No nyt tuli yksi vahvistus jonka soisi laittavan paatuneemmankin käsienheiluttelijoiden hieman pohtimaan:
The Grievance Studies Scandal: Five Academics Respond - Quillette
Editor’s note: For the past year scholars James Lindsay, Helen Pluckrose, and Peter Boghossian have sent fake papers to various academic journals which they describe as specialising in activism or “grievance studies.” Their stated mission has been to expose how easy it is to get “absurdities and morally fashionable political ideas published as legitimate academic research.”
To date, their project has been successful: seven papers have passed through peer review and have been published, including a 3000 word excerpt of Adolf Hitler’s Mein Kampf,
rewritten in the language of Intersectionality theory and published in the Gender Studies journal Affilia.
Siis sukupuolentutkimuksena on julkaistu
vertaisarvioidussa julkaisussa mm. pitkä ote Adolf Hitlerin "Taisteluni"-kirjasta intersektionaalisen teorian diskurssiin käännettynä. Esimerkit ovat aivan absurdeja: Hypatia, jonkin sortin feministinen filosofialehti hyväksyi tällaisen valetekstin, jossa esitettiin että sosiaalista oikeutta ajavilla tulee olla oikeus pilkata muita mutta muilla ei ole oikeutta pilkata heitä. Lisäksi:
The same journal invited resubmission of a paper arguing that “privileged students shouldn’t be allowed to speak in class at all and should just listen and learn in silence,” and that they would benefit from “experiential reparations” that include “sitting on the floor, wearing chains, or intentionally being spoken over.” The reviewers complained that this hoax paper took an overly compassionate stance toward the “privileged” students who would be subjected to this humiliation, and recommended that they be subjected to harsher treatment. Is asking people of a certain race to sit on the floor in chains better than asking them to wear a yellow star? What exactly is this leading to?
Rosalind Arden toteaakin hyvin:
These psychoactive hoax papers, some penned in just a few hours, are taken seriously because they fit with social science sub fields in which reason has been exchanged for ideology. How did we get here?
Kun teorian perusteella ei enää eroteta tarkoituksella selitettyä hölynpölyä tieteellisistä tutkimuksista, voidaan todeta että teoria ei ole tieteellinen teoria. Humanististen tieteiden teoriat ovat moenlta osin uneksittua satua enemmän kuin tiedettä. Opinkappaleita sitten toistellaan ja niiden valossa kaikenlainen hölynpöly muuttuu mukamas järkeväksi ja tieteelliseksi. Yhtenä esimerkkinä "naisen euro on 80 senttiä".
Toivottavasti ihmiset niin tiedeyhteisössä kuin yleisemminkin heräävät vähitellen vastustamaan voimakkaammin tätä politiikan naamioimista tieteeksi. Edellisellä sivullakin mainitsemani kampusaktivismi seurauksineen ei rajoitu kampuksille.