Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

  • 1 076 641
  • 9 101

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Suora lainaus kyseisestä jutusta:

”Sademies on Hoffmanin unelmarooli”, The New York Timesin Vincent Canby summasi arviossaan.
Muissakin arvioissa huomio kiinnitettiin erityisesti Hoffmanin ”nerokkaaseen” tapaan näytellä autistista hahmoaan.
NYT tilanne olisi toinen. Yksi tämän vuosituhannen suurista kehitysaskeleista on vähemmistöjen äänten esiintulo. Ainakin länsimaissa vallitsee yhä suurempi yhteisymmärrys siitä, että erilaisten vähemmistöjen täytyy saada puhua itse, omalla äänellään."

Ei pöyristytä, mutta kohottaa kulmakarvojani, tasolla "Entä sitten? - So what?"

Toihan oli ton toimittaja Jussi Lehmusveden tekstiä. Jutussa on myös itse haastateltavan kommentit. Miksi sä et niitä kommentoi, tai mikä parempaa, kommentoi haastateltavan näkemyksiä Sian elokuvasta.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Elokuvantekijöiden tavoite on kuitenkin joko saada elokuvalle mahdollisimman paljon huomiota tai katsojia - ja vielä parempi jos maksavia katsojia. Olisi tietysti hyvä, jos autenttisuus, kaupallisuus ja taiteellisuus voitaisiin saada samaan pakettiin, mutta helppoa näiden yhdistäminen ei ole. Ihanteellisessa maailmassa aidolle idiootillekin voidaan ehkä kirjoittaa rooli menestyselokuvaan.
Eivät dokumenttielokuvatkaan kovin usein suurta yleisöä tavoita, elleivät ne ole ammattitaitoisesti tehty tai kuvauksellisia (luontoaiheiset).
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Elokuvantekijöiden tavoite on kuitenkin joko saada elokuvalle mahdollisimman paljon huomiota tai katsojia - ja vielä parempi jos maksavia katsojia. Olisi tietysti hyvä, jos autenttisuus, kaupallisuus ja taiteellisuus voitaisiin saada samaan pakettiin, mutta helppoa näiden yhdistäminen ei ole. Ihanteellisessa maailmassa aidolle idiootillekin voidaan ehkä kirjoittaa rooli menestyselokuvaan.
Eivät dokumenttielokuvatkaan kovin usein suurta yleisöä tavoita, elleivät ne ole ammattitaitoisesti tehty tai kuvauksellisia (luontoaiheiset).

Huoh. Ensinnäkin jo heti ensimmäinen lause ei pidä paikkaansa (kumoat sen jo itse omassa tekstissäsi, kun kirjoitat että dokumenttielokuvia tehdään, vaikka ne eivät jo muotonsa tähden '' saa elokuvalle mahdollisimman paljon huomiota tai katsojia'') toisekseen toi ei liity mitenkään siihen mistä keskustellaan.

Eli kun et kykene keskustelemaan itse asiasta, niin ehkä kannattaa olla hiljaa seuraavan kerran, kun lehdessä tulee vastaan jokin mieltäkuohuttava asia vastaan.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kokeile ottaa kantaa noihin Katajan argumentteihin, äläkä toista tätä vanhaa pöyristelyvitsiä. Tai keksi edes vähemmistöjä vertailuusi.

Minulta ei kysytty mutta kokeillaan. Sanotaan ensin että Kataja vaikuttaa fiksulta henkilöltä ja jutussa on paljon sellaisia piirteitä joita ei "ongelmallisuus"-hokijoiden jutuista löydy. Esimerkiksi tämä kohta:

"Adressista huolimatta Kataja ei halua demonisoida artistia. Vähemmistöjen äänen kuulemisen ohella sosiaalisessa mediassa valtaa alaa myös epämiellyttävä ”cancel-kulttuuri”, jonka tavoitteena on asettaa vääriä mielipiteitä esittävä ihminen boikottiin tai saada hänet menettämään työpaikkansa.

Sitä Kataja ei halua. Hän uskoo myös Musicin tekijöiden tarkoittaneen pohjimmiltaan hyvää.

”Kysymys on isommasta periaatteesta, ei vain tästä yhdestä elokuvasta tai varsinkaan Siasta henkilökohtaisesti”, hän selittää."



Erittäin tarpeellinen huomautus, sillä nimenomaan tämä jää yleensä täysin huomaamatta oikeutta hakevalta joukkiolta. Silti, kaipaisin huomattavasti enemmän perusteluja ja kriittisiä sellaisia sen osalta, mistä "isommasta periaatteesta" on kyse. Olisi toki liikaa vaatia yhdeltä Hesarin jutulta koko keskustelun kattavaa taustoitusta. No, eteenpäin.


”Sademies on tehty yli 30 vuotta sitten ja se on ensimmäinen autismia kuvaava suuren luokan elokuva. Se sysäsi asioita eteenpäin positiivisellakin tavalla, mutta nyt asiat ovat jo muuttuneet. Meillä on jo vuosikymmenten kokemus autismin esittämisestä elokuvissa. Nyt pitäisi jo siirtyä pohtimaan sitä, mitä autistiset itse elokuvasta ajattelevat.”

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että elokuvissa ja sarjoissa olisi suotavaa panostaa pieniin yksityiskohtiin ihan jo taiteen laadun takia. Tämä puoltaisi sellaisten tahojen kuin vaikkapa autismiliiton kansainvälisten vastineiden ja autismikirjoisten konsultointia. Erityisesti kun elokuvaa markkinoidaan autisteille tehtynä. Mitään oikeutta vaatia näyttelijältä jotain diagnoosia tms. ei kenelläkään tietenkään ole, edustipa sitten mitä hyvänsä porukkaa tahansa. Tuo toisi niin paljon enemmän ongelmia kuin ratkaisisi.

Esim. ajatellaan henkilöä jolla on autismikirjon oireyhtymä. Ottaen huomioon sen huomattavan vaihtelun joka esim. toimintarajoitteiden ilmenemisessä on, mitä jos henkilö ei syystä tai toisesta halua julkistaa diagnoosiaan tai tuoda keskiöön omia henkilökohtaisia rajoitteitaan? Häntä ei voida harkita rooliin?

Haluaako seksuaalivähemmistön edustaja että hänen suorituksensa keskiössä on hänen seksuaalinen suuntautumisensa? Siis asia jonka yksityisenä pitämiseen hänellä lainkin suoma oikeus. Asia, jota potentiaalisen työnantajan ei ole millään muotoa lupa udella työnhakijalta. Joku varmasti haluaa. Joku toinen ei. Pointti on, että se on tämän yksilön, vähemmistön edustajan valinta. Ei varsinkaan oikeamielisen enemmistön, jonka mielestä pitää kuulua kenties sorrettuun vähemmistöön voidakseen siihen kuuluvaa henkilöä esittää.

Mitä tulee noihin kommentteihisi muuten, aika jännää kamaa. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole synnynnäinen ominaisuus? Sehän on valtaosalle nimenomaan synnynnäinen ja muuttamaton ominaisuus. Ja että esim. em. lainsäädännöllä jossa tietyt henkilökohtaiset asiat eivät kuulu työnantajalle joista @Telaketju niin ikään mainitsi olisivat olemassa siksi ettei "enemmistöä syrjitä"... Aika hiljaiseksi vetää...


No jatketaan itse jutusta. Seuraava ote:
Monelle katsojalle elokuvan välittämä kuva on ainoa kosketus autismiin. Liian yksipuolinen tapa kuvata asiaa voi pahimmillaan johtaa jopa diagnoosien viivästymiseen.

”Äiti sanoo myös, ettei halua katsoa sellaisia elokuvia, koska hän näkee niistä heti, että se ei ole aitoa”, Kataja kertoo.

...
[Atypical-sarjasta]

Sam on sympaattinen, kohtelias, hyväsydäminen, rehellinen – ja tosi taitava piirtämään. Siis juuri sellainen kuin autistin toivotaan suuren yleisön sarjassa olevan.

”On sinänsä hyvä, että tällaisia sarjoja on”, Kataja sanoo. ”Mutta stereotyyppisellä kuvauksellaan se tulee kertoneeksi, että vain yhdenlainen autismi on hyväksyttyä. Tällaisena sitä on helppo ymmärtää.”



Hetkinen. Siis toki kuka tahansa varmaankin samaistuu siihen, ettei jotain elokuvaa halua katsoa aitouden puutteen takia. Mutta muistetaanpa että nyt puhutaan viihde-elokuvista, ei dokumenteista. Ensinnäkin se, että autistit esitetään todellisuuteen verrattuna stereotyyppisesti "yli-ihmisinä" tietyillä elämän osa-alueilla on ihan yleinen elokuvien logiikka joka ei millään tavalla rajoitu autisteihin. Ymmärrän että tämä näyttäytyy "ongelmallisempana" esim. tässä tapauksessa, sillä siinä missä vaikka minä näen jatkuvasti elinympäristössäni että leffojen kuvaus ihmisistä ei vastaa yleensä todellisuutta, autismille en samalla tavalla altistu jolloin stereotypiat jäävät helpommin elämään kun todellisuus ei aseta niitä oikeaan suuntaan.

Mutta. Tätä ei ratkaise autistien käyttäminen näyttelijöinä. On aivan päivänselvää, että tällöin nimittäin esittäjiksi valikoituu se sosiaalisesti toimintakykyisin marginaali. Mielikuvissa katsoisimme "oikeita autisteja", mutta "realistinen" kuva joka meille välittyisi, edustaisi ainoastaan jakauman häntää.

Toiseksi, viihde-elokuvien syyttäminen siitä että osa ihmisistä ottaa viihde-elokuvat realistisina kuvauksina todellisuudesta on... No, niin no... Ja että elokuvien stereotyypit kertoisivat ettei niistä poikkeavuus ole hyväksyttyä? Aika raflaava väite, jolle olisi kiintoisaa lukea kriittisen tarkastelun kestäviä perusteluja. Hyväsydämisyyttä, rehellisyyttä ja piirtämistaitoa käsittelevään kohtaan hakisin suhteellisuutta myös Autismiliiton sivuilta:


Autismikirjon oireyhtymä ilmenee jokaisella hyvin yksilöllisesti ja sen aiheuttamat toimintarajoitteet ovat myös yksilöllisiä ja vaihtelevia. Jotkut pystyvät elämään hyvin itsenäisesti, toiset taas voivat tarvita vahvaa tukea läpi elämänsä. Kaikkien autismikirjon ihmisten käyttäytymisessä voidaan kuitenkin huomata yhteisiä näkyviä ja tunnistettavia piirteitä.

Jollekin ryhmälle yhteiset näkyvät ja tunnistettavat piirteet tunnetaan myös stereotypioina. Autismiliiton Autismikirjo-julisteessa (ks. linkin takana) onkin lueteltu seuraavat hankaluudet ja vahvuudet.

Hankaluudet: Oleminen (vaikeus liittyä joukkoon), Kanssakäyminen (Ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen), Aistit (yli- ja aliherkkyydet)

Vahvuudet: Yksityiskohdat (Erittäin hyvä erottelukyky), Oikeudenmukaisuus (Hyvä oikeudentaju), Mielenkiinnon kohteet (vahva keskittymiskyky)


Monelta osin Kataja siis näyttää nostavan hyviä huomioita unohtamatta kohtuutta, mutta jos viihde-elokuvalta vaaditaan autismin esittämistä niin, ettei Autismiliitonkaan viestinnässään esittämiä "stereotypioita" saisi hyödyntää, ollaan aika ohuella pohjalla. Vaikka puhe onkin "isosta ilmiöstä", kritiikki näyttää typistyvän yksittäisen elokuvan yksinkertaisesti heikkotasoiseen taustatyöhön. Se on toki ihan paikallaan nostaa esiin kun harkitaan palkintojen jakamisia ym.

Ei. Kävi vetoomuksen kanssa miten kävi, niin kuunnella pitää.

Niin, tähän ketjuun aiheesta yksi autismidiagnoosin omaava jo kommentoikin. Jostain syystä esim. sinulla ei näytä olevan halua huomioida hänen näkemystään tai antautua vuorovaikutukseen, vaan keskityt toistamaan omaa ei-sorretun enemmistöläisen tulkintaa siitä, miten asiaan kuuluu suhtautua ja kenties vahvistamaan vääristynyttä tulkintaa (lue: "normaalien" tulkintaa autistien näkemyksistä) siitä, miten autistit asian kokevat. Katajakaan ei ole autisti ja siinä missä tällaisten avausten tekeminen voi olla arvokasta kun saadaan annettua ääni muuten kuulumattomiin jäävälle ryhmälle, vaarana on ettei puheenvuoroa luovutetakaan puolustetun vähemmistön edustajille. Tai että "tiedostava enemmistö" luo normin sille mikä on hyväksyttävä kanta puolustetun vähemmistön edustajille. Vrt. "jos äänestät X, et ole musta, t: etuoikeutettu valkoinen" yms.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Tässä keskustelussa kuvastuu hyvin, mikä on tämän nykysen maailmanparantaja porukan ongelma. Siinä missä meillä normaaleilla ihmisillä on vain ihmisiä, tämä porukka lokeroi kaikki aivan helvetin tarkasti ja kattoo maailmaa niistä pienen pienistä ikkuinoistaan käsin. Samalla sitten toki tiedostetaan, ettei ihmisiä pitäis lokeroida minkään tekijöiden pohjalta ja tämän tämä porukka jossain syvällä sisällään tiedostaaki. Juuri tämän sisäisen ristiriidan vuoksi heillä onkin suuri tarve tehdä päivittäin sankaritekoja kaikkea näkemäänsä vääryyttä vastaan, ettei kukaan vaan huomaisi, kuinka kapeakatseisia/ahdasmielisiä he todellisuudessa ovat.

Kun joku vähemmistöön kuuluva esittää jotain mitä ei ole, otetaan nyt esimerkiksi omat suosikit Jim Parsons ja Neil Patrick Harris mitään ongelmaa ei nähdä, mutta jos asia on toisin päin, niin tässä poljetaan koko vähemmistö takaisin 1700-luvulle ja maailma on paska ja kieroutunu. No näinhän ei tietenkään ole ja ongelma on vaan oman ennakoluuloisuutensa kanssa painivan ihmisen pakonomasesta reaktiosta yrittää näyttää maailmalle, kuinka tavattoman suvaitsevainen, vähemmistöjen puolella seisova oikeamielisyyden kallio hän onkaan.

Ja tämän sisäisen ristiriidan lisäksi tämä edellä mainittu porukka kärsii myös huonosta itsetunnosta, jonka vuoksi heidän pitää hyökkäillä normaalien ihmisten kimppuun syyttäen heitä suvaitsemattomiksi rasisteiksi, omia heikkouksiaan heihin peilaten.

Pikemminkin toistuu pöyristyjäporukan halu ymmärtää edes se, mitä vähemmistöjen edustajat kokeilevat sanoa.

Tyypillinen, nytkin toistunut dialogi:

Vähemmistö: Haluaisimme paremmin ääntämme kuuluviin ja enemmän vähemmistöä edustamaan vähemmistöä elokuvataiteessa.

Team Telaproninjaturtle: Pitääkö kauppiaan tyttären esittää kauppiaan tytärtä? Pitääkö kalasupersankarina olla ihmiskala?

Vähemmistö: Haluaisimme siis vaikuttaa tähän asiaan, emmekä pidän vanhasta tavasta, jossa vallassa oleva enemmistö määrittelee mitä olemme. MeKIN haluamme olla mukana määrittelemässä sitä.

Team Telaproninjaturtle: Naurettava ongelma ja vaatimus! Ihan kuin olisimme polkemassa vähemmistöä 1700-luvulle! Maailma on muka yhtäkkiä paska ja kieroutunut. Olette rasisteja ja syrjitte enemmistöä. Me olemme normaaleja, ette te.
 

Tjapalala

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, FC Honka
Tässä keskustelussa kuvastuu hyvin, mikä on tämän nykysen maailmanparantaja porukan ongelma. Siinä missä meillä normaaleilla ihmisillä on vain ihmisiä, tämä porukka lokeroi kaikki aivan helvetin tarkasti ja kattoo maailmaa niistä pienen pienistä ikkuinoistaan käsin. Samalla sitten toki tiedostetaan, ettei ihmisiä pitäis lokeroida minkään tekijöiden pohjalta ja tämän tämä porukka jossain syvällä sisällään tiedostaaki.

-tekstiä-

Ja tämän sisäisen ristiriidan lisäksi tämä edellä mainittu porukka kärsii myös huonosta itsetunnosta, jonka vuoksi heidän pitää hyökkäillä normaalien ihmisten kimppuun syyttäen heitä suvaitsemattomiksi rasisteiksi, omia heikkouksiaan heihin peilaten.

Boldaukset omia ja leikkasin vähän tekstiä. Tietysti hyvää kaksoisstandartia löytyy kun saat jaon normaali - epänormaalit ihmiset. Mutta vain näet ihmisiä. Ja jaat ne normaaleihin ja epänormaaleihin. Mutta siitä ei puhuta. Enää vain pitäisi tietää mitä tarkoittaa ”normaali” ihminen. Ehkäpä valkoinen lihaa syövä hetero mies? Se jöi tästä vuodatuksesta epäselväksi.

Niin, tähän ketjuun aiheesta yksi autismidiagnoosin omaava jo kommentoikin. Jostain syystä esim. sinulla ei näytä olevan halua huomioida hänen näkemystään tai antautua vuorovaikutukseen, vaan keskityt toistamaan omaa ei-sorretun enemmistöläisen tulkintaa siitä, miten asiaan kuuluu suhtautua ja kenties vahvistamaan vääristynyttä tulkintaa (lue: "normaalien" tulkintaa autistien näkemyksistä) siitä, miten autistit asian kokevat. Katajakaan ei ole autisti ja siinä missä tällaisten avausten tekeminen voi olla arvokasta kun saadaan annettua ääni muuten kuulumattomiin jäävälle ryhmälle, vaarana on ettei puheenvuoroa luovutetakaan puolustetun vähemmistön edustajille. Tai että "tiedostava enemmistö" luo normin sille mikä on hyväksyttävä kanta puolustetun vähemmistön edustajille. Vrt. "jos äänestät X, et ole musta, t: etuoikeutettu valkoinen" yms.

Sinulla oli hyvä viesti jossa oli paljon hyvää asiallista pohdintaa. En ole Osmo mutta Barnesin viesti olin alunperin minulle. Syy miksi tähän en vastannut koska se on hänen oma valiidi kokemuksensa asiasta. En minä voi olla hänelle kertomassa, pitäisikö asian häntä häiritä. Kuitenkaan tämä ei ole jokaisen autisminkirjoilla olevan kokemus ja siksi siitä pidetään ääntä mediassakin. Barnes ei myöskään sitä lähtenyt väittämään että edustaa ainoaa linjaa niin en kokenut tarpeelliseksi sitä lähteä jatkamaan.
 
Suosikkijoukkue
FC Barcelona
Pikemminkin toistuu pöyristyjäporukan halu ymmärtää edes se, mitä vähemmistöjen edustajat kokeilevat sanoa.

Tyypillinen, nytkin toistunut dialogi:

Vähemmistö: Haluaisimme paremmin ääntämme kuuluviin ja enemmän vähemmistöä edustamaan vähemmistöä elokuvataiteessa.

Team Telaproninjaturtle: Pitääkö kauppiaan tyttären esittää kauppiaan tytärtä? Pitääkö kalasupersankarina olla ihmiskala?

Vähemmistö: Haluaisimme siis vaikuttaa tähän asiaan, emmekä pidän vanhasta tavasta, jossa vallassa oleva enemmistö määrittelee mitä olemme. MeKIN haluamme olla mukana määrittelemässä sitä.

Team Telaproninjaturtle: Naurettava ongelma ja vaatimus! Ihan kuin olisimme polkemassa vähemmistöä 1700-luvulle! Maailma on muka yhtäkkiä paska ja kieroutunut. Olette rasisteja ja syrjitte enemmistöä. Me olemme normaaleja, ette te.

Siis kuvittelet oikeasti, että tässä keskustelee vähemmistö ja enemmistö?? Ennemminki vähemmistöjen puolesta oman häntänsä nostamiseksi loukkaantujat ja sitten normaalit tasapainoset ihmiset.
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
"Kataja toivoo yhä, että elokuvalta evättäisiin palkintoehdokkuudet."

Niin, koska tekee sen mitä tekee, huonosti. Jos kerta autismista annetaan elokuvassa ongelmallinen kuva, ja se johtuu siitä, että SIA ei ollut perehtynyt aiheeseen kunnolla, vaan meni enemmänkin stereotyyppisillä mielikuvilla. Miksi huonolle elokuvalle, joka tekee hallaa kokonaiselle väestöryhmälle, pitäisi antaa ehdokkuus?

Jutussahan ei missään vaiheessa kritisoitu vaikkapa Rainman-elokuvaa sinänsä. Vaan huomautettu, että ihmiset nojaavat käsityksensä autismista lähinnä siihen , jota sen jälkeiset autismin kuvaajat toistavat papukaijoina. Ja kritisoitiin näitä papukaijoja.

On muuten kanssa hauskaa, että toisaalta peräänkuulutatte taiteelle vapautta, toisaalta sanotte, että ei pidä kritisoida, koska nämä ovat vain viihdettä, jotka tehty massojen miellyttämiseksi, jolloin ne luonnollisesti seuraa vain massojen makumieltymyksiä. Missä se suuri vapaus tässä tapauksessa on?

Pointti tuossa jutussa on yksinomaan on a) voisi miettiä nykyistä avoimemmin voisivatko vähemmistöt esittää ''itseään''. Katon juuri Breaking Bad -sarjaa (jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaana sarjana), jossa yhtä pääosaa, CP-vammaista henkilöä, esittää CP-vammainen. Tämä on varmaankin sitten jotain nykyajan ylikorrektisuutta, joka on teidän mielestä vaikuttanut jotenkin oleellisesti sarjan taiteelliseen tasoon b) ylipäätään autismi tulisi esittää yleisesti monipuolisemmassa ja näin realistisemmassa valossa. Totta kai voidaan sinänsä esittää missä tahansa valossa, - eikä tätä oikeutta olla rajoittamassa -- mutta varmaan voidaan olettaa, että esim. SIA on todella olettanut esittävänsä autismin realistisesti, eikä kyseessä ole mikään ''taiteellinen valinta'' c) elokuvantekijöiden olisi hyvä konsultoida laajemmin niitä ryhmiä, joita elokuvissaan kuvaavat. Jo näin päästäisiin eroon selkeimmistä tahattomista virheistä, jotka saattavat vielä olla kovinkin ongelmallisia, kuten ilmeisesti SIAn elokuvassa oleva rauhoitustapa.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Minä ainakin toivon että jos joskus joku tekee dokkarin tai elokuvan siitä vaivasta jota eräs läheinen erityislapsi kärsii, niin sitä tulee esittämään joku muu kuin em vaivasta kärsivä henkilö, koska ilman diagnoosia hän vaikuttaisi pelkästään mulkulta ja kuka tahansa näyttelijä antaisi siitä paremman kuvan eikä tee hallaa kaikille tilasta kärsiville.

Näin ei varmaan tässä ketjussa saa sanoa.
 
Viimeksi muokattu:

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Katon juuri Breaking Bad -sarjaa (jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaana sarjana), jossa yhtä pääosaa, CP-vammaista henkilöä, esittää CP-vammainen. Tämä on varmaankin sitten jotain nykyajan ylikorrektisuutta, joka on teidän mielestä vaikuttanut jotenkin oleellisesti sarjan taiteelliseen tasoon
Jos CP-vammaista henkilöä näyttelisi ei CP-vammainen olisiko Breaking Bad sinusta huonompi sarja? Tai ansaitsisiko se vähemmän suitsutusta?
On muuten kanssa hauskaa, että toisaalta peräänkuulutatte taiteelle vapautta, toisaalta sanotte, että ei pidä kritisoida, koska nämä ovat vain viihdettä, jotka tehty massojen miellyttämiseksi, jolloin ne luonnollisesti seuraa vain massojen makumieltymyksiä. Missä se suuri
Sinä olet ajamassa tilannetta jossa elokuvaa ei arvostella taiteellisten meriittien puolesta, vaan sen perusteella, mitkä ovat tekijöiden, näyttelijöiden yms. taustat. Minä en ole ajamassa sellaista tilannetta että ihmiset eivät saisi minusta sanoa tyhmiä asioita. Ja sanot että taide joka ei taivu normiesi mukaiseen malliin pitäisi estää saamasta ehdokkuuksia.

 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jälleen käännät asian päälaelleen: ikään kuin olisin ollut kieltämässä CP-vammaista esittämästä CP-vammaista hahmoa. Tosin käytät epämääräistä viittausta "te", joten kenties minun ei kannata näihin harhoihin edes yrittää vastata, kun eivät selvästikään koske minun sanomisiani.

Ei vaan sinä käänsit tilanteen alun perin päälaelleen antamalla ymmärtää, että väitetään että vammaista ei saisi näytellä ei-vammainen, vaikka kukaan ei käsillä olevan keskustelun puitteissa ole näin väittänyt.

Taas mennään. Mitenkähän muuten natsien keskitysleirivankien näytteleminen oikein onnistuu, kun siihen kelvolliset näyttelijät alkavat olla jotain satavuotiaita? Puhumattakaan sitten kauhuelokuvien zombeista? Aina saa arvostella näyttelijäsuoritusta, mutta on aivan käsittämätöntä asetella taiteelle tällaisia rajoja näyttelijöiden taustan perusteella.


Minä edellisessä viestissä selvensin, mitä sinun lainaamassasi jutussa sanottiin.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Miten muuten sellaiset elokuvat, kuten Hairspray, Mrs doubtfire ja some like it hot? Onko nyt ihan pilalla kun John Travolta, Robin Williams ja Jack Lemmon ja se toinen esittävät naisia, vaikka ihan varmasti olisi naisiakin löytynyt? Kaikki on pilalla, pelkkää paskaa tilalla?
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pointti tuossa jutussa on yksinomaan on a) voisi miettiä nykyistä avoimemmin voisivatko vähemmistöt esittää ''itseään''. Katon juuri Breaking Bad -sarjaa (jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaana sarjana), jossa yhtä pääosaa, CP-vammaista henkilöä, esittää CP-vammainen. Tämä on varmaankin sitten jotain nykyajan ylikorrektisuutta, joka on teidän mielestä vaikuttanut jotenkin oleellisesti sarjan taiteelliseen tasoon

Jos ratsastaa ketjuun kehottaen lukemaan ja ymmärtämään annettu kritiikki ennen sen dumaamista, olisi varmaan kohtuullista itsekin pyrkiä lukemaan ja ymmärtämään muiden kirjoitukset ennen tällaisten ala-arvoisten olkiukkojen pieksämistä. Tietenkin vähemmistöt voivat esittää "itseään" eikä tietenkään CP-vammaisen esittämässä CP-vammaisessa ole mitään ylikorrektiuden manifestia tms.

Niin ja btw. kukaan ei ole ollut sanomassa että "ei saa kritisoida". Se vain, että tuollaisia adressejakin perusteluineen saa kritisoida ihan yhtälailla... En ehtinyt vielä vallan suurella ajatuksella perehtyä nimimerkin @Ollakseni jakamaan kirjoitukseen. Välittömästi siitä kuitenkin löytyi pätkä jolle on pointin alleviivaava vastine Hesarin jutussa.

"It cost exactly nothing for vindictive and self-absorbed Sia shamers to cast a dark shadow on her heartfelt endeavor over a mere triviality. "

Hesarin jutussa:

”Ajateltiin, ettei siinä mitään häviäkään, vaikka ei kukaan allekirjoittaisikaan”, Kataja kertoo puhelimitse kotoaan Helsingissä.


Ja täytyy myöntää, että asiaa makusteltuani näen myös pientä ironiaa siinä, että Rosanna Kataja, maailman kärkiyliopistossa opiskeleva ei-autisti on Hesarissa kertomassa kuinka olisi tärkeää saada nimenomaan autistiset henkilöt näkyviin ja kuuluviin. Siis jutussa, jossa on haastateltu pelkästään Katajaa, ei esim. hänen autistituttuaan tai autistiveljeään, jutussa jossa on Katajan kuva saatteena asian kannalta täysin epäolennainen Harvard-yhteys. Kenenkään autistin kuva ei jutussa näy eikä ääni kuulu. Onko siis vastaavasti nähtävä ongelmallisena, että sen sijaan että autistiset henkilöt pääsisivät itse esittämään asiansa, Katajan kaltaiset etuoikeutetut eliittikoulussa opiskelevat ei-autistit, jotka kuten nähdään helposti saavat äänensä kuuluviin, kertovat kenties hyväätarkoittavasti eikä edes erityisen ehdottomasti, mutta kuitenkin sanelevan määrätietoisesti miten asiaan tulisi suhtautua.

Tai sitten voidaan todeta, että sillä ei itsessään ole niin suurta merkitystä mikäli tämä on asianosaisille itselleen ok. Kuitenkin tiedostaen, että esimerkiksi autistisilla henkilöillä voi olla monenlaisia mielipiteitä näistä asioista.


Totta kai voidaan sinänsä esittää missä tahansa valossa, - eikä tätä oikeutta olla rajoittamassa -- mutta varmaan voidaan olettaa, että esim. SIA on todella olettanut esittävänsä autismin realistisesti, eikä kyseessä ole mikään ''taiteellinen valinta'' c) elokuvantekijöiden olisi hyvä konsultoida laajemmin niitä ryhmiä, joita elokuvissaan kuvaavat. Jo näin päästäisiin eroon selkeimmistä tahattomista virheistä, jotka saattavat vielä olla kovinkin ongelmallisia, kuten ilmeisesti SIAn elokuvassa oleva rauhoitustapa.

Tässä vähän eri sanankääntein itse tulet samaan johtopäätökseen kuin minä yllä. Siis: "Vaikka puhe onkin "isosta ilmiöstä", kritiikki näyttää typistyvän yksittäisen elokuvan yksinkertaisesti heikkotasoiseen taustatyöhön. Se on toki ihan paikallaan nostaa esiin kun harkitaan palkintojen jakamisia ym."
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jos ratsastaa ketjuun kehottaen lukemaan ja ymmärtämään annettu kritiikki ennen sen dumaamista, olisi varmaan kohtuullista itsekin pyrkiä lukemaan ja ymmärtämään muiden kirjoitukset ennen tällaisten ala-arvoisten olkiukkojen pieksämistä. Tietenkin vähemmistöt voivat esittää "itseään" eikä tietenkään CP-vammaisen esittämässä CP-vammaisessa ole mitään ylikorrektiuden manifestia tms.

Kirjotin varmaankin. Ja toi oli totta kai piikki sille väärinymmärtämiselle, mitä tämä ketju on täynnä, mutta toiselta puolelta.

Ja itseasiassa veikkaan, että BB:ssa R.J Mitte kykeni näyttelemään CP-vammaista koko sarjan ajan luonnollisemmin kuin ei CP-vammainen olisi näytellyt. Koko sarjaa on tehty todella kiireellä, ja varsinkin alussa verrattain pienellä budjetilla (oon jatkuvasti kuunnellut podcastia sen tekemisestä), joten pienenpieniin yksityiskohtiin, jotka Mitteltä tietysti tulee omasta takaa, ei olisi ollut mahdollisuutta riittävästi keskittyä, mikäli ei-vammaisen näyttelijän taholta olisi erikseen tarvinnut. Mitte on voinut kuvauksissa myös saman tien huomioida, jos jokin on harhaanjohtavasti kuvattu CP-vammaisen näkökulmasta.

Sanoisin, että tuossa on kolme huomioon otettavaa tasoa: A) taiteellinen taso B) se minkälaista kuvaa sarja (tai elokuva tai mikä vaan) välittää tietystä ihmisryhmästä - C) onko vammaisilla työmahdollisuuksia. Nämä kolme saattavat olla toki myös ristiriidassa -- elämä on välillä kumman vaikeaa.

Tässä vähän eri sanankääntein itse tulet samaan johtopäätökseen kuin minä yllä. Siis: "Vaikka puhe onkin "isosta ilmiöstä", kritiikki näyttää typistyvän yksittäisen elokuvan yksinkertaisesti heikkotasoiseen taustatyöhön. Se on toki ihan paikallaan nostaa esiin kun harkitaan palkintojen jakamisia ym."

ööh, niin, olen ollut koko ajan tätä mieltä.

Edit: tai kai asiaa voidaan pitää ''isona'' ilmiönä, jos autisteista annetaan laajalti harhaanjohtava, mutta tietynlainen kuva kuvitellen sen olevan totuudenmukainen. Ja vaikka ei olisi ''iso'' ilmiö, niin on ainakin isompi ilmiö kuin siitä tehdyt adressit, joita monella on halu kommentoida.

Kumma juttu. Ymmärsin, että juuri näin Kataja tahtoi jutussa ja adressissaan sanoa.

Elämässä on kummallisia ja ihmeellisiä asioita tosiaankin.
 
Viimeksi muokattu:

ChosenTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset NHL:ssä
Eli siis Bidenin virkaanastujaisissa esiintyneen Amanda Gormanin runoja on ruvennut kääntämään hollanniksi 29-vuotias valkoinen nainen. Sitten "journalisti ja aktivisti" Janice Deul on hyökännyt joukkoineen kustantamoa vastaan, että tämä ei käy mitenkään päinsä, sillä kääntäjän pitää olla nuori musta nainen ja spoken word -artisti. Ja kuten maailmassa nykyään menee, niin tällaisiin aivan järjettömiin vaatimuksiin toki taivutaan ja olemassa oloaan pahoitteleva kustantamo on nyt ilmoittanut etsivänsä uutta kääntäjää.

Ensinnäkin, aika spesifiksi alkaa mennä vaatimukset. Nyt kustantajan on siis pakko löytää spoken word -artistina toimiva nuori musta hollantilainen nainen kääntämään tuota teosta, sillä muutenhan kyseessä on ihan järkyttävää sortavaa toimintaa.

Toisekseen, jutussa mainitaan, että "Gorman oli itse valinnut teoksensa hollannin kääntäjäksi 29-vuotiaan Rijneveldin".

Eli siis runoilija valitsee itse henkilön, joka tulee kääntämään hänen runonsa. Sitten yhtäkkiä joku täysin asiaan kuulumaton "journalisti-aktivisti" hyppää esille antamaan vaatimuksiaan siitä kuinka tämän asian pitää mennä. Ja lopulta kaikki taipuvat näihin vaatimuksiin. Hienoa kehitystä.
 

Perusjäbä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Eli siis Bidenin virkaanastujaisissa esiintyneen Amanda Gormanin runoja on ruvennut kääntämään hollanniksi 29-vuotias valkoinen nainen. Sitten "journalisti ja aktivisti" Janice Deul on hyökännyt joukkoineen kustantamoa vastaan, että tämä ei käy mitenkään päinsä, sillä kääntäjän pitää olla nuori musta nainen ja spoken word -artisti. Ja kuten maailmassa nykyään menee, niin tällaisiin aivan järjettömiin vaatimuksiin toki taivutaan ja olemassa oloaan pahoitteleva kustantamo on nyt ilmoittanut etsivänsä uutta kääntäjää.

Ensinnäkin, aika spesifiksi alkaa mennä vaatimukset. Nyt kustantajan on siis pakko löytää spoken word -artistina toimiva nuori musta hollantilainen nainen kääntämään tuota teosta, sillä muutenhan kyseessä on ihan järkyttävää sortavaa toimintaa.

Toisekseen, jutussa mainitaan, että "Gorman oli itse valinnut teoksensa hollannin kääntäjäksi 29-vuotiaan Rijneveldin".

Eli siis runoilija valitsee itse henkilön, joka tulee kääntämään hänen runonsa. Sitten yhtäkkiä joku täysin asiaan kuulumaton "journalisti-aktivisti" hyppää esille antamaan vaatimuksiaan siitä kuinka tämän asian pitää mennä. Ja lopulta kaikki taipuvat näihin vaatimuksiin. Hienoa kehitystä.

Tämä on sitä parempaa rasismia.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Eli siis Bidenin virkaanastujaisissa esiintyneen Amanda Gormanin runoja on ruvennut kääntämään hollanniksi 29-vuotias valkoinen nainen. Sitten "journalisti ja aktivisti" Janice Deul on hyökännyt joukkoineen kustantamoa vastaan, että tämä ei käy mitenkään päinsä, sillä kääntäjän pitää olla nuori musta nainen ja spoken word -artisti. Ja kuten maailmassa nykyään menee, niin tällaisiin aivan järjettömiin vaatimuksiin toki taivutaan ja olemassa oloaan pahoitteleva kustantamo on nyt ilmoittanut etsivänsä uutta kääntäjää.

Ensinnäkin, aika spesifiksi alkaa mennä vaatimukset. Nyt kustantajan on siis pakko löytää spoken word -artistina toimiva nuori musta hollantilainen nainen kääntämään tuota teosta, sillä muutenhan kyseessä on ihan järkyttävää sortavaa toimintaa.

Toisekseen, jutussa mainitaan, että "Gorman oli itse valinnut teoksensa hollannin kääntäjäksi 29-vuotiaan Rijneveldin".

Eli siis runoilija valitsee itse henkilön, joka tulee kääntämään hänen runonsa. Sitten yhtäkkiä joku täysin asiaan kuulumaton "journalisti-aktivisti" hyppää esille antamaan vaatimuksiaan siitä kuinka tämän asian pitää mennä. Ja lopulta kaikki taipuvat näihin vaatimuksiin. Hienoa kehitystä.
Eiköhän meille kohta kerrota, että tämäkin on ihan normaalia ja on tärkeää että vääränlaiset ihmiset eivät pääse kääntämään asioita.
 

paki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ei ole käänteistä rasismia ei. Miettikää, kun joku alkaisi huutaa mustan kääntäjän sopimattomuutta valkoihoisen kirjailijan teosten kääntämiseen, täysin absurdia. Tuntuu että elämme jossain mikämikämaassa, missä mikään ei ole liian hullua näille social justice warrioreille.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Ei ole käänteistä rasismia ei. Miettikää, kun joku alkaisi huutaa mustan kääntäjän sopimattomuutta valkoihoisen kirjailijan teosten kääntämiseen, täysin absurdia. Tuntuu että elämme jossain mikämikämaassa, missä mikään ei ole liian hullua näille social justice warrioreille.
Ei ole mitään käänteistä rasismia. On vain rasismia ja se voi kohdistua keneen tahansa. Jotenkin luulin, että tästäkin käsitteestä oltaisiin päästy eroon.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kuulin äsken saunassa jutun. Kun vanhempi herrasmies meni töihin sairaalaan, siellä hoidettiin hulluja. Kun aikaa kului piti alkaa käyttämään poliittisesti korrektimpaa termiä mielisairas. Se ei kuitenkaan kauaa kantanut, vaan piti siirtyä termiin mielenterveyspotilas. Kuitenkin siitäkin on pahoittettu mieliä (jos termiä saa käyttää), ja niinpä nykyään puhutaan vaan asiakkaista. Koska näen tärkeäksi ettei laakereille jäädä lepäämään niin tahtoisinkin pohtia mitä paheksuttavaa siitäkin on keksittävä ja mitä voisi vaatia tilalle. Toistaiseksi olen ajatellut että asiakas vihjaa liikaa osapuolen alisteiseen asemaan suhteessa ja ajattelinkin vaatia että puhutaan vaan kansalaisista! Ja tämä ei jää tähän!
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös