Finaalijatkumo oli joo ihan kiva, mutta muuten viime kausi oli kokonaisuudessaan aikas helvetin munaton esitys. Tapparan ylivoimaiselta rosterilta niin ylivoimaisen mielikuvituksetonta ja puuduttavaa puskemista, että viimeistään toisen erän aikana katsojalla alkoi silmät tuijottaan kaukaisuuteen ja kuolanoro valuun suupielestä. Sitä kyä viittis oikein minään meriittinä pitää.
Olihan viime kausi melkoista tarpomista suurimmaksi osaksi, mutta ihmettelen silti kuinka viime syksynä kritiikki oli selvästi tätä kautta voimakkaampaa. Kuitenkin viime vuonna Tappara oli 35 ottelun jälkeen sarjassa sijalla 3. Pisteitä oli kerättynä 67 ja kärkijoukkueella kuusi pistettä enemmän. Maaliero oli 100-71. Tällä kaudella Tappara on 35 ottelun kohdalla sarjassa sijalla 4. Pisteitä on 56 ja kärkijoukkueella kaksikymmentäkuusi pistettä enemmän, maalieron ollessa 94-93. Kaikki osa-alueet ovat siis ottaneet takapakkia ja tilastojen lisäksi silmäkin sen kertoo, että ero Kärppiin on viime kauteen verrattuna vain kasvanut.
Tälläkin kaudella Tapparan pelissä ja peluutuksessa on paljon minulle epäselviä asioita, mutta olen suosiolla säästänyt energiaani ja lopettanut valmennusjohdon aivoitusten pohtimisen. Tyytyväinen ei voi kuitenkaan olla kauden avauspuoliskon maalivahti-, puolustus-, hyökkäys- tai erikoistilannepelaamiseen saatika pelaajien kehittymiseen. Onneksi pudotuspeleihin on vielä aikaa ja toivotaan, että Tapparan kauden parhaat pelit ajoittuvat jälleen kevääseen.