtiovalta vai valtio, sisältö tosiasiasiallisesti ei muutu itse asiassa lainkaan.
Määritelmällisesti ollaan hutun päällä silloin, kun nämä ilmiöt muuttuvat globaaleiksi, kouluampumiset, uskonnollinen hurmahenkisyys ym. koska näkyvillä olevaa agendaa tai järjellistä päämäärää teon lisäksi ei ole. Siksi kai näitä kouluampumisia tai muita laajennettuja itsemurhia ei terrorismiksi nimetä.
Tässä turun tapauksessa, niikuin joissain kiinan päiväkoti - iskuissa tai kouluampumisissa kaikissa on taustalla joitain hämärähköjä poliittisia, ideologisia tai uskonnollisia vaikuttimia, mutta ovat lopulta perimmiltään laajennetun itsemurhan yrityksiä tai niissä onnistumisia. Sitäkin sopii miettiä, että onko näiden tekijöiden syy sitoa tekojansa johokin em. kontekstiin maksimaaliseen huomioon pyrkiminen vai oikea ideologinen taistelu.
Lienee kaikille selvää, ettei järjissään oleva ihminen moisiin tekoihin ryhdy, jotta sitä edes tarvitsisi pohtia, mutta se on oikeudelle varmasti pohdinnan paikka määrittää mikä on oikeasti terrorismia ja mikä pelkkää mielenvikaisuutta. Tavallaan mielenkiintoinen on tämä adaptoitu nimike, terroristisessa tarkoituksessa tehty teko. Mitä tuo käsite oikeastaan ilmaisee? onko se tyhjentävä ja selittävä? Tarkoittaako se esimerkiksi sitä, että jos joku äityy listimään joukon ihmisiä ja selittää tekonsa taustaksi tuntureiden suojelun tai verokikkailun panamassa,ilman, että tämmöistä organisaatiota tai ideologiaa ei tiedettäisi edes olevan olemassa, hänen tehneen iskunsa terroristisessa tarkoituksessa, mutta ei oikeasti terrorismina? Tai jos kouluampuja selittää tekonsa jälkikäteen, ettei pidä maanaista, teko olisi terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos, koska mielivaltaista terroria satunnaisiin uhreihin tulee harjoittaneeksi.
Näyttäisi siis vähän siltä, että oltaisiin tuomassa käsitteistöön uusi määre, että joku rikos olisi terroristmia ja joku toinen terroristisessa tarkoituksessa tehty, vaikka ilman varsinaista organisaatiota tai päämäärää. Kiinnostavaa on seurata millaiseksi näiden tekojen rangaistavuuden suhde toisiinsa verraten määrittyy ja onko toinen älyllistä, päämäärällistä toimintaa ja toinen aina järjen himmenemisen tulos.
Silti, lähtökohtaisesti väistämättä on niin, että moisien tekojen tekijällä on yksi tai useampi ratas lakannut toimimasta sanoipa ns. mielentilatutkimus ihan mitä tahansa vrt. sarjahukuttaja esimerkiksi. Tähän turun tekoon syyllistynyt veijari mielestäni pääsee liian mitättömällä seuraamuksella, jos hänet tuomitaan järkevänä ihmisenä (mitä hän ei mielestäni voi olla), ainoa oikea olisi ollut katsoa henkilö syyntakeettomaksi ja erittäin vaaralliseksi ja kokevan saman tuomion kuin muutkin vartti -, puoli -,ja kokohullut, eli loppuelämä eristettynä puutarhaa hoitelemassa. Tästä näkemyksestä muutama nicki taisi minua yrittää ojentaa, mutta en osta, koska terveellä päällä ei moisiin syyllistytä, eikä ns. järjissään oleva voi ansaita miedompaa tuomiota, kuin joku pöpilään kuuluva samoista teoista, väittipä syikseen sitten uskonnon tai koppakuoriaiset.
