Kausi 2006 paketissa, vedetään nopeat ajatukset.
FedEx teki oikeastaan mitä tahtoi, Rafa kyllä pisti keskinäisissä enemmän kuin hanttiin. Voi sanoa, että Nadal oli ainoa jolla edes mitään mahiksia uhmata kuningasta.
Muu kausi tarjosi mm. Ljubicicin ja Davydenkon osoitukset siitä, ettei toinen kausi top-10. ollut lainkaan mahdoton ajatus, molemmilta vahva suoritus. Itsensä tällä kaudella löi läpi herrasmies ja aidosti sympaattinen hieno urheilija James Blake, tosin viime kauden loppu kyllä lupasikin tätä.
Lleyton Hewitt ja Andy Roddick ovat kaksi kaveria joille jatkuvat selkäsaunat Federeriltä ovat syöneet paljon sydäntä. Andy oli menossa pahaan floppikauteen, mutta yhteistyö Jimbo Connorsin kanssa on nostanus poikaa taas pinnalle, ja tiettyä tappajan vaistoa löytyy taas. Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä että A-Rodin pelin heikkoihin puoliin osumalla mies kesytetään yllättävän helposti. Hewitt taas on aika laimea peluri näinä päivinä. Nyt näkee karusti sen miten aseeton ja pehmeä ilmestys aussi on ilman mieletöntä henkistä draiviaan. Tuntuu jopa oudolta ajatella, että tämä peluri oli maailman ehdoton ykkönen vuonna 2002.
Young guns. Novak Djokovic, Andy Murray, Marcos Baghdatis ja Richard Gasquet, loistava uusi sukupolvi, joista Gasquetia lukuunottamatta kaikki löivät itsensä läpi viime kaudella (Richard teki sen jo 2005). Nämä jannut tekevät vielä tuhojaan kiertueella, kuten myös tsekin monipuolinen Tomas Berdych. Kaudelle 2007 suosittelen pitämään silmiä aukia pelaajista nimeltä Juan Martin Del Potro, Evgeni Korolev ja tietyin varauksin Marian Cilic, kovin ovat jannut vielä nuoria, mutta taitoa piisaa. Tälle kaudelle odottelin jo Igor Andreevin nousua kympin sakkiin, mutta paha polvivamma pilasi kauden. Toivottavasti jatkaa ensi kaudella siltä tasolta, jonka nosti hänet jo kolkuttelemaan top-kahtakymppiä. Iso jätti Sam Querrey on varmasti uusin jenkkiprofiili. Outsidereina heitetään hollantilainen Robin Haase ja aussi Chris Guccione. Nousut hyvälla atp-tasolle tavoitteena.
Ensi kauden comebackeja jos halutaan, niin valitkaa kenet haluatte: Joachim Johansson, Martin Verkerk, Mark Philippoussis, Gustavo Kuerten, Guillermo Coria tai Guillermo Canas. Itse pistäisin fyrkat Canasin ja Johanssonin vahvoihin uusiin tulemisiin. "Pim-Pimin" kohdalla pitää toivoa, että olkapää kestää ja Canas palasi syksyllä "doping-kärynsä" jäljiltä pelaamalla seitsemän challengeria, joista voitti neljä ja oli yhdessä finaalissa. Näillä saldoilla nousee sijalle 143, lähtökohtana siis se, ettei pohjalla ole pisteen pistettä. Kuerten on kiva nähdä, mutta ei valitettavasti taida enää paukut riittää. Scud Philippoussis voi tietenkin aina tehdä nurmella tuhojaan, mutta muuten kaverin elämä lienee kauniiden naisten ja nopeiden autojen parissa. Corialla on kaikki potentiaali, ongelmat henkisiä.
Marat Safin palasi jo tällä kaudella sen verran lupaavasti ettei hän tähän listaan kuulu.
Say bye-bye. Agassi otti ja lähti, vuoden liian myöhään. Ajoittain vanha patu oli jo väärässä sarjassa. Rusedski yrittää jotain rimpuilla, tuskin enää kovin kauan. Thomas Enqvist lopetti jo alkuvuodesta, Alex Corretja virallisesti syksyllä, Albert Costa keväällä. Hemmetin hienosti roikkuvat Vince Spadea ja Fabrice Santorokin yhä mukana, mutta mikä on tilanne 12 kk päästä? Younes El Aynaoui on mahtava tyyppi, mutta lopeta jo hyvä mies 35 vuoden iässä.
Heittoja: Richard Gasquet käy ensi kaudella top-viidessä jos paikat pitää. Fernando Verdascolta löytyvät kaikki lyönnit päästä kympin sakkiin. Järkyttävää, että Aussiavoimissa on vain yksi kotipelaaja suoraan mukana(Hewitt), kaikki muut tarvitsevat villejä kortteja ja karsintoja. Toivottavasti Fernando Gonzalez jatkaa siitä mihin jäi, ja vetää nimenomaan tuloksia Slameissa, yleensä joka toinen kausi myös tekee näin. Ja jos Jarkko pelaa samanlaisen kauden kuin tällä kaudella, niin se on yhä hemmetin kova ukko.
Naisista sen verran, että hienoa kun Mauresmon pää kesti. Henin-Hardenne on yhä vastenmielinen, venäläiset sensijaan upeita kissoja. Hingisin comebackin ylimitoittaminen onneksi laantunut kun kovat tulokset puuttuvat. Syksyllä US Openissa pikkutyttö taas osoitti henkisen ala-arvoisuutensa, jota ei pari hymyä muuta.
MACK