Pahoittelen myöhäistä vastausta!
Korrelaatio kyllä löytyy. Sitä, mistä se johtuu, tuleekin sitten selvittää yhteiskunnallisen analyysin kautta.Jokainen suhde tulisi solmia ja ylläpitää vapaaehtoisuuden pohjalta. En näe ongelmaa eroamisessa, mikäli sellaiseen on halukkuutta.
Niin, kun tuota palkkaeroa vertailtiin tähän tapaukseen niin yhtälaillahan työsuhde solmitaan vapaaehtoisuuden pohjalta enkä minä näe mitään ongelmaa esimerkiksi sairaanhoitajan uran valitsemisesta investointipankkiirin uran valitsemisen sijaan, mikäli sellaiseen on halukkuutta. Oikeastaan pidän sitä jopa toivottavana.
Yhteiskunnallisiin asioihin, kuten työehtoihin, syrjimättömyyteen ja politiikan ohjausvaikutuksiin tuleekin puuttua. Ihmissuhteet taas ovat vapaaehtoisuuteen perustuva elämän osa-alue, jonka kukin järjestää parhaaksi katsomallaan tavalla.
Sinustako ihmissuhteet eivät ole yhteiskunnallinen asia? Esim. yksiavioisuus lienee sangen merkittävä yhteiskunnallinen instituutio jolla on ollut valtavia vaikutuksia länsimaiden kehittymiseen. Aiheesta kirjoittaa mm. SK:
Yksiavioisuus on vähentänyt väkivaltaa, rikollisuutta ja köyhyyttä - Suomenkuvalehti.fi
Lisäksi huomauttaisin että Intiassahan ihmissuhteet tekevät naisten työllisyydelle hirmuista hallaa: Maa on siinä mielessä outolintu että siellä naisten korkea koulutus ei ennusta parempaa työllisyyttä, vaan jopa päinvastoin. Syynä se, että koulutus hankitaan avioliittomarkkinoilla arvon nostamiseksi, ei työllistyminen takaraivossa. Tuolla on todellinen esimerkki siitä, kuinka tasa-arvokehitys voi mennä sadoilla miljoonilla taaksepäin. Siinä missä naisten työllisyysaste oli 2005 35% on se enää 26%. Lisäksi naiset tekevät 90% kotitöistä.
Lähteenä The Economist:
Why India needs women to work - The missing 235m
Myös työsuhteet ovat vapaaehtoisuuteen perustuva elämän osa-alue. Kenenkään ei ole pakko ottaa yhtäkään työpaikkaa. Yhtä lailla kun parisuhteessa henkilö voi kokea eroamisen hyödyn olevan suurempi kuin suhteeseen jäämisen, voi saman johtopäätöksen tehdä työsuhteestaan ja halutessaan irtisanoutua. Työsuhteen solmiminen vaatii sen, että sekä työnantaja että työnhakija kokevat työsuhteen muodostamisen jollain tavalla mielekkääksi.
Nettikeskusteluja käyvät pääasiassa maallikot, joilla ei ole kattavaa ymmärrystä poliittisista tai yhteiskunnallisista toimintaperiaatteista tai syy-seuraus -suhteista. Se on ihan ymmärrettävää ja hyväksyttävääkin. Yleinen tendenssi on pitää ainoina oikeina tieteenä "kovia tieteitä/luonnontieteitä", vaikka tosiasiassa ne ovat relevantteja vain silloin, kun tutkimuskohde asettuu tieteellisen mitattavuuden alueelle. Useimmiten ihmisiä tutkittaessa tällainen mittailu on kuitenkin huomattavan hankalaa, sillä emme kykene uusintamaan vaihtoehtoisia skenaarioita. Näin ollen voidaan ainoastaan tehdä oletuksia siitä, miksi jokin asiantila on kuten se on. Korrelaatiosta ei voida suht vaivatta johtaa kausaliteettia, kuten luontoa tai muuttumattomia ilmiöitä tutkittaessa.
Henkilökohtaisesti vain uskon että kaltaisesi henkilöt joilla ei ole juurikaan hajua siitä, mitä matemaattisesti mallinnetaan ja voidaan mallintaa, ja tarkoittaako se että joku asia sisältää kompleksisuutta että luonnontieteillä ei tee mitään, rankasti aliarvioivat luonnontieteellisten sovellusten käyttökohteiden määrän. Etenkin kasvavan laskentakapasiteetin aikana, jolloin ns. agenttipohjaiset mallit tekevät tuloaan yhteiskuntatieteidenkin alueelle.
Minä en usko henkimaailmaan ja näen sosiaalisen kanssakäymisen ja ihmisten väliset vuorovaikutukset vain heikosti emergentteinä ilmentyminä fysiikan lakeja noudattavien hiukkasten vuorovaikutuksista. Tämähän ei vielä tarkoita, että näitä voitaisiin tarkasti mallintaa tai muutakaan rohkaisevaa, mutta ainakin periaatteessa se olisi mahdollista nuolen osoittaessa tuohon suuntaan. Sen sijaan sosiaalisista vuorovaikutuksista ei voida edes teoriassa edetä päättelemään maailman todellista luonnetta. Ei ole olemassa tiedettä joka ei lopulta olisi karkeistettua fysiikkaa. En kuitenkaan usko että ihmismassoja voidaan tarkasti mallintaa koskaan: todennäköisemmin hukumme tietoon big datan seurauksena kuin opimme ennustamaan poliittisia tapahtumia suurella varmuudella. Kuitenkin paljon on tilaa kehitykselle, ja siinä missä fysiikka kykenee työskentelemään jo nyt kompleksisten takaisinkytkentöjä sisältävien järjestelmien kanssa, ei enemmän kompleksisuutta ja enemmän takaisinkytkentöjä aseta mitään muuria johon fysiikan sovellusalue kertakaikkiaan pysähtyy ikuisiksi ajoiksi.
Tarkoituksenani ei siis ole sanoa, etteivätkö matemaattiset menetelmät pätisi yhtä lailla yhteiskuntatieteissä. Niitä käytetään totta kai hyödyksi tutkimusta tehtäessä. Muuttujien määrä vain on kohtuuttoman suuri, jolloin lopputulokset ovat lähes poikkeuksetta riippuvaisia kysymyksenasettelusta, teoriasta ja metodista.
Tästä huolimatta monet näistä tieteistä väitettyä kompetenssia omaavat tuntuvat esittävän sangen varmoja näkemyksiä siitä miten asiat ovat. Enqvistin sanoin he laajalla pensselillä kertovat miten maailma makaa heidän ymmärryksensä ollessa syvää. Minusta sinä kuulut vahvasti tuohon porukkaan, mikä on sikäli outoa että lainauksen tekstistä olisi loogisesti syytä päätyä ihan toisenlaiseen maailmankuvaan.
Tästä olen fundamentaalisesti eri mieltä. Yhteiskunnalliset järjestelyt ratkaistaan politiikan kentällä, eikä mitään lopullisia totuuksia sen suhteen ole olemassakaan.
Logiikkaa pitääkin vaalia kaikilla tieteenaloilla, ja senpä vuoksi itse kullekin tekisikin hyvää lueskella filosofian perusteita.
Siis olet fundamentaalisesti eri mieltä siitä, että sosiaaliset vuorovaikutukset pohjimmiltaan kumpuavat fysikaalisesta todellisuudesta? En kyllä ole aiemmin saanut sinusta kuvaa uskovaisena, mutta tämä kaipaa nyt tarkennusta.
Lienee paikallaan huomauttaa että historia on täynnä esimerkkejä, joissa teorioitaan uneksivat "yhteiskuntafilosofit" suoraan tai välillisesti ovat rajoittaneet luonnontieteen kehitystä. Neuvostoliitossa luonnontieteiden piti istua historialliseen materialismiin, jotta niitä voitiin pitää hyväksyttävänä. Tämän takia esim. kvanttifysiikan kehitys hidastui maassa.
Tuo että nostat filosofian perusteet esille tieteellistä logiikkaa peräänkuuluttaessasi nyt herättää lähinnä myötähäpeää. Toden totta, kun puhutaan mm. yhteiskuntatieteiden sisältämästä epävarmuudesta jota itsekin ansiokkaasti kuvailit, olisi syytä lukea jotain joka on kirjoitettu esimerkiksi todennäköisyysteorian ensiaskelten jälkeen eikä sata tai kaksituhatta vuotta aikaisemmin. Kun puhutaan logiikan säilymisestä, matematiikka nousee ylitse muiden (myös filosofian) siitä yksinkertaisesta syystä, että siinä abstraktiotaso nousee kertaluokkia suuremmaksi logiikan silti säilyessä. Tämä voi tuntua jonkun filosofian perusteet lukeneen mielestä loukkaavalta ja vähättelevältä, mitä sen ei ole tarkoitus olla, mutta perehtyminen moderniin matematiikkaan ja siihen kuinka matematiikan abstraktiotaso on vuosisatojen ja - kymmenten aikana noussut kyllä osoittaa väitteen itsestäänselvästi todeksi.
Kommentoit sitä aiempaa keskustelua, joka alkoi muutenkin kiertää kehää. Lisäksi totesit, että "vastaat muuhun myöhemmin". Vastausta ei koskaan kuulunut, joten oletin, ettet ole enää halukas jatkaa debattia.
Noh, ehkä sinä koit näin. Minä yhtälailla en näe pointtia keskustella enempää jos et kykene vastaamaan/myöntämään että tutkimus, joka siis ei ollut vakavasti otettava tutkimus, jonka väitit olevan YK:n alaisen järjestön tekemä, joka ei ollut sitäkään, oli lähinnä epätieteellinen kyhäelmä. Siis senkään jälkeen kun pyynnöstäsi johtuen erittelin sen heikkouksia. Hieman ihmettelen yhä, että vaikka sanot olevasi kiinnostunut faktoista ja esittäydyt tieteellisen maailmankuvan omaavana henkilönä, päädyit kuitenkin väittämään tieteelliseksi konsensukseksi ei-vertaisarvioidun voimakkaasti kritisoidun ja metodologialtaan kyseenalaisen tutkimuksen tuloksia, joita näkyi verkossakin siteerattavan enää aktivistisivustoilla. Herää kysymys, sellaisten paikkojen perusteellako muodostat kuvasi siitä mikä on tieteellistä ja mikä ei.
Haluaisin lähinnä tietää, oletko oikeasti sokea noille ajattelusi ristiriidoille vai teetkö tuon tahallasi sivuuttaaksesi tuollaiset argumentit, joita ei suoraan pysty kumoamaan?
Tähän varmaankin saimme vastauksen allaolevien viestien muodossa. Hassu tapa alkaa puhua täysin analogiaan liittymättömiä asioita luoden jotain utuista savuverhoa ja esittää tietämätöntä ilmiselvästä loogisesta ristiriidasta. Analogian ainoa oleellinen pointtihan oli, että jos on sitä mieltä että kahden tai useamman osapuolen vapaaehtoista toimintaa sisältävässä tilanteessa (kuten palkkaneuvottelu, työhaastattelu tai parisuhteessa olemisesta päättäminen) systemaattisesti heikomman ryhmän ominaisuuksista voidaan päätellä jotain tässä asemassa olemisen perusteella, tulee tämän ajattelun luontevasti siirtyä myös tilanteisiin joissa se heikommassa asemassa oleva ryhmä ovat naiset.
Miehet heikommassa asemassa parisuhdemarkkinoilla kertoo miesten puutteellisesta tunneälystä - Naiset heikommassa asemassa työmarkkinoilla ketoo naisten puutteellisesta...
Ei sen kummempaa ja kaikki höpöhöpö mitä
@Walrus21 tuohon ympärille savuverhona suihkutti on analogian kannalta herttaisen yhdentekevää.
