Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

[Walrus21]

En minä tiedä kuka on kieltämässä tai onko joku, totean vain että minä en olisi.

Niin, en minäkään. Halusin lähinnä pointata, että kieltäminen on eri asia kuin se että milloin mitäkin heinämäkeä ollaan pistämässä vaihtoon

Mikä Apusta tekee vanhanaikaisen? puhetapa, överiksi menevä sitoutuminen työhön, suurperhe vai suhtautuminen rahaan?

Se että hahmo on luotu käytännössä käveleväksi stereotypiaksi aksenttia myöden. Tällainen meni varmasti läpi ysärillä - ja osittain edelleenkin - mutta mediailmapiiri ja ihmisten vaatimukset eri väestöryhmien representaation suhteen ovat kasvaneet.

Sinällään tässä lienee kyse paljolti siitä, että huumorin katsotaan edustavan myös yhteiskunnallista itseymmärrystä: mille nauretaan, miten vähemmistöjä kuvataan, ketkä tulevat edustetuiksi jne. Tässä Guardianin jutussa on hieman avattu tätä aihetta.

 

[Jesus Shaves]

Niin, en minäkään. Halusin lähinnä pointata, että kieltäminen on eri asia kuin se että milloin mitäkin heinämäkeä ollaan pistämässä vaihtoon

Se että hahmo on luotu käytännössä käveleväksi stereotypiaksi aksenttia myöden. Tällainen meni varmasti läpi ysärillä - ja osittain edelleenkin - mutta mediailmapiiri ja ihmisten vaatimukset eri väestöryhmien representaation suhteen ovat kasvaneet.

Sinällään tässä lienee kyse paljolti siitä, että huumorin katsotaan edustavan myös yhteiskunnallista itseymmärrystä: mille nauretaan, miten vähemmistöjä kuvataan, ketkä tulevat edustetuiksi jne. Tässä Guardianin jutussa on hieman avattu tätä aihetta.

Näissä tuntuu kovin usein olevan yhteistä se, että kerrotaan mikä tietyssä hahmossa on vikana - joskaan ei kyetä kertomaan millainen vaikkapa intialainen hahmo tässä tapauksessa sitten olisi hyväksyttävä? Intiassa on 2000 etnistä ryhmää, joten sieltä löytyy ainesta joista varmasti joku kykenee pahastumaan - oli hahmo sitten millainen tahansa.

Näitä etnisiä ryhmiä löytyy varmasti myös USA:sta varsin monta. Osa intialaisista kyllä vaan puhuu kuten Apu - tämän varmasti tietää aivan jokainen joka on intialaisten kanssa vähääkään ollut tekemisissä. Onko se sitten karikatyyriksi luomista? Ilmeisesti näin sitten on. Simpsoneissa - ja muissakin piirretyissä - hahmon voima perustuu osittain karikatyrismiin - aivan kuten Homer on karikatyyri alemman keskiluokan puoliksi alkoholisoituneesta valkoisesta miehestä. Tosin hän ei edusta "vähemmistöä" tai eri kulttuuria niin kukaan ei välitä miten hänet esitetään.

Artikkelissa todetaan, että Apu oli kiusaajille "työkalu" kiusaamiseen. Voisin kyllä väittää, että kiusaajat kyllä etsivät kohteistaan ihan mitä tahansa millä kiusata heikompiaan tai erilaisia ihmisiä - ja varsinkin lapset / teini-ikäiset ovat varsin raadollisia kiusaamisen suhteen.

Hahmoista tulee hyvin helposti täysin hajuttomia, värittömiä ja mauttomia kun ryhdytään yltiövarovaisuuteen. Ei tuokaan välttämättä kenenkään etu ole.

Hyvin Hari Kondabolu on varmasti tälle dokumentilleen saanut kyllä näkyvyyttä. Hienosti pitchattu kaikin puolin kaiken ongelmallisuuden siivellä.

 

[dana77]

Helposti tässä mennään siihen, että kaikki hahmot ovat valkoisia heteroja ettei kukaan pahoita mieltään. Intialaisesta ei voi tehdä homoa ettei hänen kustannuksellaan naureta jne.

 

[DonTirri]

Helposti tässä mennään siihen, että kaikki hahmot ovat valkoisia heteroja ettei kukaan pahoita mieltään. Intialaisesta ei voi tehdä homoa ettei hänen kustannuksellaan naureta jne.

Sitten pahoitettaisiin mieltä siitä ettei sarjassa ole ainuttakaan vähemmistön edustajaa.

@Walrus21 Apu on stereotypia kyllä. Mutta ei negatiivinen stereotypia. Apu on kuitenkin ahkera yksityisyrittäjä sekä lojaali ja rakastava perheenisä. Hahmo vain sattuu puhumaan aksentilla, joka on kaikenlisäksi hyvin, HYVIN lähellä keskiverto intialaisen aksenttia.
Onko kaikki stereotypiat pahasta? Vai vain eriväristen? Willie on äärimmäinen karikatyyri Skotista. Fat Tony italianamerikkalaisesta. Ja kyllä, Homer keski-ikäisestä amerikkalaismiehestä. Tulisiko nämäkin hahmot poistaa koska ovat stereotypioita ja karikatyyrejä vai saavatko he jäädä koska ovat valkoisia miehiä?

 

[Ostoskassi]

Jos stereotypiat halutaan simpsoneista poistaa, niin loppuu hahmot koko sarjasta. Merikapteeni on stereotypia piippuineen, Snake esittää rikollisen olevan aina rikollinen jne.

Itse en nyt komediasarjoista jaksa pahoittaa mieltäni, koska näissä pelataan lähes poikkeuksetta normeilla ja stereotypioilla.

Se minua tässä Apun kohussa on alusta pitäen ihmetyttänyt, että miksi tämä on ongelma. Hahmo on tosiaan viety äärimmilleen, mutta kun vertaa muihin hahmoihin kuten Willieen ja Homeriin on Apu näistä selkeästi parhaimmassa valossa esitetty. Joskus olen kuullut ongelman olevan se, että Apua esittää Hank Azaria, joka on valkoinen heteromies, mutta en itse ihan ymmärrä mitä väliä sillä on kuka kenenkin ääntä esittää. Bartia esittää nainen. En edes lähde sille linjalle, että onko Apun esittäminen kulttuurista omimista, koska koko ajatuksena se on ihan humpuukia.

 

[Jesus Shaves]

Joskus olen kuullut ongelman olevan se, että Apua esittää Hank Azaria, joka on valkoinen heteromies, mutta en itse ihan ymmärrä mitä väliä sillä on kuka kenenkin ääntä esittää. Bartia esittää nainen. En edes lähde sille linjalle, että onko Apun esittäminen kulttuurista omimista, koska koko ajatuksena se on ihan humpuukia.

Tämähän näissä yleensä onkin se ongelmallisuutta aiheuttava elementti. BoJack Horsemanissakin nähtiin ongelmallisena kun Alison Brie (valkoinen nainen siis) on Diane Nguyen nimisen puoliksi aasialaisen hahmoon ääninäyttelijä - sen sijaan, että ääninäyttelijä olisi aasialainen. Samoin Aaron Paul koettiin joidenkin mielestä ongelmallisena kun on Todd Chavez nimisen hahmon ääninäyttelijä - sen sijaan, että ääninäyttelijä olisi latinotaustainen.

Change.orgissa oli aikoinaan vetoomuskin BoJack Horsemanissa esiintyvää valkopesua vastaan. Itse en tuota ongelmallisena koe - mutta aika moni tuntuu kokevan tuon ongelmalliseksi. Sen sijaan koko sana "ongelmallinen" alkaa pikku hiljaa kyllä vituttamaan. Hymiö.

 

[Undrafted]

Al Jean, yksi Simpsonien tuottajista, on jo kiistänyt tuon Apun tiputtamisen. Paljon melua tyhjästä siis. Jotkut saivat mielenpahoitusorgasminsa ja Simpsonit ilmaista mainosta, eli kaikki voittivat. Minä en muuten tiennyt, että sarjaa jatketaan vieläkin.

Poistetaanko Apu vai ei on minusta toissijaista. Aiheestaan on käyty todellista keskustelua ja se on minusta mielenkiintoinen keskustelu itsessään. Kun vielä jonkinasteinen oma kiinnostus käsikirjoittamiseen rakkaudesta tarinoihin, niin keskustelu vieläkin kiinnostavampi. Mikäli käsikirjoittaja luo hahmon, joka on eri sukupuolta kuin hän itse tai vaikka etnisyydeltään erilainen niin hahmosta tulee helposti joko stereotyyppinen tai epäaito. Nyt kun osa ihmisistä tuntuu kiinnittävän yltiömäisesti huomiota minusta toissijaisiin seikkoihin, niin huomaan pohtivani miten kirjoittaisi käsikirrjoituksen missä roolitusta olisi mahdollisimman vähän. Hahmot voisivat olla miehiä, naisia, väriltään tai seksuaaliselta suuntautumiseltaan mitä vain. Yrittäisi raamittaa tarinaa välittämättä hahmojen tietyistä piirteistä. Olisi mielenkiintoista nähdä katsojien reaktiot tilanteeseen. Toinen vaihtoehto olisi roolittaa pelkästään oman sukupuolen edustajilla ettei tule väärin kuvattua toisen sukupuolen edustajia,

Mikäli neutraalisti kirjoitettuun hahmoon tulisikin vahvasti savolaisella aksentilla puhuva näyttelijä, niin tulisiko hänet pakottaa puhumaan ilman aksenttiä tai hyödyntää jatkossa tarinassa tuo aksentti? Jos savolaisen hahmon kirjoittaisi kannattamaan Kalpaa, niin olisihan se stereotypista joskin tilastollisesti varsin oletettua. Tepain kiihkeä kannattaminen saattaisi katsojista tuntua epäaidolta mutta toisaalta mahdollistaisi rikkaan tarinan kehittämiseen.

 

[Tifosi]

Olen noissa lukuisissa "listaa parhaat tv-sarjat" ketjuissakin aina todennut miten simpsonien kulta-ajat olivat hauskinta tv:tä ikinä koskaan missään ja kun kuulin tästä mielenpahoittamisdokumentista niin melkein raivostuin, kunnes muistutin itseäni että on mulla muutakin raivostumisen aihetta mutten raivostu niin miksi tästä pitäisi.

Tässä ketjussa ei kuitenkaan edes yritetä ymmärtää miksi mieli on pahoitettu. Olen katsonut suhteellisen paljon jenkkisarjoja 80 ja 90 -luvuilta ja intialaiset hahmot olivat niissä äärimmäisen harvinaisia joten kun yhdessä sarjassa sitten esitetään intialainen hahmo niin kaikki amerikan-intialaiset rinnastetaan tähän hahmoon. Kun koko muu televisio on täynnä valkoisia ääripäästä toiseen ja kaikki mahdolliset roolit siinä välissä niin on suorastaan naurettava väite että valkoisilla on jotenkin silloin "oikeus" pahoittaa mielensä Homerista "mutta ei kukaan pahoita kun me ollaan rautainen rotu eikä pahoiteta mieltä". Joo niin varmaan.

Ja komppaan sitä kun joku tässä ketjussa totesi että Apu toimi aseena kiusaajille niin olet sitten vähemmistöä tai sinulla on vääränlainen reppu koulussa niin kiusaajat kiusaa. Apu oli kuitenkin harmiton ja suhteellisen hyvä hahmo monen pahan rinnalla. Mitä nyt vähän petti vaimoaan "squishee-ladyn" kanssa mutta sillä nyt ei ollut intialaisen taustan kanssa mitään tekemistä.

Eli mielensäpahoittajia intialaisten joukossa ja tässä ketjussa ja nyt olen yksi heistä.

 

[arvee]

The Big Bang Theoryn eiku Rillit Huurussa sarjan Raj on myös arveluttava hahmotelma. Läheskään kaikki intialaiset eivät ole mitään parisuhdetaitamattomia tähtitieteilijöitä. Mielestäni hänet pitäisi poistaa sarjasta.

niin ei kun siis: tarkoitinkin, että läheskään kaikki intialaiset tähtitieteilijät eivät ole parisuhdetaitamattomia, joten Raj pitäisi poistaa sarjasta.

 

[dana77]

Jos stereotypiat halutaan simpsoneista poistaa, niin loppuu hahmot koko sarjasta. Merikapteeni on stereotypia piippuineen, Snake esittää rikollisen olevan aina rikollinen jne.

Vaikka tämä on totta, niin tämä nostaa myös esiin myös huomion. Siinä missä kapteenin ja rikollisen (ja homerin) kohdalla kyse on käyttäytymisestä, johon he voivat vaikuttaa ja Apun ja Willien kohdalla kyse pääasiassa rodusta/kansallisuudesta. Asia voidaan muotoilla myös niin, että valkoisten hahmojen kohdalla heidän käytöksensä on se heidät määrittävä tekijä kun taas muiden kohdalla se on rotu/kansallisuus. That Indian guy.

 

[Jannacci]

Onko Intiassa asuvilta intialaisilta kysytty loukkaako Apu heitä? He ovat tässä loukkaantumiskysymyksessä ensiarvoisen tärkeässä roolissa ja heidän pitäisi saada päättää miten hahmolle käy tulevaisuudessa. Kansanäänestys olisi mielestäni riittävä toimenpide.

Crazy Vaclavin hahmo loukkasi minun mielestäni itä-eurooppalaisia, mutta ei siitä mitään kohua tullut.

Crazy Vaclav's Place Of Automobiles (The Simpsons)

Myös Khlav Kalashin myyjä saattaa olla rasistinen stereotypia.

Khlav Kalash - The Simpsons

 

[Ostoskassi]

Vaikka tämä on totta, niin tämä nostaa myös esiin myös huomion. Siinä missä kapteenin ja rikollisen (ja homerin) kohdalla kyse on käyttäytymisestä, johon he voivat vaikuttaa ja Apun ja Willien kohdalla kyse pääasiassa rodusta/kansallisuudesta. Asia voidaan muotoilla myös niin, että valkoisten hahmojen kohdalla heidän käytöksensä on se heidät määrittävä tekijä kun taas muiden kohdalla se on rotu/kansallisuus. That Indian guy.

Tämä on aivan totta ja pystyn näkemään sen eron. Jäin tosin pohtimaan, että mitkä olisi taas ne asiat, jotka korostaisi Homeria sinänsä huonossa valossa, että sen voitaisiin kokea olevan stereotypia? Miten normiin kuuluva valkoinen hahmo voidaan luoda ikään kuin "rasistisessa" valossa, vai voidaanko?

 

[dana77]

Miten normiin kuuluva valkoinen hahmo voidaan luoda ikään kuin "rasistisessa" valossa, vai voidaanko?

Ei se varmaan helppoa ole. Amerikassa on toki white trash-väkensä ja jotain ylineutroottisuuksia tai kyvyttömyyksiä ymmärtää muita kulttuurelta sekä lattaperseitä ja bemareita peniksen jatkeina voisi hakea.

 

[Patapakka]

Tuoreen tutkimuksen mukaan tytöistä on tullut sekä äideille että isille yhä arvokkaampia. Varsinkin äidit suosivat selvästi enemmän tyttö- kuin poikalapsia.

Tämä juttu kuvaa hyvin sitä, mihin suuntaan tasa-arvoasioissa ollaan länsimaissa menossa. Mutta mietitään toki tänäänkin kaikki porukalla, kuinka voisimme nostaa tyttöjä nykyistä enemmän jalustalle. Pojathan pärjäävät kyllä muutenkin.

 

[Individual]

HS:n kulttuuritoimittaja pohtii tässä kommentissaan miehille näin isänpäivän kynnyksellä suunnatun ja mainostetun kirjatarjonnan kapeutta, tai lähinnä sitä, että se tuntuu koostuvan pelkästään tappamista eri olosuhteissa sodista rikollisuuteen käsittelevistä teoksista parin veijariromaanin hautautuessa kasan alle. Ensinnäkin tarjonnasta puuttuu toimittajan mukaan naisten kirjoittamia kirjoja, vaikka olemassa on myös mm. naisdekkaristeja ja toisekseen ylläpidetään "vahingollisia sukupuolirooleja, jotka leimaavat miehet kilpailuhenkisiksi, aggressiivisiksi ja tunteettomiksi." Myös sanaa "helvetti" tunnutaan viljelevän runsaasti teosten nimissä, etenkin tässä toisesta maailmansodasta ammentavassa "kulahtaneessa sotalaivanharmaassa laatikossa".

Kommentti: Isät, nuo helvetillisen synkät sotahullut – kirjakaupan mainoslehtinen typistää miesten maailman ahtaaksi ja väkivaltaiseksi

Niih, pitäisikö hommaan sitten puuttua jo siinä vaiheessa kun lukemaan opitaan, että pojille ei pelkästään ostettaisi ns. poikakirjoja ja sitä kautta opetettaisi pitämään tietyn tyyppisestä kirjallisuudesta ja vahvistettaisi "äijämyyttiä"? Vai pitääkö asiaan edes yrittää puuttua, jos painokoneen keksimisestä lähtien on äijät syystä tai toisesta suuntautuneet kirjamieltymyksissään eri suuntaan kuin naiset? Ja onko jonkun asian kesto puolustus sille? Näin on aina ollut, my god.

 

[Walrus21]

Tuoreen tutkimuksen mukaan tytöistä on tullut sekä äideille että isille yhä arvokkaampia. Varsinkin äidit suosivat selvästi enemmän tyttö- kuin poikalapsia.

Tämä juttu kuvaa hyvin sitä, mihin suuntaan tasa-arvoasioissa ollaan länsimaissa menossa. Mutta mietitään toki tänäänkin kaikki porukalla, kuinka voisimme nostaa tyttöjä nykyistä enemmän jalustalle. Pojathan pärjäävät kyllä muutenkin.

Artikkeli antaa aika suppean kuvan tutkimuksesta, joten kommentoin vain paria kohtaa;

Artikkelissa esiintyvä Lynch toteaa, että "tytöt ovat ajaneet monessa poikien ohi. He pärjäävät koulussa paremmin ja täyttävät yliopistot monilla aloilla”. Todellisuudessa tytöt eivät ole "ajaneet ohi", vaan paremmasta koulutustasosta huolimatta he ovat työmarkkinoilla selkeästi alakynnessä. Tämä asetelma ei ole muuttunut edes aloilla, joissa valtaosa opiskelijoista on tyttöjä/naisia.

Poliittisessa vallassa, johtoasemiin nousun todennäköisyydessä, eläkkeissä tai kertyneessä varallisuudessa pojat vievät keskimäärin selkeästi tyttöjä.

Muutoinkin koko asetelma vaikuttaa hieman kyseenalaiselta. Ensin puhutaan evoluutiosta ja sitten otetaan aikajänteeksi joitakin vuosikymmeniä. Toisaalta painotetaan nimenomaan suvunjatkamista, vaikka on yleisesti tiedossa, että lasten määrä ei ole mikään hyvän elämän kriteeri. Rutiköyhät ihmiset puskevat kymmenlapsisia perheitä, kun taas yhteiskunnan talouseliitissä oleva saattaa jättää suvunjatkamisen kokonaan.

Lisäksi, kun puhutaan tyttöjen suosimisesta, se tarkoittaa artikkelin mukaan seuraavaa: "He lahjoittivat enemmän rahaa tyttöjä tukeville hyväntekeväisyysjärjestöille ja adoptoivat mieluummin tyttöjä." Minä keksin heti monta syytä, miksi sukupuoleen katsomatta ihmiset "suosisivat" tyttöjä em. asioissa ilman, että siinä olisi jotain ideologiaa taustalla.

 

[finnjewel]

HS:n kulttuuritoimittaja pohtii tässä kommentissaan miehille näin isänpäivän kynnyksellä suunnatun ja mainostetun kirjatarjonnan kapeutta, tai lähinnä sitä, että se tuntuu koostuvan pelkästään tappamista eri olosuhteissa sodista rikollisuuteen käsittelevistä teoksista parin veijariromaanin hautautuessa kasan alle. Ensinnäkin tarjonnasta puuttuu toimittajan mukaan naisten kirjoittamia kirjoja, vaikka olemassa on myös mm. naisdekkaristeja

Toimittaja ei taida juuri omaa genreään tuntea:

Alvtegen, Karin (Ruotsi) Alsterdal, Tove (Ruotsi) Atkinson, Kate (Iso-Britannia) Bauer, Belinda (Iso-Britannia) Blædel, Sara (Tanska) Börjlind, Cilla(Ruotsi) Cedervall, Marianne (Ruotsi) Christie, Agatha (Iso-Britannia) Cleeves, Ann (Iso-Britannia) Desai, Kishwar (Intia, Iso-Britannia) Cornwell, Patricia (USA) Evanovich, Janet (USA) Friis,Agnete&Kaaberbøl,Lene (Tanska) Flynn, Gillian (USA) Fossum, Karin (Norja) Freveletti, Jamie (USA) French, Nicci (Iso-Britannia) Frimansson, Inger (Ruotsi) Fyfield, Frances (Iso-Britannia) Galbraith, Robert (=J. K. Rowling) (Iso-Britannia) Garcia-Aguilera, Carolina (Kuuba, USA) Gardiner, Meg (USA, Iso-Britannia) George, Elizabeth (USA) Gercke, Doris (Saksa) Gerritsen, Tess (USA) Giménez Bartlett, Alicia (Espanja) Grafton, Sue (USA) Grebe, Camilla (Ruotsi) Griffiths, Elly (Iso-Britannia) Gutman, Amy (USA) Hammer, Lotte (Tanska) Hammesfahr, Petra (Saksa) Hand, Elizabeth (USA) Hawkins, Paula (Iso-Britannia) Highsmith, Patricia (USA) Hitchcock, Jane Stanton Hoag, Tami (USA) Holt, Anne (Norja) James, P.D. (Iso-Britannia)
Jansson, Anna (Ruotsi) Jungstedt, Mari (Ruotsi) Kaaberbøl,Lene&Friis,Agnete (Tanska) Kellerman, Faye (USA) Kepler, Lars (Ruotsi) King, Laurie R. (USA)
Lantz, Åsa (Ruotsi) Lapena, Shari (Kanada) Larsson, Åsa (Ruotsi) Leon, Donna (USA, Italia) Lindell, Unni (Norja) Lupton, Rosamund (Iso-Britannia)
Läckberg, Camilla (Ruotsi) Marinina, Alexandra (Venäjä) Marklund, Liza (Ruotsi) Massey, Sujata (USA) McDermid, Val (Iso-Britannia) McGrath, M. J. (Iso-Britannia) Mackintosh, Clare (Iso-Britannia) Millar, Margaret (Yhdysvallat) Mina, Denise (Iso-Britannia) Moyes, Patricia (Irlanti) Muller, Marcia (USA)
Nadel, Barbara (Iso-Britannia) Neuhaus, Nele (Saksa) Nilsonne, Åsa (Ruotsi) Noll, Ingrid (Saksa) Novak, Maja (Slovenia) Ohlsson, Kristina (Ruotsi)
Paretsky, Sara (USA) Parsons, Julie (Uusi-Seelanti, Irlanti) Penny, Louise (Kanada) Poznanski, Ursula (Itävälta) Reah, Danuta (Iso-Britannia)
Reichs, Kathy (USA) Rendell, Ruth (Iso-Britannia) Rosman, Ann (Ruotsi) Rudberg, Denise (Ruotsi) Schenkel, Andrea Maria (Saksa)
Scottoline, Lisa (USA) See, Lisa (USA) Sayers, Dorothy L. (Iso-Britannia) Siler, Jenny (USA) Sjögren, Annika (Ruotsi) Sjöwall, Maj (Ruotsi)
Slaughter, Karin (USA) Spring, Michelle (Kanada, Iso-Britannia) Sten, Viveca (Ruotsi) Stott, Rebecca (Iso-Britannia) Tartt, Donna (USA)
Trosell, Aino (Ruotsi) Tursten, Helene (Ruotsi) Walters, Minette (Iso-Britannia) Ware, Ruth (Iso-Britannia) Vargas, Fred (Ranska) Wennstam, Katarina (Ruotsi) Voors, Barbara (Ruotsi) Yrsa Sigurðardóttir (Islanti) Zweigberk, Helena von (Ruotsi) Grafton, Sue (USA) Highsmith, Patricia (USA)
James, P.D. (Iso-Britannia) Millar, Margaret (Yhdysvallat) Moyes, Patricia (Irlanti) Sayers, Dorothy L. (Iso-Britannia)
ja suomalaisia siihen päälle:

Airaksinen Jaana, Angel Anja, Arhippa Pirkko, Hautamäki Ata, Heino Marja-Liisa, Hiekkapelto Kati, Jansson Eija, Kokkola, Ritva,Kirsi,Marjo, Lehtiö Jaana, Lehtolainen Leena, Nuotio Eppu, Ollikainen Milla, Pakkanen Outi, Palmgren Eila, Peltomaa Marianne, Rannikko Tuuli, Salmela Tuula- Mai, Simonen Leila, Tabet Sirpa, Tenhunen Eeva, Tuomola Johanna, Vala Vera Vuoristo Aira

 

[Walrus21]

Niih, pitäisikö hommaan sitten puuttua jo siinä vaiheessa kun lukemaan opitaan, että pojille ei pelkästään ostettaisi ns. poikakirjoja ja sitä kautta opetettaisi pitämään tietyn tyyppisestä kirjallisuudesta ja vahvistettaisi "äijämyyttiä"? Vai pitääkö asiaan edes yrittää puuttua, jos painokoneen keksimisestä lähtien on äijät syystä tai toisesta suuntautuneet kirjamieltymyksissään eri suuntaan kuin naiset? Ja onko jonkun asian kesto puolustus sille? Näin on aina ollut, my god.

Eikai asiaan sinällään voi tai pidäkään puuttua. Kirjakauppojen katalogien mainosstrategia heijastelevat yhteiskunnallista todellisuutta; tarjotaan sitä, mikä myy.

Tietystikään asia ei ole niin yksioikoinen, että miehet kollektiivina lukisivat vain miesten kirjoja. Mainoskampanjat pohjautuvat keskimääräisyyksiin, jotka sitten näyttäytyvät toisinaan irvokkaina. Tässähän on kaiken lisäksi kohderyhmänä isät eikä miehet.

 

[Cobol]

Siirsin tämän osan seksuaal. häirintä ketjusta:

Tuija Siltamäki kirjoittaa Ylen kolumnissaan varsin osuvasti siitä, miten Röyhkän kaltaiset uhriutujat esiintyvät mediassa.

Kuten jo mainitussa ketjussa kirjoitin, Siltamäki joko ei ymmärrä kirjoittamaansa tai on täysin pihalla. Niin heikkoa on hänen argumentointinsa. Otan esimerkin, joka sopii paremmin tähän ketjuun:

Stalinistiämmälehmien väsymättömästä vainosta kärsivä Kauko Röyhkä puolestaan murisi Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun), ettei mies “oikein saa sanoa enää mitään mielipidettä”. Sen jälkeen mies puhui vielä joitakin tuhansia merkkejä itsestään, työstään ja Facebook-päivityksistään. Facebookissa Röyhkän vaiennettua ääntä kuuntelee noin 30 000 ihmistä (siirryt toiseen palveluun).

Viimeksi mies eli Röyhkä on vaiettu kuoliaaksi Helsingin Sanomissa syyskuussa ja myös sitä ennen hänen uusista levyistään ja kirjoistaan on vaiettu valtamediassa tasaiseen tahtiin (siirryt toiseen palveluun). Röyhkää on pyydetty vaiennettavaksi myös Vain elämää -ohjelmaan.

Siltamäki argumentoi Röyhkän sananvapauden kumoavan hänen sanomansa. Johan on kehno ajatus. Jos esittäjän sananvapaus kumoaisi hänen sanomansa, kaiketi Spike Leen BlacKkKlansman kumoaa sitten rotusorron USA:ssa. Saahan Lee tehdä elokuvia ja hänet on nähty aina Suomessa asti.

 

[Toxic Enema]

Todellisuudessa tytöt eivät ole "ajaneet ohi", vaan paremmasta koulutustasosta huolimatta he ovat työmarkkinoilla selkeästi alakynnessä. Tämä asetelma ei ole muuttunut edes aloilla, joissa valtaosa opiskelijoista on tyttöjä/naisia.

Poliittisessa vallassa, johtoasemiin nousun todennäköisyydessä, eläkkeissä tai kertyneessä varallisuudessa pojat vievät keskimäärin selkeästi tyttöjä.

Saisiko näihin lähteitä myös? Ainakin Ilkka Ruostetsaaren Valta muutoksessa teoksessa 2000-luvun alkupuolelta haastatellut eliittiasemaan kohonneet naiset kokivat jo silloin sukupuolestaan olleen enemmänkin hyötyä kuin haittaa. Taitaa tosiasiassa nuo vanhat r*ppyk*kkelit roikkua vallankahvassa ja vievän myös nuorempia miehiä kuin litran mittaa. 10-20-vuoden päästä on moni heistä pois.

 

[Anssi #5]

Siltamäki argumentoi Röyhkän sananvapauden kumoavan hänen sanomansa. Johan on kehno ajatus. Jos esittäjän sananvapaus kumoaisi hänen sanomansa, kaiketi Spike Leen BlacKkKlansman kumoaa sitten rotusorron USA:ssa. Saahan Lee tehdä elokuvia ja hänet on nähty aina Suomessa asti.

Jaa että mitä että? Oliskohan nyt kuitenkin käynyt niin, että sulta meni tuo Siltamäen kirjoitus pahasti ohi ymmärryksen.

 

[Toxic Enema]

Åbo Akademi kielsi miesten tasa-arvoseminaarin tiloistaan – päävieraaksi pyydetty ysäritähti raivostui: ”Skandaali” Miesten tasa-arvo. Tuo s**tanallinen sanapari.

 

[Cobol]

Jaa että mitä että? Oliskohan nyt kuitenkin käynyt niin, että sulta meni tuo Siltamäen kirjoitus pahasti ohi ymmärryksen.

Ainahan se on mahdollista, että Siltamäen kirjoitus ylitti käsityskykyni. Kenties Siltamäki ei kirjoittanutkaan Röyhkästä ja suomalaisista miehistä, jotka eivät saa ääntään kuuluviin, vaikka Röyhkällä on 30 000 seuraajaa, mies noteeretaan mediassa ja on ihan pyydetty Vain elämää ohjelmaan.

e: lienee avattava yllä olevaa kaiken varalta. Mun käsitys on, että Röyhkä nostaa esille historiallisen syrjäytymisensä omalla ja yleisellä tasolla omien kokemustensa kautta ja nykyajassa tapahtuvan mielipiteiden leimaamisen halun kuten kulttuuriväestä mm. vasemmistolainen kirjailija Pirkko Saisio. He ovat tässä mielessä hyvin lähellä toisiaan, ja molemmathan tuovat esille sen, että me too liikkeessä on samoja piirteitä kuin taistolaisuudessa. Niinpä Röyhkä kokee, että hän tai samalla tavalla ajattelevat eivät voi taaskaan tuoda omia mielipiteitään esille. Röyhkällä tilanne oli sama taistolaisuuden aikana ja hän kokee sen ainakin jossain määrin samaksi myös nyt.

 

[Undrafted]

Kuuntelin kotimatkalla, kun Martina Aitolehti oli Radio Rockilla dj-vieraana. Eka valinta oli artisti kenen nimen jo unohdin, kun en ollut koskaan kuullutkaan, oisko ollut Dua Lipa tjsp. Martinan kuvau oli tyyliin ”vahva naishahmo” ei sanaakaan musasta, vaan syy kuunteluun on artistin naiseus. Tosi usein ihmiset kuvailevat naisen tekemistä korostaen tekijän naiseutta. Ikäänkuin taso ei oikeastaan riitä, mutta kun kyseessä on nainen niin tosi hieno juttu. En osaa kuvitella, että esimerkiksi Jasper Pääkkösen roolisuoritusta BlackKklansmanissä hehkutettaisiin korostaen hänen sukupuoltaan.

 

[Joona D]

Kuuntelin kotimatkalla, kun Martina Aitolehti oli Radio Rockilla dj-vieraana. Eka valinta oli artisti kenen nimen jo unohdin, kun en ollut koskaan kuullutkaan, oisko ollut Dua Lipa tjsp. Martinan kuvau oli tyyliin ”vahva naishahmo” ei sanaakaan musasta, vaan syy kuunteluun on artistin naiseus. Tosi usein ihmiset kuvailevat naisen tekemistä korostaen tekijän naiseutta. Ikäänkuin taso ei oikeastaan riitä, mutta kun kyseessä on nainen niin tosi hieno juttu. En osaa kuvitella, että esimerkiksi Jasper Pääkkösen roolisuoritusta BlackKklansmanissä hehkutettaisiin korostaen hänen sukupuoltaan.

Mistä tämä sinusta johtuu? Mielestäni syy on varsin selvä ja siinä ei ole mitään sen ihmeempää, "vahva naishahmo" on edelleen huomattavasti harvinaisempi näissä olosuhteissa kuin mies. Kivaa vaihtelua ja ymmärtäähän sen, miksi joku on innoissaan kun oman kohderyhmän juttu saa nostetta ja haippia. Meille se on aina itsestäänselvyys, monelle ei.