Jesus Shaves
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Dorados de Sinaloa
Täytyy perehtyä tuohon Areena-linkkiin, kiitos siitä.
Kuulostaa aika erikoiselta, että opettajat olisivat arvioinnin osalta "vaistojen varassa" (mitä ikinä tämä tarkoittaakaan). Kriteerit pitäisi olla yhdenmukaiset, ja niissä tulisi painottaa yksiselitteisesti osaamista. Taideaineet voidaan sitten arvioida erikseen tai mielellään jättää arvioinnin ulkopuolelle.
Googlailin opetusohjelmaa ja siellä totta tosiaan sanotaan seuraavaa:
"Arviointi perustuu monipuoliseen osaamiseen. Arvioinnissa ei siten huomioida vain kokeissa saavutettuja tuloksia, vaan myös oppilaan työskentelyä tunneilla ja oppimistilanteissa, kotitehtäviä jne."
Tämä ei kuvasta omia kokemuksia koulumaailmasta, joten ilmeisesti muutosta on tapahtunut. Tai sitten olen elänyt väärissä kuvitelmissa.
Työelämässä sosiaaliset taidot voivat olla osana substanssiosaamista tai jopa tärkein työssä vaadittava taito. Sosiaalisilla taidoilla on myös merkitystä siinä mielessä, että niiden avulla voi myydä omaa osaamista.
Voivat olla - ja joissain tapauksissa sosiaaliset taidot ovat suorastaan vaatimus - en ole väittänytkään ettei voisi olla. Tuossa kuvitteellisessa esimerkissäni käytin trukkikuskia jonka tehtäviin sosiaaliset taidot eivät välttämättä kovin paljoa vaikuta, Sosiaaliset taidot tosiaan ovat eduksi palkkaneuvotteluissa tai työpaikkaa haettaessa. Siksi se joviaali suupaltti todennäköisesti saakin sen palkankorotuksen helpommin kuin se jöröjukka joka tekee duuninsa vähintään yhtä hyvin.
Siltä osin kun koulussa arvioidaan paremmuutta kokeilla, ei sosiaalisten taitojen pitäisi käyttäytymisnumeroa lukuun ottamatta näytellä minkäänlaista roolia.
Ehkä ei pitäisi mutta kyllä ne vaan vaikuttavat. Ihmisillä kun on tapana nähdä sosiaaliset ja positiiviset ihmiset paremmassa valossa kuin hiljaiset ja vetäytyvät ihmiset. Vaikka kokeiden arvosana olisi sama voi sosiaalinen opiskelija saada paremman numeron. Ei välttämättä aina mutta kyllä tuo varmasti jossain määrin vaikuttaa.
Minusta tässä on sellainen ongelma, että pitäisi osoittaa selkeä "vääryys", jotta sen voisi korjata. On totta, että tytöt kehittyvät keskimäärin poikia aikaisemmin ja että tällä voi olla edullinen vaikutus koulumenestykseeen. Mikä tähän sitten olisi ratkaisu? Koulupolun porrastaminen se vasta epätasa-arvoista olisikin, kun tytöt olisivat vuosia aiemmin työelämässä. Eikä tuo kahden vuoden keskiarvo päde kaikkien lasten kehitykseen, vaan osa pojista kehittyy samoihin aikoihin tyttöjen kanssa. Jokaisella se puberteetti tulee jossain vaiheessa.
Yhtä lailla tilastot osoittavat senkin, että alkuvuodesta syntyneet menestyvät loppuvuodesta syntyneitä paremmin. Tällekään asialle ei oikein voi mitään ilman, että ryhdytään mittaviin toimiin, joiden tulos tuskin on nykyistä parempi.
Pisa-tutkimuksia tarkasteltaessa on havaittu, että suurin osa pojista ja tytöistä pärjää aivan yhtä hyvin. Erot keskiarvoissa selittyvät niillä pojillä, jotka ovat poikkeuksellisen huonoja koulussa. Tällä ryhmällä on yleensä aika monia muitakin ongelmia kuin murrosiän levottomuus.
Vaatimustasoa tulee nostaa poikien osalta niin, että se vastaa kaikilta osin standardia.
Tägäys myös @Lystikäs
Linkki: Opetushallitus
Nostin tuon Riitta-Mari Punkki-Heikkisen näkemyksen siitä ettei hän näe 19% poikaosuutta ongelmana juuri siksi, että tuo asenne on minusta esimerkki ongelmasta. Ensin pitäisi se ongelma tunnustaa jotta asiaa voisi tutkia, ja asialle voisi tehdä jotain. Tuo ei luonnollisestikaan ole tyttöjen "vika" mutta ei se silti tarkoita etteikö tuollainen kehitys aiheuttaisi ongelmia.
Tuo alkuvuodesta vs. loppuvuodesta syntyneet oli nyt melkoinen kommentti jolla ei nyt ole tähän mitään relevanssia.