En usko, että nuo edellä linkatut keskimääräiset kulut olisivat järin epätarkkoja. Uskon täysin, että lääkärin koulutus on oikeustieteen koulutusta ainakin viitisen kertaa kalliimpaa.
Ainakin kulut pitäisi eritellä. Yhtä lailla pitäisi avata erittelyjen perusteet. Silloin ihmisillä olisi edes jonkinlainen mahdollisuus nähdä koulutuksen kulujen taakse ja arvioida niiden mielekkyyttä.
Lukuja heitellään monissa yhteyksissä huoletta. Ne jäävät elämään eikä kukaan vaivaudu kurkistamaan niiden taakse.
Esimerkiksi usein toisteltu väite on, että syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonan.
Jos hän on oikeasti syrjäytynyt, hän myös kuolee nuorena. Hänen elättämisensä minimituilla maksaa, mutta maksaako miljoonaa? Minimituet ja lyhyt elämä. Loppujen lopuksi kai halpa tapaus.
Jos syrjäytynyttä nuorta vertaa 3,5 tonnin kuukausipalkkaa nauttivaan etnomusikologitutkijaan, joka vaalii terveyttään ja elää kauan, niin äkkiseltään tulee ajatelleeksi, että menestynyt etnomusikologi maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin syrjäytynyt nuori.
No, takaisin aiheeseen. Siitä nyt vain sitten listaamaan lääkärikoulutuksen kuluja. Mistä ne muodostuvat ja miksi niihin valitaan mukaan se mikä valitaan?
En tiedä lääkärikoulutuksesta, mutta ymmärtääkseni se on suureksi osaksi kirjoista pänttäämistä ja perinteistä luennointia. Jonkin verran on pienryhmätoimintaa. Mistä valtavat kulut muodostuvat, jos eivät jotenkin nurinkurisesti lasketuista opetuskustannuksista?
Musiikkiopiston soitonopettajalla on kerrallaan vain yksi oppilas. Yksi opettaja, yksi oppilas. Viikkotuntimääräkin hänellä on kovin vaatimaton, jos sitä vertaa 40 tunnin normiin. Silti tilile napsahtaa keskiluokkainen palkka ja pitkä kesäloma. Onko lääkiksessä tällaista äärimmäisen yksilöllistä opetusta vai mistä kulut muodostuvat? Kumpi on kalliimpaa koulutusta, musiikkiopisto vai lääkis? Miksi?