Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

[Patapakka]

Hauska twisti tähän keissiin Jirka Poropudas Twitterissä: "'@hsfi:n agendalla on jo pitkään ollut #yliopisto:jen pääsykokeiden lyttääminen, mutta tämä on jo uusi pohjanoteeraus. #koulutus https://t.co/pYeQH5KdMO"

Hesarilta pieni rimanalitus.

Jaahas. Kyllä tämä muuttaa ajatustani takaisin alkuperäiseen käsitykseeni Emilian kommentista "Minulla on vähän sellainen kansainvälinen ajatus, että kun muuallakin maksetaan koulutuksesta, niin miksei meilläkin.” Toki tuossa alkuperäisessä viestissäni aihetta koskien tuli turhan pahasti hänestä sanottua. Mutta kyllä tuossa nyt tausta-ajatus kovin selkeänä näkyy mielestäni tämän käänteen perusteella. Ei nyt ihan niin puhtoiset jauhot ollut nuorella naisella kuitenkaan pussissaan kuin miten täällä sitten minun näkökantaani vastaan hyökättiin.

Mutta eipä tuo nyt toki niin iso asia ole, yhden ihmisen mielipide lähinnä. Hesaria pitää todellakin ihmetellä. Toimittaja ei ole ilmeisesti tiennyt tästä haastateltavan taustakytköksestä ja haastateltava ei sitten ole siitä hänelle myöskään kertonut. Muuten tätä uutista on hankala ymmärtää. Kiinnostavaa on myös, että mistä jutun aloite on tullut.

 

[Tuamas]

Jaahas. Kyllä tämä muuttaa ajatustani takaisin alkuperäiseen käsitykseeni Emilian kommentista "Minulla on vähän sellainen kansainvälinen ajatus, että kun muuallakin maksetaan koulutuksesta, niin miksei meilläkin.” Toki tuossa alkuperäisessä viestissäni aihetta koskien tuli turhan pahasti hänestä sanottua. Mutta kyllä tuossa nyt tausta-ajatus kovin selkeänä näkyy mielestäni tämän käänteen perusteella. Ei nyt ihan niin puhtoiset jauhot ollut nuorella naisella kuitenkaan pussissaan kuin miten täällä sitten minun näkökantaani vastaan hyökättiin.

Sinänsä toki tuo Emilian lause on mainoslause, eikä kannanotto koulutuksen maksullisuuteen.

Nykyjärjestelmähän on Helbuksen kannalta se paras mahdollinen, jos kaikki korkeakouluopiskelu tulisi maksulliseksi, tulisi heidän elämänsä huomattavasti aiempaa vaikeammaksi.

 

[Action Bronson]

Jaahas. Kyllä tämä muuttaa ajatustani takaisin alkuperäiseen käsitykseeni Emilian kommentista "Minulla on vähän sellainen kansainvälinen ajatus, että kun muuallakin maksetaan koulutuksesta, niin miksei meilläkin.” Toki tuossa alkuperäisessä viestissäni aihetta koskien tuli turhan pahasti hänestä sanottua. Mutta kyllä tuossa nyt tausta-ajatus kovin selkeänä näkyy mielestäni tämän käänteen perusteella. Ei nyt ihan niin puhtoiset jauhot ollut nuorella naisella kuitenkaan pussissaan kuin miten täällä sitten minun näkökantaani vastaan hyökättiin.

Mutta eipä tuo nyt toki niin iso asia ole, yhden ihmisen mielipide lähinnä. Hesaria pitää todellakin ihmetellä. Toimittaja ei ole ilmeisesti tiennyt tästä haastateltavan taustakytköksestä ja haastateltava ei sitten ole siitä hänelle myöskään kertonut. Muuten tätä uutista on hankala ymmärtää. Kiinnostavaa on myös, että mistä jutun aloite on tullut.

Kummallista, että joku näki tämän alunperinkin jonain muuna kuin uutiseksi tekaistuna mainoksena. Luulisi, että toimituksessa vähän hävettäisi. Tosin taustat jutun kirjoittamisesta muuttui nyt huomattavasti herkullisemmiksi.

 

[sinikettu]

Kummallista, että joku näki tämän alunperinkin jonain muuna kuin uutiseksi tekaistuna mainoksena. Luulisi, että toimituksessa vähän hävettäisi. Tosin taustat jutun kirjoittamisesta muuttui nyt huomattavasti herkullisemmiksi.

Minä näin tuon jutun alun perin vähän katkeran tai pettyneen sävyisenä nuoren naisen vuodatuksena, kun ponnisteluista huolimatta ei opiskelupaikkaa yliopistoista tullut. Ehkä se sitä vähän olikin, mutta näköjään suurimmalta osin vain markkinointia.

 

[Runtulin]

Minun mielestäni juttu itsessään oli ihan hyvää asiaa, joka kaikkien hakijoiden tulisi ymmärtää: kannattaa maksaa koulutuksesta (jos pystyy) 50-60k€ kuin epäonnisua pääsykokeissa viisi kertaa putkeen. Tuon summan tienaa nopeasti takaisin, jos pääsee hyvätuloiseen ammattiin.

Se, että juttu oli mainos, on häpeällistä. Toimittaja teki huonon esityön. Keskustelunaiheena juttu oli siis erinomainen, mutta toteutus oli järkyttävän huono.

 

[Action Bronson]

Minun mielestäni juttu itsessään oli ihan hyvää asiaa, joka kaikkien hakijoiden tulisi ymmärtää: kannattaa maksaa koulutuksesta (jos pystyy) 50-60k€ kuin epäonnisua pääsykokeissa viisi kertaa putkeen. Tuon summan tienaa nopeasti takaisin, jos pääsee hyvätuloiseen ammattiin.

Se, että juttu oli mainos, on häpeällistä. Toimittaja teki huonon esityön. Keskustelunaiheena juttu oli siis erinomainen, mutta toteutus oli järkyttävän huono.

Minä se vain hämmästelen, että jos eväät ei riitä pääsykokeista selviämiseen, niin miten mahtaa olla opintojen onnistumisen laita? En nyt suoralta kädeltä tuomitse, mutta olen kyllä erittäin skeptinen. Hakuprosessien tarkoitus on kuitenkin koulia parhaiten soveltuva aines. Toki bisnestähän tehdään myös pääsykokeisiin valmentamisella, mutta se on mielestäni ymmärrettävää.

 

[Patapakka]

Nykyjärjestelmähän on Helbuksen kannalta se paras mahdollinen, jos kaikki korkeakouluopiskelu tulisi maksulliseksi, tulisi heidän elämänsä huomattavasti aiempaa vaikeammaksi.

Näinhän tuo on.

Mielenkiintoista, kun tuo twiittaja sanoi, että Hesarilla on agendana pääsykokeiden lyttääminen. Nythän Opetushallituksella on suunnitteilla uudistus, jonka myötä korkeakoulujen pääsykokeet asteittain poistuisivat melkeinpä kokonaan muutaman seuraavan vuoden kuluessa. Korkeakoulujen valintaperusteina toimisi ylioppilastodistus. Ammatillisen koulutuksen osalta en tiedä, minkälaista systeemiä sinne ollaan suunnittelemassa korkeakouluihin hakemisen osalta. Tai sen tiedän, että kun tämän uudistuksen valmistelu tuotiin koulutuksen järjestäjien tietoon, niin ammatillisen koulutuksen osalta aiottiin "käynnistää selvitystyö".

Pääsykoeasia on kyllä kinkkinen. Toisaalta on tosiaan hölmöä, että osaaminen mitataan ikäänkuin kahteen kertaan ylioppilaskeväänä. Se myös jossain määrin antaa mahdollisuuden "lorvia lukio läpi" ja sitten yo-keväänä tehdä hommia tosissaan ja saada opiskelupaikka. Sitten taas jos pääsykokeita ei olisi, niin nähdäkseni siinäkin kyllä osa opiskelijoista olisi altavastaajan asemassa. Pitäisi käytännössä olla enemmän hereillä heti lukio-opintojen alusta lähtien nykyiseen verrattuna. Nuoret kuitenkin kehittyvät eri tahtiin ja osa ei varmaan vaan yksinkertaisesti ole riittävän kypsä riittävän aikaisin opiskellakseen tosissaan. Lisäksi tuo ohjaisi opiskelua siihen suuntaan, että vieläkin nuorempana pitäisi tietää, mitä haluaisi aikuisena tehdä. Pitäisi valita ne aineet jo lukio-opintojen alussa, mihin haluaa tosissaan keskittyä, jos sitten haluaisi yo-todistuksen perusteella päästä tiettyä ainetta opiskelemaan. Ja jos pääsykokeita ei olisi, valmennuskurssit todennäköisesti siirtyisivät jo lukio-opintoihin.

Sinänsä varmaan jonkin toisen ketjun asiaa, mutta liippasi läheltä tätä aihetta ja on kuitenkin tasa-arvoon kytköksissä myös.

 

[Runtulin]

Minä se vain hämmästelen, että jos eväät ei riitä pääsykokeista selviämiseen, niin miten mahtaa olla opintojen onnistumisen laita? En nyt suoralta kädeltä tuomitse, mutta olen kyllä erittäin skeptinen. Hakuprosessien tarkoitus on kuitenkin koulia parhaiten soveltuva aines. Toki bisnestähän tehdään myös pääsykokeisiin valmentamisella, mutta se on mielestäni ymmärrettävää.

Uskon, että pääsykokeet on ihan hyvä tapa valita paras aines yliopistoihin, mutta käsitääkseni on olemassa selvityksiä/tutkimuksia, joissa on todettu, että pääsykoemenestys ei korreloi opintomenestyksen kanssa yliopistossa. Täytyy myös muistaa, että pääsykokeissa rannalle jää monia fiksuja ihmisiä, jotka saavat pisteen tai kaksi vähemmän kuin joku läpipäässyt: uskon, että tällaiset tyypit pärjäisivät yliopistossa erittäin hyvin.

 

[Action Bronson]

Uskon, että pääsykokeet on ihan hyvä tapa valita paras aines yliopistoihin, mutta käsitääkseni on olemassa selvityksiä/tutkimuksia, joissa on todettu, että pääsykoemenestys ei korreloi opintomenestyksen kanssa yliopistossa. Täytyy myös muistaa, että pääsykokeissa rannalle jää monia fiksuja ihmisiä, jotka saavat pisteen tai kaksi vähemmän kuin joku läpipäässyt: uskon, että tällaiset tyypit pärjäisivät yliopistossa erittäin hyvin.

Tämä on varmasti ihan totta. Paremmin se silti korreloi oppimiskykyä kuin lihava lompakko. Eikä se tarkoita, että olisi tyhmä jos ei pääse haluamaansa opinahjoon. Ainoastaan sitä, että ei ollut kyseisen haun a-ryhmää.

 

[Tuamas]

Minun mielestäni juttu itsessään oli ihan hyvää asiaa, joka kaikkien hakijoiden tulisi ymmärtää: kannattaa maksaa koulutuksesta (jos pystyy) 50-60k€ kuin epäonnisua pääsykokeissa viisi kertaa putkeen. Tuon summan tienaa nopeasti takaisin, jos pääsee hyvätuloiseen ammattiin.

Todetaan nyt jatkomainoksena, että Helbusissa kandintutkinto maksaa ~20k€, eli ei tarvitse ihan noin paljoa sitoa rahaa.

 

[sinikettu]

Uskon, että pääsykokeet on ihan hyvä tapa valita paras aines yliopistoihin, mutta käsitääkseni on olemassa selvityksiä/tutkimuksia, joissa on todettu, että pääsykoemenestys ei korreloi opintomenestyksen kanssa yliopistossa.

Mitäköhän edes tarkoitat tälllä? Pääsykoemenestyksen ja opintomenestyksen yhteyttä kun voi tutkia oikeastaan vain sellaisilla, jotka ovat yliopistoon päässeet, mikä jo itsessään nostaa nämä ihmiset parhaimpaan luokkaan hakijoista. Toki monilla aloilla pääsykoepisteissä on aika paljon hajontaa myös sisäänpäässeiden joukossa. Siltikin veikkaisin, että keskimäärin pääsykokeessa menestymisen suhde opintomenestykseen on jokseenkin lineaarinen, kun otetaan kyseeseen sellaiset alat, joihin on paljon hakijoita ja vaikeat pääsykokeet. Yksittäisten ihmisten kohdalla näin ei todennäköisesti ole, mutta keskiarvollisesti veikkaisin näin olevan, kun suurempia määriä sisäänpäässeitä otetaan mukaan laskuihin.

 

[Runtulin]

Tämä on varmasti ihan totta. Paremmin se silti korreloi oppimiskykyä kuin lihava lompakko. Eikä se tarkoita, että olisi tyhmä jos ei pääse haluamaansa opinahjoon. Ainoastaan sitä, että ei ollut kyseisen haun a-ryhmää.

Varmasti näin ja on erittäin hyvä, että Suomessa on yliopistoja, jonne pääsee älyllisin ansioin, eikä lompakolla. On kuitenkin erittäin hyvä, että on olemassa myös vaihtoehtoja, koska täysin "yliopistokypsä" henkilö voi jäädä hyvinkin pääsykokeissa rannalle, tai joutua yrittämään vaikka kolme kertaa.

Olisi hyvä, että tuotaisiin enemmän esille sitä, että jokaisen välivuoden hinta on työssä ollun vuoden hinta (jos ajatellaan, että välivuonna tulot on 0€; jos tulot ovat jotain muuta, välivuoden hinta on: työvuoden tulot - välivuoden tulot). Täten maksullisen koulutuksen lukukausimaksuista voidaan vähentää se tappio, jonka välivuodet ovat yksilölle tuottaneet. Lukukausimaksulliseen yliopistoon meneminen on siis karkeasti sanottuna kannattavaa, jos lukukausimaksut < (työvuoden tulo - välivuoden tulo) * välivuodet.

Mitäköhän edes tarkoitat tälllä? Pääsykoemenestyksen ja opintomenestyksen yhteyttä kun voi tutkia oikeastaan vain sellaisilla, jotka ovat yliopistoon päässeet, mikä jo itsessään nostaa nämä ihmiset parhaimpaan luokkaan hakijoista. Toki monilla aloilla pääsykoepisteissä on aika paljon hajontaa myös sisäänpäässeiden joukossa.

Tarkoitan juuri tätä. Juuri pisterajan alle jääneet tuskin ovat yhtään sen huonompia kuin sisäänpäässeetkään, jos sisäänpäässeiden välilläkään ei eroa ole. Tätä analogiaa ei tietenkään voi ulottaa kaikista huonoimpiin hakijoihin. Ei-sisäänpäässeiden pisteiden arviointi on myös siinä mielessä vähän hankalaa, että siellä on jonkin verran niitä fiiliksen haistelijoita, jotka hakevat "tosissaan" vasta seuraavana vuonna.

 

[Sanainen arkku]

Minä tulkitsin jutun samalla tavalla kuin sinä. Ehkä toimittaja olisi voinut skarpata tässä. Kannatan itsekin maksullista korkeakoulutusta tietyillä reunaehdoilla, mutta tässä jutussa Emilia saatiin näyttämään tyhmältä.

En minä ainakaan tyhmänä tuollaista pidä. 28000 on loppujen lopuksi aika pikkuraha. Ei kerralla tietenkään, mutta kun puhutaan investoinnista, mitä koulutus eittämättä on.

Kuinka moni hukkaa kymmenessä vuodessa 28k yli välttämättömän ja kohtuullisen autojen arvonalenemaan?
Kuinka moni käyttää tuollaisen rahan kymmenessä vuodessa alkoholiin? Kuinka monessa uudessa omakotitalossa on tuollainen summa yli tarpeellisen ripoteltuna asioihin, jotka ensimmäisten asuinkuukausien jälkeen voisi vaihtaa ihan perusbulkkiin? Jne...

 

[sampio]

Minä se vain hämmästelen, että jos eväät ei riitä pääsykokeista selviämiseen, niin miten mahtaa olla opintojen onnistumisen laita? En nyt suoralta kädeltä tuomitse, mutta olen kyllä erittäin skeptinen. Hakuprosessien tarkoitus on kuitenkin koulia parhaiten soveltuva aines. Toki bisnestähän tehdään myös pääsykokeisiin valmentamisella, mutta se on mielestäni ymmärrettävää.

Riippuu hirveän paljon alasta, miten hyvin pääsykoe valkkaa alalle parhaiten sopivia. Useinhan kyse on puhtaasta pänttäämisestä, eikä sillä ole välttämättä kovinkaan paljon tekemistä osaamisen tai oppimisen kanssa, mutta ymmärrän toki systeemin, kun varsinkin monivalintakokeet säästävät aikaa niin suunnattomasti. Itse pääsin lukemaan aikuisiällä historiaa lopulta hyvillä pisteillä, mutta koin kyllä vaikeimmaksi yksittäiseksi osaksi koko opiskeluprosessiani pääsykokeet ja pari satunnaista tenttiä, joihin piti päntätä satoja sivuja ja sitten valinnaisia esseitä oli kolme aihetta ja kahteen vaadittiin vastaus. Aika älytöntä. Siksi painotinkin suorituksinani kotiesseitä ja oppimispäiväkirjoja, joilla ainakin omat opiskelutaitoni pääsivät paremmin oikeuksiinsa. Hiukan urpoahan se on vaatia jengiä opettelemaan teoksia ulkoa, jos vaadittava tieto löytyy työelämässäkin oikeasti parilla skrollauksella Googlesta.

 

[Action Bronson]

Riippuu paljon hirveän alasta, miten hyvin pääsykoe valkkaa alalle parhaiten sopivia.

Totta. Mielestäni tuo pänttääminen tai uuden tiedon hyvin omaksuva on kuitenkin edellä muutoin tasavertaisia henkilöitä jotka pärjäävät pääsykokeissa heikommin. Myös työelämässä.

 

[sampio]

Totta. Mielestäni tuo pänttääminen tai uuden tiedon hyvin omaksuva on kuitenkin edellä muutoin tasavertaisia henkilöitä jotka pärjäävät pääsykokeissa heikommin. Myös työelämässä.

Niin, siis uutta tietoa voi omaksua monella tapaa ja nyt tätä omaksumista mitataan pääsykokeissa pääasiassa pänttäämisen avulla. Toki tämä toimii joillekin aloille haettaessa, mutta ei todellakaan kaikille. Se, että omaksuu tietoa hyvin lukemalla, ei ole ainoa oppimisen väylä, ja siksi se on myös osin varsin epäreilu keino karsia opiskelijoita, vaikka ymmärrän kyllä käytännön seikat.

Kuinka monella alalla lopulta tarvitaan kykyä muistaa asioita ulkoa siinä määrin kuin yo:n tenteissä ja pääsykokeissa vaaditaan? Ymmärrän kyllä pointtisi siitä, että keskimäärin ne, jotka osaavat käsitellä lukemaansa ja jäsentävät sen paperille loogisesti, ovat vahvoilla myös työelämässä, mutta tuossa prosessissa ulkoaopettelulla ei pitäisi olla nykyisenkaltaista roolia enää. On aloja, joilla esim. lukihäiriö ei estä töistä suoriutumista hyvällä tasolla, mutta pääsykokeissa se voi isokin este huolimatta mahdollisista tukitoimista.

 

[Action Bronson]

Niin, siis uutta tietoa voi omaksua monella tapaa ja nyt tätä omaksumista mitataan pääsykokeissa pääasiassa pänttäämisen avulla. Toki tämä toimii joillekin aloille haettaessa, mutta ei todellakaan kaikille. Se, että omaksuu tietoa hyvin lukemalla, ei ole ainoa oppimisen väylä, ja siksi se on myös osin varsin epäreilu keino karsia opiskelijoita, vaikka ymmärrän kyllä käytännön seikat.

Olin niin varma, että olimme tästä molemmat tietoisia enkä nähnyt tarpeelliseksi erikseen tuota mainita. Olen tästä samaa mieltä kanssasi. Vaikea pääsykokeista on sellaista tehdä että joku ei siitä pääsisi nurisemaan. Käytössä oleva tapa on hyvä, mutta ei täydellinen.

 

[Patapakka]

En oikein keksinyt, että mihin ketjuun tämän laittaisi, mutta sopinee tänne tuon poliittisen korrektiuden myötä.

"Onneksi on suomalainen taksikuski"-tarra poistetaan Taksi Helsingin toimesta taksiyrittäjän auton ikkunasta.

Voin vilpittömästi sanoa, että minulle tuosta lauseesta ei tullut mieleen minkäänlaista kannanottoa sen puolesta, että taksikuskin pitäisi olla syntyperäinen suomalainen. Enemmän ajattelin sen tyyliin "suomalainen taksi on luotettava ja turvallinen. Suosi sitä".

Ja vaikka tuo olisikin ollut jonkinlainen kannanotto taksikuskien syntyperäisen suomalaisuuden puolesta, niin olisiko se nyt sitten oikeasti ollut niin paha? Iso osa suomalaisista kannattaa uskoakseni kotimaisen työvoiman suosimista.

Toki yrityksen pitää huolehtia imagostaan ja niin pois päin, mutta eikö tämä rasisminpelko oikeasti mene jo vähän liian pitkälle?

Pieni asia, mutta pisti (taas kerran) ärsyttämään.

 

[Useful Idiot]

En oikein keksinyt, että mihin ketjuun tämän laittaisi, mutta sopinee tänne tuon poliittisen korrektiuden myötä.

"Onneksi on suomalainen taksikuski"-tarra poistetaan Taksi Helsingin toimesta taksiyrittäjän auton ikkunasta.

Voin vilpittömästi sanoa, että minulle tuosta lauseesta ei tullut mieleen minkäänlaista kannanottoa sen puolesta, että taksikuskin pitäisi olla syntyperäinen suomalainen. Enemmän ajattelin sen tyyliin "suomalainen taksi on luotettava ja turvallinen. Suosi sitä".

Ja vaikka tuo olisikin ollut jonkinlainen kannanotto taksikuskien syntyperäisen suomalaisuuden puolesta, niin olisiko se nyt sitten oikeasti ollut niin paha? Iso osa suomalaisista kannattaa uskoakseni kotimaisen työvoiman suosimista.

Eikö tämä rasisminpelko oikeasti mene jo vähän liian pitkälle?

Pieni asia, mutta pisti (taas kerran) ärsyttämään.

Ihmetytti muutenkin tuo älytön selittely ja pahoittelu, ihan kun tuossa olisi käynyt joku hirveä vahinko. Ehkä tuon lauseen haluaa lukea tahallaan väärin (ei ihme tässä ajassa) ja niinkuin sanoit, tuo tarkoittaa minunkin mielestäni tämän maan luotettavaa palvelua. Kärpäsestä härkänen taas kerran.

 

[Tuamas]

Ihmetytti muutenkin tuo älytön selittely ja pahoittelu, ihan kun tuossa olisi käynyt joku hirveä vahinko. Ehkä tuon lauseen haluaa lukea tahallaan väärin (ei ihme tässä ajassa) ja niinkuin sanoit, tuo tarkoittaa minunkin mielestäni tämän maan luotettavaa palvelua. Kärpäsestä härkänen taas kerran.

Niin, toki taksifirman käyttämänä menisi ihan hienosti, nyt kannanottona yksittäisessä autossa sillä on sanoisinko hivenen ulkomaalaisvastainen/ulkomaalaisille kuskeille vittuileva kaiku.

 

[Joukka]

Niin, toki taksifirman käyttämänä menisi ihan hienosti, nyt kannanottona yksittäisessä autossa sillä on sanoisinko hivenen ulkomaalaisvastainen/ulkomaalaisille kuskeille vittuileva kaiku.

Laitatko samaan sarjaan myös rekoissa näkyvää " Tätä autoa ajaa suomalainen kuski, joka maksaa veronsa Suomeen" -tarran? Vai onko tässäkin jopa se alunperin mainitsemasi rasistinen kaiku?

 

[Tuamas]

Laitatko samaan sarjaan myös rekoissa näkyvää " Tätä autoa ajaa suomalainen kuski, joka maksaa veronsa Suomeen" -tarran? Vai onko tässäkin jopa se alunperin mainitsemasi rasistinen kaiku?

En.

Eri asia, koska tässä taksikeississä vittuiltiin saman firman (Taksi Helsinki) muille toimijoille, jolloin esimerkiksi veronmaksumoraalin sekä palkkauksen osalta kritisoitavaa ei ole, vaan tuolla otetaan käytännössä ainoastaan kantaa ulkomaalaiskuskien ammattitaitoon.

Tavarankuljetuksessa tuo kannanotto on ihan perusteltu.

 

[Useful Idiot]

Niin, toki taksifirman käyttämänä menisi ihan hienosti, nyt kannanottona yksittäisessä autossa sillä on sanoisinko hivenen ulkomaalaisvastainen/ulkomaalaisille kuskeille vittuileva kaiku.

Niin, kai se sitä sitten on, jos sen niin haluaa lukea. En tiedä, missä vaiheessa suomalaisuuden mainitseminen meni ulkomaalaisvastaisuudeksi, mutta erikoista se mielestäni kieltämättä on.

 

[Byvajet]

Vaikea pääsykokeista on sellaista tehdä että joku ei siitä pääsisi nurisemaan.

Pääsykokeet ovat erinomainen keino mitata ihmisten motivaatiota ja kykyä sietää opiskeluun liittyvää epämukavuutta. Suomen korkeakoulujen taso laskee kuin lehmänhäntä. Jos pääsykokeistakin luovutaan, se romahtaa lopullisesti.

Pääsykokeiden lisäksi käyttöön täytyisi ottaa kaksiosainen karsinta - vain parhaat jatkoon. Karsinta suoritettaisiin ensimmäisen vuoden ja kandivaiheen jälkeen ennen maisteriopintojen alkua.

Karsinnassa tulisi korostaa erityisesti akateemisten taitojen merkitystä, jotta yliopistot säilyisivät yliopistoina eikä niistä tulisi tutkintotehtaita.

 

[Tuamas]

Minusta Saksan malli korkeakouluopinnoissa on hyvä ja tulisi ottaa käyttöön Suomessakin.