Jokaisella on vapaus hoitaa lapsiaan vaikka täysi-ikäiseksi asti kotirouvana. Valtiolla vain ei pitäisi olla mitään tarvetta sponsoroida sitä, sillä se tuottaa väestötasolla negatiivisia kansantaloudellisia vaikutuksia ja johtaa sukupuolten eriarvoisuuteen.
Voitte jankuttaa anekdoottitasolla ja yrittää tarttua jokaiseen viestini yksityiskohtaan hassuteluinenne, mutta mitään kunnollisia vasta-argumentteja ette näköjään kykene muodostamaan.
Jos hoitaa kotihoidontuella lapsensa kotona kolmevuotiaaksi, tulee tehneeksi melkoisen säästön asuinkunnalleen varhaiskasvatuksen kustannuksissa. Asia tietenkin vielä muuttuu, jos niitä kotonahoidettavia on vuodenkin ajan kaksi.
Se on selvää, että mikäli on mahdollista perheen ja työnantajien järjestelyin ylläpitää ammattiuraa siinä samalla, niin aina parempi.
Raha ohjaa meitä useimpia. Luulenkin, vaikka esimerkeissä ehkä mieluusti toisin väitetään, että selvällä vähemmistöllä kotihoidontuen nostajista työssäkäynti parantaisi olennaisesti taloutta lyhyellä aikavälillä. (Voin kertoa esimerkin, jossa sairaanhoitajaksi juuri valmistunut äiti lähti ansiotöihin heti kuin mahd. isän jäädessä palkkatöistä hoitamaan vauvaa merkittävästi paremman vanhempainrahan takia.) Kumuloituvat vaikutukset ovat itsestään selviä, mutta vastaavasti on kovin ymmärrettävää että kun elää käytännössä ainoaa hetkeä elämästään jolloin voi jakaa arkensa täysin oman jälkeläisensä kanssa, on tarjous inhimillisesti katsoen houkutteleva. Yhteiskunnan rahaa käytetään ihan älyttömän paljon turhempaankin kuin siihen, että lapsi voi elää pikkuisen yli imeväisikäiseksi kotona.
Uskossaan vahvaa vasemmistolaista (jolla ei ole paljastunut tosielämän esimerkkejä asiasta) on toki vaikea vakuuttaa. Tilastoniiloja kiinnostavat tilastot, elämäniiloja oikea elämä.
@dana77 toi "toisesta leiristä" elävän esimerkin. Vaikka hän ei tunnustanutkaan siinä, että lapsi on jo ennen syntymäänsä välittömässä vuorovaikutuksessa äitiinsä 24/7 (se asia tekee äidin ja lapsen suhteesta spesiaalimman kuin lapsen ja isän suhde) hän toi keskusteluun muutakin kuin poliittiseen arvojargoniin sitoutuvaa puppua. Hienoa on myös se, että hän on halunnut olla lastensa elämässä niin paljon kuin mahdollista.