Talonrakennus- ja remonttiketju

[Kouhia]

Tutuilla oli hyvin pitkälti samanlainen remppa noin vuosi sitten. Käsittääkseni maksoi noin 10-15 tuhatta. Samalla tosin uusittiin myös pesuhuonetta, enkä tiedä mikä oli suhde materiaalien ja työn osalta.

Tosiaan meillä jätetään pesuhuone ja muut vesi- ja sähkötyöt tekemättä. Itse hieman katselin Urakkamaailma.fi:n kautta hieman vastaavia remppoja, niin 5000-7000€ varmasti pätevä hintahaarukka.

Paljon myös lukenut tuosta Harvian Forte kiukaasta. Vaikuttaa aika paskalta tekeleeltä, mitä nyt muita foorumeja on selannut. Monilta hajonnut ohjausyksikkö jo parin vuoden jälkeen ja joillekin on vastuksia vaihdettu useaan kertaan.
Ehkä tuo jää nyt sitten kauppaan ja hankitaan kunnon pilarikiuas, joten materiaalien hinnasta voi raapaista 600€ pois muuhun käyttöön.

 

[Ck]

Ja vinkkejä osaavista rakentajista otetaan vastaan.

Laitoin sulle yv:tä aiheesta.

 

[tsajari]

Toi Velco on lähinnä asuintiloihin tarkoitettu. Mä laittaisin autotalliin seinään seinäpaksuuden mittaisen pätkän 100mm iv-kanavapätkän, sisäpuolelle lautasventtiilin ja ulkopuolelle säleikön. Tekisin läpiviennit vastakkaisille seinille, toisen lattiarajaan ja toisen katonrajaan.

Kuinkas kriittinen tuo asettelu reikien suhteen on korkeussuunnassa? Talon seinät on noin metrin korkeuteen luonnonkiveä ja rapattua pintaa, yläpuoli pelkästään laudoitus. Huomattavasti helpompi olisi asentaa ylempään osaan seinää reiät.

. Ei tarvitse kun tosiaan ihan normi iv putkea vaan. Mitä materiaaliia sulla on autotallin seinät? Jos puu/metalli, niin menee kuppiterällä, mutta jos betonia niin sitten pitää ehkä harkita timanttimiestä paikalle.

Tuossa ylempänä tulikin sivuttua tuota. Yläpuolelle menee helpostikin kuppiterällä, mutta jos korkessuunnilla on iso merkitys niin pitänee funtsia järeämpiä vaihtoehtoja.

 

[Jakke76]

Mitenköhän saisi korjattua? Eli, juuri asennettu uusi vinyylikorkkilattia ja koiranpentu ehti syömään päätyä niin, että pinta repesi aika pahasti. On siis pääty, mutta se pääty josta aloitettiin asennus. Ja ei tietenkään reunimmainen, vaan 3. reunasta oleva pala. Saako tuota mitenkään uusittua niin, ettei tarttis koko kahta riviä purkaa pois.

 

[MPN]

Kuinkas kriittinen tuo asettelu reikien suhteen on korkeussuunnassa? Talon seinät on noin metrin korkeuteen luonnonkiveä ja rapattua pintaa, yläpuoli pelkästään laudoitus. Huomattavasti helpompi olisi asentaa ylempään osaan seinää reiät.

Tuossa ylempänä tulikin sivuttua tuota. Yläpuolelle menee helpostikin kuppiterällä, mutta jos korkessuunnilla on iso merkitys niin pitänee funtsia järeämpiä vaihtoehtoja.

Laita laudoitukseen kiinni vaan, ei se ole oikeasti kauhen tarkkaa. Oleellisempaa on vastakkaiset kulmat. Ja velcrolta taitaa löytyä niitä halvempiakin paketteja, joissa ei suodattimia yms. ole. Tuollaisia saa 50e (varmaan halvemmallakin) ja osat sopivat varmasti yhteen.

Jos välttämättä haluat lattianrajaan laittaa, niin autotallin oveenkin tuollaisen saa. Mutta varsinkin autotallin ollessa kyseessä, mielestäni tärkeämpää on että ilmanvaihtoa on, kuin se miten ne tarkaalleen on toteutettu. Varsinkin kun esim. tuuli voi vaikuttaa siihen että virtaussuunta vaihtuu.

 

[Vini29]

Kuinkas kriittinen tuo asettelu reikien suhteen on korkeussuunnassa? Talon seinät on noin metrin korkeuteen luonnonkiveä ja rapattua pintaa, yläpuoli pelkästään laudoitus. Huomattavasti helpompi olisi asentaa ylempään osaan seinää reiät.

Tuossa ylempänä tulikin sivuttua tuota. Yläpuolelle menee helpostikin kuppiterällä, mutta jos korkessuunnilla on iso merkitys niin pitänee funtsia järeämpiä vaihtoehtoja.

Jos helpolla haluaa päästä niin laudoitukseen vaan. Ei sillä noin pienessä tilassa kovin suurta eroa tule, vaikka olisivat molemmat reiät ylhäällä. Ja kyllä itsekin kyseiseen ratkaisuun päätyisin.

 

[tsajari]

Jos helpolla haluaa päästä niin laudoitukseen vaan. Ei sillä noin pienessä tilassa kovin suurta eroa tule, vaikka olisivat molemmat reiät ylhäällä. Ja kyllä itsekin kyseiseen ratkaisuun päätyisin.

Tänään askartelin pari reikää tosiaan tonne laudoitukseen. Menin IV-putki, ritilä ja lautasventtiili setillä eteenpäin, kuten Juti konsanaan. On se jatkoaika ihmeellinen jääkiekkopalsta kun sain sen verran henkistä tukea, että uskalsin lähteä toimeen ja jälkeenpäin voin tuumata, että homman helppous yllätti. Kiitos tovereille hyvistä vinkeistä ja rohkaisusta.

 

[Vini29]

Tänään askartelin pari reikää tosiaan tonne laudoitukseen. Menin IV-putki, ritilä ja lautasventtiili setillä eteenpäin, kuten Juti konsanaan. On se jatkoaika ihmeellinen jääkiekkopalsta kun sain sen verran henkistä tukea, että uskalsin lähteä toimeen ja jälkeenpäin voin tuumata, että homman helppous yllätti. Kiitos tovereille hyvistä vinkeistä ja rohkaisusta.

Hyvä juttu! Ja on kyllä mukava,, että tältä palstalta saa tarvittaessa myös apua tälläisiin asioihin.

 

[Myyrä]

Autotallissa menee seinägyprocit lattiaan asti. Ilman mitään tiivistyksiä. Joskus on yhteen kohtaan seinässä vähän päässyt vettä ja gyprocci alhaalta pehmennyt ja ruuvit ruostunut jne... Unohdetaan nyt ne pohdinnat että miksi tällaisia seinäratkaisuja autotalliin edes tehdään (minä en ole sentään tätä tehnyt).

Mutta mikä korjaukseksi. Vedellä tuolla ei mitenkään lutrata, mutta tuollaisten satunnaisten vahinkojen välttämiseksi ajattein jotenkin alareunat tilkitä. Mitä teen?

-levyt menee käytännössä lattiaan kiinni. Pitäisikö leikata 5 mm tai jotain irti lattiasta ensin?
-mitä tavaraa sinne levyn ja lattian rajaan sitten pitää tunkea? Laidasta laitaan ratkaisuja olen kuullut, mutta mikä olisi joku järkevä aine sinne? Mitään megavedeneristystä ei nyt ole tarkoitus laittaa. Kuten sanottu, vettä sinne joutuu lähinnå vahingossa.

 

[Torsti]

Mitenköhän saisi korjattua? Eli, juuri asennettu uusi vinyylikorkkilattia ja koiranpentu ehti syömään päätyä niin, että pinta repesi aika pahasti. On siis pääty, mutta se pääty josta aloitettiin asennus. Ja ei tietenkään reunimmainen, vaan 3. reunasta oleva pala. Saako tuota mitenkään uusittua niin, ettei tarttis koko kahta riviä purkaa pois.

Haet multa halvamla kauniin punertavaa, vähän käytettyä vinyylikorkkia ja laitat päälle...

 

[Myyrä]

Siellähän on runko takana, eli leikkaat sentin verran levyä lattian rajasta pois. Ei sinne mitään massoja tms. kannata laittaa vesi eikä muuksikaan eristykseksi laittaa.
Samalla kun tuon siivun leikkaa pois, olisi hyvä tarkastaa ettei lattiaa vasten oleva runko ole homeessa (olettaen että tuo on puuta, eikä peltiä).
Meillä on samaa ongelmaa ollut ulkovaraston kanssa, vesi tuli sisälle koska sokkelin ulkopuolella maanpinta on liian korkealla.

Kiitti vastauksesta.

Noissa kastuneissa kohdissa ei ainakaan mitään ihmeellistä ollut. Vähän väriä oli vaakakoolaus ottanut itseensä kun likavettä oli imenyt, mutta ihan ok muuten. Vaikutti siltä, että ei siellä mitään pitkäaikaista kosteuskuormaa ole ollut.

Miksi haluaisin jotain massaa laittaa niin syy on se, että höyrysulku ei ole mitenkään viimisen päälle tallissa alareunaan asti joka kohdassa. Samalla tiivistäisi senkin sitten.

 

[Remy Martin]

Marssii vaan lähimpään K-Rautaan tai vastaavaan ja pyyyää myyjältä kevytbetoniin tai siporexiin tarkoitettuja kiinnikkeitä. Ei se sen vaikeampaa ole.

Lainaan vanhaa viestiä kun tulee tässä lueskeltua aikani kuluksi. Luultavasti et ole koskaan asioinut Rauman K-Raudassa kun tuollaista kirjoittelet. Rauman K-Raudan asiakaspalvelu menee surkeudessaan jo komiikan puolelle. Joskus joku kyseisen kaupan myykäkin on kuulemma todennut että palveleva rautakauppa löytyy 300 metrin päästä (tiedoksi Raumaa tuntemattomille että myyjä tarkoitti Rautiaa).

Itseasiassa olen jo monta vuotta vain hakenut tavaraa noutopihalta ja selostanut kassan likoille (ainoat jotka kyseisessä kaupassa osaavat hommansa) mitä olen lastannut, ja homma toimii. Joskus tosin kassalla on kauppiaan vaimo, jolloin homma ei toimi; pitäisi kuulemma olla lappu. Useamman kerran olen selittänyt ettei minulla ole aikaa odotella tyhjällä noutopihalla yli varttia että josko kaupan työntekijää yhtään kiinnostaisi että mitä minä autooni lastaan.

 

[hege]

No niin, taas tarvitaan palstalaisten vinkkejä eli omakotiladon lämpötila ahdistaa (tosin aika korjannee ongelman ihan muutamassa päivässä) ja nyt sitten viilennystä on mietitty. Talossa on maanlämpö ja siinä on varaus (mitä sitten tarkoittaakin liitännän lisäksi) myös jäähdytykselle/viilennykselle, mutta laiskana en ole vielä jaksanut asiaa enempää selvittää vaan kysyn suoraan viisaammilta josko joku olisi omaan maanlämpöön kylmennyksen laittanut ja millaisia kokemuksia on ollut ilmalämpöpumppuun verrattuna tai pelkkään ilmastointilaitteeseen.

 

[Creed Bratton]

No niin, taas tarvitaan palstalaisten vinkkejä eli omakotiladon lämpötila ahdistaa (tosin aika korjannee ongelman ihan muutamassa päivässä) ja nyt sitten viilennystä on mietitty. Talossa on maanlämpö ja siinä on varaus (mitä sitten tarkoittaakin liitännän lisäksi) myös jäähdytykselle/viilennykselle, mutta laiskana en ole vielä jaksanut asiaa enempää selvittää vaan kysyn suoraan viisaammilta josko joku olisi omaan maanlämpöön kylmennyksen laittanut ja millaisia kokemuksia on ollut ilmalämpöpumppuun verrattuna tai pelkkään ilmastointilaitteeseen.

Meillä alkaa ensi keväänä rakennusprojekti ja olen täysin samaa asiaa pohtinut. Facebookin raksaryhmissä oli tuosta keskustelua ja ainakin sen perusteella itse aion sen maalämmön lisäksi asentaa viilentävän ILPin taloon.

Perusteluina se, että maalämpöön saa maaviileän, joka kuulemma on nimenomaan viilentävä. Ei siis jäähdytys. ILP taas jäähdyttää ja poistaa myös ilmankosteutta, joka tekee korkeammastakin lämpötilasta siedettävän.

Ymmärtääkseni rahallisesti ostohinnoissa noissa ei juurikaan ole eroa. Käytössä ILP tulee varmaan kalliimmaksi, mutta jos Suomen helteillä vuodessa menee 20€ sähköön, niin ei ainakaan omassa lompakossa näy mitenkään.

 

[1stApril]

@hege ja @macnevis Lyhyesti muutama pointti

- tulee siitä maavilennyksen konvektorista myös vettä, kuten ILP:stä. Tälläistä legendaa en ollutkaan kuullut, vaikka kaikki alaan liittyvät myytit luulin kuulleeni
- kannattaa kiinnittää huomiota tarjotun puhallunkonvektorin teknisiin tietoihin mm äänitasoihin. Niissä on paljon eroja, kuten tietysti myös ILP:ssä
- maaviilennyksellä ei tule ulkoyksikköä

Käyttökustannukset näyttelevät aika pientä osaa kummalla tavalla tahansa, kuten @macnevis kirjoitti. ILP kuluttaa hieman enemmän.

En oikeastaan keksi mitään todellisia ja järkeviä perusteita, miksi toteuttaisin viilennyksen erillisellä ILP:llä uudiskohteessa, johon tulee lämmitysjärjestelmäksi maalämpö.

 

[Creed Bratton]

@1stApril kiitokset! Tästäkin löytyy montaa mielipidettä, täytynee siis vielä tutustua tarkemmin noihin vaihtoehtoihin ennen kuin mitään päätöksiä tekee.

 

[benicio]

En oikeastaan keksi mitään todellisia ja järkeviä perusteita, miksi toteuttaisin viilennyksen erillisellä ILP:llä uudiskohteessa, johon tulee lämmitysjärjestelmäksi maalämpö.

En tiedä kuinka merkittävää lopulta on, mutta ainakin ajatuksena hyvä että maalämpökaivon käyttäminen viilentämiseen kesällä parantaa järjestelmän lämmityskykyä talvella. Ts kaivoon ladataan lämpöä kesällä. Jos siis (uudis- tai saneerauskohteeseen) valitsisin lämmitysjärjestelmäksi mlp:n niin tuntuisi hölmöltä olla käyttämättä sitä viilentämiseen. @hege

 

[1stApril]

En tiedä kuinka merkittävää lopulta on, mutta ainakin ajatuksena hyvä että maalämpökaivon käyttäminen viilentämiseen kesällä parantaa järjestelmän lämmityskykyä talvella. Ts kaivoon ladataan lämpöä kesällä. Jos siis (uudis- tai saneerauskohteeseen) valitsisin lämmitysjärjestelmäksi mlp:n niin tuntuisi hölmöltä olla käyttämättä sitä viilentämiseen. @hege

Merkittävyydestä en osaa sanoa minäkään, mutta tämä on totta. Viilentämällä lämmittää samalla kaivoa.

Kaivosta tuli mieleen, että olkaa kriittisiä kaivojen syvyyksille tarjouksia vertaillessa. Joissakin järjestelmissä on kaivon jäätymisenesto, mutta matala kaivo maksaa käyttökustannuksissa, kun menee enemmän sähköä.

 

[1stApril]

Vielä tuohon maalämpökeskusteluun. Mitä kauemmin on alalla ollut ja mitä enemmän on tutustunut eri urakoitsijoihin, maahantuojiin, myyjiin, laitemerkkeihin jne, niin enpä ihmettele asiakkaiden valinnan vaikeutta. Sitten on noita keskustelupalstoja. Siellä menee tieto, vanhentunut tieto, luulot, oletukset ja mutut sekaisin. Jollain kirjoittajalla voi olla paljonkin tietoa, mutta mutta toisaalta sinne sitten sekoittuu joukkoon oletuksia. Esimerkiksi vaikka tuo @macnevis lukema "tieto", että maaviileä ei poista kosteutta huoneilmasta. Koita siinä sitten suodattaa se oikea tieto sieltä kulloiseenkin tapaukseen.

Myyjien osaamisessa, moraalissa ja viitselijäisyydessä on helvetisti eroja. Osa myy pelkällä provikalla ja siinä ei välttämättä asiakkaan etu ole aina päällimmäisenä mielessä. Omalla kohdalla onneksi tuo provikka-aikakausi ajoittui sellaiseen vaiheeseen, että oli jo jonkin verran ikää ja kokemusta. Kaikkea tuli nähtyä. Nykyään tulosvastuu on vähän erilainen, kun työnkuva on laajempi sisältäen mm työnjohtoa.

Samoja asioita tulee tietysti vastaan joka alalla. Ei ole helppoa päättää investoinneista ja osalle epäonnistumisen pelko kasvaa sen verran isoksi, että ei saada päätöstä tehtyä. Uudispuolella tietysti joku ratkaisu lämmitykseen syntyy, jos kerran torppa rakennetaan.

 

[JZZ]

@hege ja @macnevis Lyhyesti muutama pointti

- tulee siitä maavilennyksen konvektorista myös vettä, kuten ILP:stä. Tälläistä legendaa en ollutkaan kuullut, vaikka kaikki alaan liittyvät myytit luulin kuulleeni
- kannattaa kiinnittää huomiota tarjotun puhallunkonvektorin teknisiin tietoihin mm äänitasoihin. Niissä on paljon eroja, kuten tietysti myös ILP:ssä
- maaviilennyksellä ei tule ulkoyksikköä

Käyttökustannukset näyttelevät aika pientä osaa kummalla tavalla tahansa, kuten @macnevis kirjoitti. ILP kuluttaa hieman enemmän.

En oikeastaan keksi mitään todellisia ja järkeviä perusteita, miksi toteuttaisin viilennyksen erillisellä ILP:llä uudiskohteessa, johon tulee lämmitysjärjestelmäksi maalämpö.

Miten käytännössä maalämpöjärjestelmä sitten viilentää asunnon? Minulla on lattiassa vesikiertoinen maalämmitys, toimisiko viilennys siten, että se sama lattia viilennetään vai tuleeko tuohon joku puhallinyksikkö silloin? Kylmä lattia ei tunnu ajatuksena mukavalta.

Itselläni on ilmaviilennyspumppu, eli tuossa ei ole edes lämmitysominaisuutta. Parisataa halvemmalla irtosi kuin lämmittävä versio. Ja pitää asunnon kyllä miellyttävän viileänä. Lattiathan tähän aikaan vuodesta on ”kylmänä” muutenkin, paitsi märkätilaan pakotettu 25 astetta.

 

[1stApril]

Miten käytännössä maalämpöjärjestelmä sitten viilentää asunnon? Minulla on lattiassa vesikiertoinen maalämmitys, toimisiko viilennys siten, että se sama lattia viilennetään vai tuleeko tuohon joku puhallinyksikkö silloin? Kylmä lattia ei tunnu ajatuksena mukavalta.

Itselläni on ilmaviilennyspumppu, eli tuossa ei ole edes lämmitysominaisuutta. Parisataa halvemmalla irtosi kuin lämmittävä versio. Ja pitää asunnon kyllä miellyttävän viileänä. Lattiathan tähän aikaan vuodesta on ”kylmänä” muutenkin, paitsi märkätilaan pakotettu 25 astetta.

Maaviilennys toteutetaan useimmiten juuri noin eli sisälle tulee puhallinkonvektori. Vastaava siis kuin Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö.

En ole ollut toteuttamassa lattialämmitykseen ajettavaa viilennystä. Äkkiseltään tulee mieleen mainitsemasi kylmän lattia lisäksi mahdollinen veden kondensoituminen. Jos ajetaan kylmää vettä putkeen, pitää tietää mitä tekee, ettei putki kondensoi vettä rakenteisiin. En ala sen enempää neuvomaan, kun ei siis ole näistä ratkaisuista kokemusta. Jos tällainen case tulee toteutettavaksi, niin kysyn tällöin minua viisaammilta

Hyvä ILP on mielestäni aivan pätevä vaihtoehto viilennykseen lämmitysmuotoa katsomatta. Jonkun nörtti-insinöörin papereissa voidaan tuijottaa pelkästään kilowatteja ja hyötysuhteita, mutta on niitä muitakin valintaperusteita. Marginaalisten säästöjen sijasta voi ratkaista vaikkapa ulkonäkö tai minkämallista laitetta on tottunut käyttämään. Tai käytännön toteuttamiseen liittyvät jutut, vaikka putkiveto sisäyksiköltä maalämpöjärjestelmälle (ILP:ssä ulkoyksikölle) tai konsenssiveden poisto.

 

[JZZ]

Maaviilennys toteutetaan useimmiten juuri noin eli sisälle tulee puhallinkonvektori. Vastaava siis kuin Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö.

En ole ollut toteuttamassa lattialämmitykseen ajettavaa viilennystä. Äkkiseltään tulee mieleen mainitsemasi kylmän lattia lisäksi mahdollinen veden kondensoituminen. Jos ajetaan kylmää vettä putkeen, pitää tietää mitä tekee, ettei putki kondensoi vettä rakenteisiin. En ala sen enempää neuvomaan, kun ei siis ole näistä ratkaisuista kokemusta. Jos tällainen case tulee toteutettavaksi, niin kysyn tällöin minua viisaammilta

Hyvä ILP on mielestäni aivan pätevä vaihtoehto viilennykseen lämmitysmuotoa katsomatta. Jonkun nörtti-insinöörin papereissa voidaan tuijottaa pelkästään kilowatteja ja hyötysuhteita, mutta on niitä muitakin valintaperusteita. Marginaalisten säästöjen sijasta voi ratkaista vaikkapa ulkonäkö tai minkämallista laitetta on tottunut käyttämään. Tai käytännön toteuttamiseen liittyvät jutut, vaikka putkiveto sisäyksiköltä maalämpöjärjestelmälle (ILP:ssä ulkoyksikölle) tai konsenssiveden poisto.

Joo näinhän se nopealla googlailulla tosiaan toimii. Oma on siis rivitalo, jossa toki olin jo rakennusvaiheessa mukana, mutta silloin kaukokylmästä (tai IV-viilennyksestä tai ylipäätään mistään viilennyksestä) ei ollut mitään puhetta. Nyt jokaisella asunnolla on oma ILP. Olisi siis kannattanut rakennusvaiheessa olla asian suhteen hereillä.

 

[1stApril]

Joo näinhän se nopealla googlailulla tosiaan toimii. Oma on siis rivitalo, jossa toki olin jo rakennusvaiheessa mukana, mutta silloin kaukokylmästä (tai IV-viilennyksestä tai ylipäätään mistään viilennyksestä) ei ollut mitään puhetta. Nyt jokaisella asunnolla on oma ILP. Olisi siis kannattanut rakennusvaiheessa olla asian suhteen hereillä.

Taloyhtiössä ei ole välttämättä ollenkaan huono asia, että jokainen maksaa oman viilennyslaitteensa hankinnan ja käytön. Joku voi muuten keksiä, että nyt se JZZ perkele viilentää minun rahoilla.

 

[Peltinen]

Tavallisen ilmanvaihdon ilmamäärät ovat niin pieniä, että sillä ei jäähdytetä yhtään mitään. Sitten kun viritellään kaivolta vesikiertoisia virityksiä niin kustannukset karkaavat yli halvan ilmalämpöpumpun eikä sähköäkään säästy merkittävästi näillä hellepäivien määrällä.

 

[1stApril]

Tavallisen ilmanvaihdon ilmamäärät ovat niin pieniä, että sillä ei jäähdytetä yhtään mitään. Sitten kun viritellään kaivolta vesikiertoisia virityksiä niin kustannukset karkaavat yli halvan ilmalämpöpumpun eikä sähköäkään säästy merkittävästi näillä hellepäivien määrällä.

Jos viittaat tällä viestillä tuohon käytyyn maaviilennyskeskusteluun, niin et taida ymmärtää mistä on kyse.
Kyse ei ole ilmanvaihdosta, eikä kyse ole myöskään vesikiertoisesta viilennyksestä.