Kai on tämä melko tavallinen ilmiö voimakkaan poliittisen kahtiajaon tapauksessa. Haloska ehkä on aika äärimmäinenkin esimerkki kognitiivisestä dissonanssista, mutta tapahtuu tätä siis paremmissakin piireissä. Ei haluta antaa sille porukalle, jota inhotaan, minkäänlaista myönnytystä kun on koko elämän oltu taistelussa niitä vastaan ja saatu arpia.
Oletan siis, että Halonen tottui ummistamaan silmät Neuvostoliiton huonoilta puolilta koska vihasi niin kovin oikeistoa ja Amerikan ihailijoita, Natottajia ym. Tämä asetelma siirtyi sellaisenaan Neuvostoliiton romahduksen jälkeiseen aikaan, koska ystävät ja viholliset jäivät entiseen asetelmaan. Vaikka Venäjä ei perinytkään Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestelmää (eli ei ollut sinänsä enää ideologista syytä tykätä Venäjästä).
Halosen äänestäjäkunnan voisi myös huomauttaa kärsineensä samanlaisesta ristiriidoista, koska Halosen maine vasemmistodemarina oli tunnettu. Valintaan auttoi taitava kampanja, jossa puoluepolitiikka oli häivytetty taustalle ja esiinnostettu henkilöön ja sukupuoleen liittyvät asiat. Toisaalta, Halosen kannatus käväisi jopa 83% presidenttikaudellaan. Me olemme yhtä lailla syyllisiä Haloseen kuin Venäjä Putiniin.
Halonen itse onnistui käsittelemään omat ristiriitansa kohdistamalla huomionsa kaikkiin hyviin tavoitteisiin, kuten ihmisoikeuksien edistämiseen. Näiden varjolla hän otti kritiikkinsä kohteeksi USA:n ja unohti Venäjän koko presidenttikautensa ajan. Periaatteena näytti olevan, että vihollisesi vihollinen on ystäväni. Halosen oli silmiinpistävästi punainen presidenttikaudellaan: hänen reaktionsa Häkämiehen kuuluisaan Venäjä-puheeseen on hyvin tunnettu. Punaisuus on tässä yhteydessä isänmaallisuuden vastakohtana.
Mitään kummallista ei käytännön poliitikolle aatteellisissa ristiriidoissa ei sinänsä ole, koska poliitikkona joutuu tekemään kompromissejä oman aatteensa kanssa. Vrt. Kepu ja EU-päätös yms. Pikemminkin voisi sanoa, että erilaiset mielipiteet ovat monelle kuin kaupan tuotteet, joita voi valita liiemmin asiaa ajattelematta. Toisaalta, Halonen kuuluu poliitikkojen fiksuimpaan ja tietoisimpaan joukkoon, joten minkäänlaista hyvää puolustusta Halosen ratkaisuille ei voida antaa. Halonen lakihenkilönä tiesi, mitä hän teki.
Hän oli mitä hyödyllisin idiootti Venäjän palveluksessa ja hän olisi ollut Kekkostakin suomettuneempi presidentti, jos vanha järjestys olisi ollut voimassa. Sosialisti, jonka habitusta kuorruttivat muodikkaat ja pehmentävät ihmisoikeuskysymykset. Myös derkkulassa osattiin informaatiovaikuttaminen: ehkä tämän kehityksen huippu oli reformaation juhliminen DDR:ssä. Tällä keinoin saatiin kirkolliset johtohenkilötkin mukaan pehmeämpään sosialismiin, huomattiin, että meillähän on paljon yhteistä. Halonen olisi ollut suorastaan loistava kohde DDR:n vaikuttaja-agentiksi, sillä hän oli 1970-luvun alussa varsin huomaamaton, mutta varmasti nousussa oleva poliittinen vaikuttaja.
Yksi asia, mitä Halosen yhteydessä ei ole kovin paljoa keskusteltu, on asenne sananvapauskysymyksiin. Erityisen herkullista olisi kysyä Haloselta, mitä mieltä hän on case Räsäsestä. Tällaisen kysymyksen kautta saataisiin arvokasta tietoa siitä, millainen Halosen todellinen suhde länsimaiseen ajatteluun on. Joku pahantahtoinenhan voisi väittää, että Halonen kannattaa tiettyjä aatteita vain halusta vastustaa toisia. Mielelläni kuulisin lisää esimerkiksi Halosen työstä venäläisten toisinajattelijoiden puolustajana. Voisi olla aika lyhyt lista kyseessä. Sen sijaan chileläisten kommunistien kohtelusta hän varmasti oli huolissaan.
Ehkä juuri tässä veri punnitaan: demokratia, sananvapaus tai ihmisoikeudet ei ole vain keino johonkin, vaan itseisarvo, joita pitää edistää kaikissa olosuhteissa ja kaikkiin ilmansuuntiin. Erityisen ikävää on Halosen tekemä selkääntaklaus virolaisille, pakottomassa tilanteessa tehty suihkukomennus paljastaa meille tuosta "muumimammasta" ihan liikaa. Emerituspresidentillä ei olisi ollut mitään syytä enää olla häveliäs YYA-henkinen, vaan hän olisi voinut sanoa suoraan, mistä Neuvostoliitossa oli kysymys. Ja miksi virolaiset halusivat siitä heti Naton suojiin.
www.finlex.fi
www.is.fi