Kaikki muutkin keskustelijat ovat ihan tervetulleita puuhaan.
Kiitos kutsusta.
1. Teollisuusmaiden keskimääräinen äo on huomattavasti noussut 1900-luvun aikana. Nousua ei voi pitää geneettisenä luonteeltaan.
2. Jos nykyisistä teollisuusmaista olisi voitu tehdä mittauksia, kun ne olivat vielä lähempänä nykyisiä kehitysmaita, olisivat heidän tuloksensa olleet vielä matalampia.
Jos tarkoitat Flynn-efektiä, niin se on todellinen ilmiö. Keskimääräinen ÄO on teollisuusmaissa kasvanut liki 20 pisteellä toisen maailmansodan jälkeen, ja vuonna 1932 testatuista normaaliälyisistä liki kolmasosa olisi tänään lievästi vajaamielisiä. Kallonmittaajille tiedoksi että hattujen koko on vastaavasti suurentunut.
Flynn-efekti ei millään tavalla ole ristiriidassa äo:n suuren heritabiliteetin kanssa. Äo:n heritabiliteetti oli suuri jo vuonna 1932. Kaksostutkimusten perusteella arveltiin 1940-luvulla, että äo:n heritabiliteetti on 77 prosenttia. Samaan tapaan ÄO-keskiarvojen pitkän aikavälin kohentuminen ei tarkoita sitä, että heritabiliteetti ei aiemmin olisi ollut keskeisessä asemassa ÄO:n määräytymisessä. ÄO:n heritabiliteetti ja validiteetti ovat vahvoja saman ikäluokan sisällä, vaikka ne eivät sitä olisi eri ikäluokkien välillä.
Flynn-efektistä johtuvat ÄO-parannukset ovat lisäksi laadullisesti erilaisia kuin esimerkiksi mustien ja valkoisten välinen ero ÄO-keskiarvoissa: Flynn-efekti ei ole lainkaan muuttanut tunnettuja ryhmien välisiä eroja, vaikka kaikkien ryhmien tulokset ovat parantuneet. Yhdysvaltain armeijan älykkyystesteissä ryhmien "blacks" ja "white" välillä on lähes 90 vuoden ajan ollut 15 pisteen ero.
Flynn-efekti on lisäksi keskittynyt kellokäyrän vasemmalle puolelle. Alojensa huiput tulevat oikealta puoliskolta. Se että koulutus on lisääntynyt ei tarkoita että ajattelukyky on. Muutaman sukupolven takaiset amerikkalaiset kehittivät atomipommin, tietokoneen, avaruusmatkailun jne., joten kyllä potentiaalia on ollut Flynn-efektistä huolimatta.
3. Jos halutaan tietää mikä on rodullinen elementti äo-osamäärien mahdollisessa vaihtelussa, on eliminoitava muut tekijät, ennen kaikkea ympäristötekijät. (Burkina Fason lukutaito-prosentti on 25%, maan koululaitos on alkeellinen, teollis-teknologinen sivilisaatio on maan kulttuurille täysin vieras, lasten ravitsemus on laajalti hyvin puutteellista - miten vertaamme tätä maata suomalaisten keskimääräisiin älykkyysosamääriin niin että voimme luottaa siihen, että olemme eliminoineet kaikki muut tekijät?)
Saharan eteläpuolisen Afrikan tilanne on se että maiden välillä ei synny merkittäviä eroja. Tulokset ovat maasta toiseen hyvin yhdenmukaisia. Testitilanteesta tarvittaisiin enemmän tietoja, mutta oletan että todennäköisesti testit ovat tehneet koulutusta omaavat, kynän ja paperin tutuiksi omaksuneet henkilöt. Toisaalta ei ole myöskään syytä olettaa että köyhissäkin maissa testitilanteet eivät voisi olla aidosti reliaabeleita ja valideja, vaikka se vaikeampaa onkin.
Afrikan maiden keskimääräiset 60-70 pisteen äo:t tarkoittavat sitä että noin puolella väestöstä on huomattavia vaikeuksia melko yksinkertaisten tehtävien ratkaisemisessa, vaikka näistä maista löytyy myös älykkäitä ihmisiä. Sen sijaan köyhistä, jopa viime aikoina nälänhädistä, kärsineistä Aasialaisista yhteiskunnista löytyvät testin perusteella keskimäärin älykkäimmät yhteiskunnat, jotka saavat korkeampia tuloksia kuin n. 100 pisteeseen aikaisemmin vakioidut varhain teollistuneet maat. Tästä suunnasta katsottuna on vaikea löytää ympäristöllistä biasta.
4. USA:ssa on tehty joitakin (tiedeyhteisössä kattavasti kritisoituja) tutkimuksia, jotka pyrkivät eliminoimaan muut elementit. Tosin niissä tuskin on otettu huomioon USA:n mustan väestön menneisyyttä orja-väestönä, josta on todettava, että he tuskin muodostavat kovin normaalia otosta afrikkalaista etnisyyttä.
Sandra Scarrin ja kumppaneiden Minnesota Transracial studya pienemmäksi ei ympäristötekijöiden minimoimista juuri voida viedä.
En tiedä mitä normaalilla afrikkalaisella otoksella tarkoitetaan, mutta ainakin amerikkalaisessa tilastointitavassa 1/2, 1/4, 1/8 mustat ja niin edelleen tilastoidaan kaikki mukaan etnisen ryhmän "Blacks" alle. Tämä ryhmä on saanut koko 1900-luvun älykkyystesteissä paljon alhaisempia pistemääriä kuin sosioekonomisesti köyhemmät Amerikan alkuperäiskansat.
Afrikkalaista ruokavaliotakin on vaikea syyttää testituloksista, koska Yhdysvalloissa mustat eivät ole nähneet nälkää sitten orjuuden päivien. Sen sijaan nämä näyttävät kehittyvän High Schooleissa hyvin isokokoisiksi urheilijoiksi.
5. Vanhasen "tutkimukset" osoittavat korkeintaan jonkinlaista korrelaatiota elintason (johon liittyvät siis olennaisesti myös ravitsemus, koululaitos ja yleinen yhteiskuntarakenne) ja keskimääräisen äo:n välillä. Kausaliteetista tämä korrelaatio ei sano mitään (mutta jos ottaa huomioon, ettei Vanhanen juuri mitenkään pyri eliminoimaan kohdan 3 tekijöitä niin aika itsestäänselvä johtopäätös on, että juuri matala elintaso, puutteellinen ravitsemus ja alkeellinen koululaitos ovat voimakkaasti vaikuttavia tekijöitä älykkyysosamäärän vaihtelussa).
Vanhasen ja Lynnin aineiston ongelma on se että lopulta valtioihin nähden pieni otanta yleistetään koko valtiota kattavaksi älykkyysosamääriksi. Toisaalta joissakin maissa ollut vertaileva aineisto on osoittanut että mittauksilla on hyvä yleistettävyys, jopa pienenkin otoksen tasolla.
Vakuuttavasti aineistosta ei voi sanoa kuin että älykkyys vaihtelee maantieteellisesti pohjoinen-etelä ja itä-länsi -suunnissa ja älykkyydellä on merkitys kansojen välisen eriarvoisuuden selittämisessä. Kaikista muuttujista ei selviä mitkä niiden keskinäiset yhteydet ovat, koska kunnollisia monimuuttujamalleja ei ole.
6. Meillä ei siis ole mitään tieteellisiä perusteita ajatella, että matalampi keskimääräinen älykkyysosamäärä "aiheuttaisi" matalaa elintasoa - lähinnä vain ja ainoastaan päinvastoin.
Lynn ja Vanhanen eivät voi absoluuttisesti todistaa, että älykkyyden ja taloudellisen kasvun välillä vallitsee yksisuuntainen kausaalinen yhteys. Silti heidän tuloksensa ovat huomattavasti uskottavampia kuin sellaiset sosiologiset konstruktiot, joiden mukaan älykkyydellä ei ole merkitystä tai että kausaalisuhde on vastakkaissuuntainen.
7. ÄO on pohjimmiltaan subjektiivisesti valittu joukko ominaisuuksia, joita arvotamme positiivisesti teollis-teknlogisessa sivilisaatiossamme, jossa menestymistä ne myös (yllättäen) kohtuullisen hyvin ennustavat. Kuitenkin tästä mittarista on jätetty pois merkittäviä kielellisen ja sosiaalisen osaamisen alueita.
Psykologi Linda Gottfredsonin määritelmä älykkyydestä:
”Älykkyys on hyvin yleinen mielen kyky joka mm. käsittää kyvyn järkeillä, suunnitella, ratkaista ongelmia, ajatella käsitteellisesti, ymmärtää monimutkaisia ajatuksia, oppia nopeasti ja oppia kokemuksesta.”
Älykkyydellä on vaikutusta esimerkiksi ihmisen sosiaaliseen nousuun ja ihmisten älykkyys vaihtelee sekä yksilöiden että väestöryhmien kesken. Matemaattinen ja verbaalinen älykkyys korreloivat myös vahvasti keskenään. Älykkyys ennustaa yksilön menestystä, ammatillista asemaa ja tuloja paremmin kuin perhe- ja sosioekonominen tausta.
On olemassa myös kielellisiä, vähemmän kulttuurivapaita älykkyystestejä, mutta näiden ongelma on riippuvaisuus opituista malleista. Esimerkiksi jos kysytään mikä sanoista tenniskenttä, pesäpallokenttä, jalkapallokenttä ja hiekkakenttä ei kuulu joukkoon, niin testin tekijällä täytyy olla kulttuurillinen tietämys mitä em. termit tarkoittavat. Älykkyyttä on tutkittu myös miten nopeasti yksilö reagoi erilaisiin valoihin, koska tutkija Arthur Jensenin mukaan älykkyys on riippuvainen päätöksenteon nopeuden kanssa. Tämä on ehkä kaikista kulttuurivapaimmaksi kehitetty testi tähän mennessä.
Persoonallisuutta taas on psykologiassa testattu kaikista eniten. Enemmän kuin älykkyyttä.
