Kannattaa ottaa huomioon Hijab-keskustelussa kaksi eri näkökulmaa, jota ihmiset ei huomioi. Ensinnäkin Hijabia ja Islamin kulttuuria puolustelevat puolustavat uskonnonvapauteen vedoten huivinkäyttöä. Ja tässä ollaan ihan oikeassa, sillä Suomessa kasvaneet sekä toisen tai kolmannen sukupolven Islam-uskoiset ymmärtävät huivinkäytön vapautena ja omana juttuna.
Toisena tulee se ongelma, eli nyt viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomeen tulleet Islamin-uskoiset, jotka eivät huivia suurin osa käytä vapaasta tahdosta, vaan taustalla piilee syrjinnän ja väkivallan pelko. Katsokaa Islam-uskoisia politiikkoja ja aktivisteja ja heidän argumentteja huivista: vapaa tahto ja oma halu esiintyy puheessa toistuvasti. Mielestäni en näe tässä ongelmaa, kun puhutaan länsimaallaistuneista Islamin-uskoisista. Mutta uskon kuitenkin, että suurin osa huivia käyttävistä KÄYTTÄÄ huivia, sillä "niin se vain kuuluu tehdä" ja taustalla voi olla väkivallan tai syrjinnän pelko.
Aivan kuten Suomen tataarit tai Suomeen 90-luvulla saapuneet Balkanin muslimit suurin osa käyttää huivia omasta tahdosta tai halusta. Tämä tilanne ei kuitenkaan ole kaikkialla. Edellä mainitsemaani toista ongelmaa tuodaan niukasti esiin mediassa ja aktivistien toimesta, ja onko mikään ihme: Jos Islamiin liittyvää kritiikkiä ja muutosta alkaa vaatimaan, voi seurauksena olla pahimmillaan väkivalta tai muunlainen häirintä (Esimerkiksi Case: Ranskan opettajamurha). Mielestäni asiasta täytyisi keskustella enemmän, sillä kunniaväkivalta ja uskonnollinen väkivalta on erittäin vakava asia, ja mielestäni kunniaväkivalta ja uskonnollinen väkivalta pitäisi tunnistaa lainsäädännössä rikokseksi. (En tarkoita uskonnollisella väkivallalla ainoastaan Islamia, vaan myös vanhoillislestaadiolaisia sekä jehovantodistajia.
Islamissa ei ole mitään ongelmaa länsimaalaisessa toteutuksessa ja näkökulmassa, vaan ongelmat piilee viimeisien vuosikymmenten aikana Eurooppaan saapuneesta, Lähi-Idän kulttuurista tulleesta Islamissa.