Talonrakennus- ja remonttiketju

[MacRef]

Aika hyvä ikä sähkökiukaalle, jos et itse vaihda vastuksia niin osta ihmeessä uusi. Asentaminen jää tod.näk. aika paljon halvemmaksi sähkärillä kuin vanhan ropaaminen. Vastukset maksanee n. 60-90€, eli ei ihan kauhean suureksi jääne uuden kiukaan kustannus vs. vanhan korjaaminen.

Vaihtasinhan minä itse, mutta säännökset taitaa kieltää sen, kun ei ole sähköasentajan koulutusta. Hyvillä ohjeilla kyllä onnistuisi, mutta enpä taida silti tehdä.

Joo, uuden hankinta taitaa olla edessä. Pitäisi vaan sitten osata valita sopiva. Ja kai siihenkin se asentaja tarvitaan, että sen saa käyttökuntoon.

 

[MacRef]

Kiukaasta vielä. Kapistuksen sulakkeet on pois tällä hetkellä. Uuden asennusta en saa itse tehdä, siihen tarvitaan sähköasentaja. Mutta saanko irroittaa tuon nykyisen tuosta itse pois?

 

[benicio]

Kiukaasta vielä. Kapistuksen sulakkeet on pois tällä hetkellä. Uuden asennusta en saa itse tehdä, siihen tarvitaan sähköasentaja. Mutta saanko irroittaa tuon nykyisen tuosta itse pois?

Hallintoalamaiselta on kuoleminen kielletty. Tietysti saat. Nehän on jännitteettömiä siihen asti kunnes sähkomies tulee ja tekee ne asianmukaiset asennukset.

 

[Peltinen]

Kannattaa muistaa, että kiukaalle saattaa tulla vielä yksi jännite talon lämmityksen ohjaukseen (varsinkin vanhemmissa asennuksissa). Eli jos sellainen on niin tarkasta, että siitäkin on sulake pois. Näköjään Tukesin ohjeessa lukee sallituista sähkötöistä: "Luotettavasti ja kokonaan jännitteettömäksi tehtyjen asennusten purku. Sähköammattilainen varmistaa, että asennukset ovat varmasti jännitteettömät". Tyypillinen "amatöörivirhe" kiukaan kanssa on nimenomaan tuon lämmityksen ohjauksen unohtaminen.

 

[Jeffrey]

Ylipäänsä kannattaako noin pientä ja isoriskistä hommaa lähteä itse tekemään? Sähkäriltä tuo homma hoituu ehkäpä kymmenessä minuutissa, ja hintaa kertyy ehkä se 12 euroa tuolta työajalta. En ehkä itse tuolla summalla lähtisi hommaa tekemään, vaikka taskussa onkin humpuuki sähkötyöturvallisuuskortti. Varsinkin kun riskit ovat tässä varsin suuret ja Sähkäri on ilmeisesti jokatapauksessa tulossa paikalle.

 

[benicio]

Kannattaa muistaa, että kiukaalle saattaa tulla vielä yksi jännite talon lämmityksen ohjaukseen (varsinkin vanhemmissa asennuksissa). Eli jos sellainen on niin tarkasta, että siitäkin on sulake pois. Näköjään Tukesin ohjeessa lukee sallituista sähkötöistä: "Luotettavasti ja kokonaan jännitteettömäksi tehtyjen asennusten purku. Sähköammattilainen varmistaa, että asennukset ovat varmasti jännitteettömät". Tyypillinen "amatöörivirhe" kiukaan kanssa on nimenomaan tuon lämmityksen ohjauksen unohtaminen.

Katsos vaan, onko tuo siis tarkoitettu pudottamaan osa sähkölämmityksestä pois, kun kiuas on päällä? Ts pääsulakkeet ei kestä molempia.

Pieni sähköisku tekee vaan höpöä ja jostainhan se on jännitys haettava jos peliautomaatitkin kaupoista poistuu.

 

[Peltinen]

Katsos vaan, onko tuo siis tarkoitettu pudottamaan osa sähkölämmityksestä pois, kun kiuas on päällä? Ts pääsulakkeet ei kestä molempia.

Pieni sähköisku tekee vaan höpöä ja jostainhan se on jännitys haettava jos peliautomaatitkin kaupoista poistuu.

Joo, tyypillisesti näitä löytyy ainakin vanhoista rivareista ja saunallisista kerrostalokämpistä, joissa on pienet pääsulakkeet ja ohjaus katkaisee jostakin sähköt saunan lämmityksen ajaksi. Tyypillisesti joko osan pattereista tai sitten jopa hellan sähköt. Alkukesästä tuli taas pitkästä aikaa saatua näpeille monitorin jäähdytysrivasta ja kyllähän siinä aina hetken tuntee olevansa elossa.

 

[benicio]

Alkukesästä tuli taas pitkästä aikaa saatua näpeille monitorin jäähdytysrivasta ja kyllähän siinä aina hetken tuntee olevansa elossa.

Se on jännä tunne, jotenkin sen sähköiskun tuntee jo hiukan etukäteen että nyt se tulee, siis ennen kuin sattuu. En tiedä kulkeeko hermoissa "heikkovirta" nopeammin kuin se 240V, vai mistä johtuu ja onko yksilöllistä. Vai onko vaan jälkikäteen syntyvä illuusio.
Kodin lähelle on tänä kesänä tullut lampaita ja sähköpaimen tietty aitauksessa. Vähän on tehnyt mieli koittaa, mutta kun ei oikein enää muista että paljonko se oikeasti sattui.

 

[Everton]

Kodin lähelle on tänä kesänä tullut lampaita ja sähköpaimen tietty aitauksessa. Vähän on tehnyt mieli koittaa, mutta kun ei oikein enää muista että paljonko se oikeasti sattui.

Pissaa siihen aitaan, jos et uskalla sormella kokeilla.

 

[benicio]

Pissaa siihen aitaan, jos et uskalla sormella kokeilla.

No sitä pissaamista just puntaroin.

 

[MacRef]

Hallintoalamaiselta on kuoleminen kielletty. Tietysti saat. Nehän on jännitteettömiä siihen asti kunnes sähkomies tulee ja tekee ne asianmukaiset asennukset.

Tähän vastaukseen meinasin jotain tarkennusta jo kysyäkin, että onko jonkinlaista riskiä olemassa, mutta Peltinen jo kävikin kertomassa.

Kannattaa muistaa, että kiukaalle saattaa tulla vielä yksi jännite talon lämmityksen ohjaukseen (varsinkin vanhemmissa asennuksissa). Eli jos sellainen on niin tarkasta, että siitäkin on sulake pois. Näköjään Tukesin ohjeessa lukee sallituista sähkötöistä: "Luotettavasti ja kokonaan jännitteettömäksi tehtyjen asennusten purku. Sähköammattilainen varmistaa, että asennukset ovat varmasti jännitteettömät". Tyypillinen "amatöörivirhe" kiukaan kanssa on nimenomaan tuon lämmityksen ohjauksen unohtaminen.

Kyseessä 2000-luvun alkuvuosina rakennettu omakotitalo. Omassa mielessä, kun kysymystä kirjoitin, että onko riski jostain "jäännösvirrasta" (mikä lie oikea termi) olemassa. Muistan, kun aiemmassa asunnossa kävi sähkäri vaihtamassa hellaan uuden virtajohdon. Jollain ranteesta lähtevällä johdolla se itsensä siihen hellaan kytki, jokin itsensä suojaamisjuttuhan tuokin oli. Tästä johtuen ajattelin, ettei näin maallikkona ihan kaikkea osaa välttämättä huomioida ja päätin kysyä.

Ylipäänsä kannattaako noin pientä ja isoriskistä hommaa lähteä itse tekemään? Sähkäriltä tuo homma hoituu ehkäpä kymmenessä minuutissa, ja hintaa kertyy ehkä se 12 euroa tuolta työajalta. En ehkä itse tuolla summalla lähtisi hommaa tekemään, vaikka taskussa onkin humpuuki sähkötyöturvallisuuskortti. Varsinkin kun riskit ovat tässä varsin suuret ja Sähkäri on ilmeisesti jokatapauksessa tulossa paikalle.

Olet oikeassa, en lähde. Tavallaan tekisi mieli irroitella se kiuas seinältä pois, mutta ei se niin paljoa säästöä taida tuoda, että sitä kannattaa lähteä tekemään.

Yksi vaihtoehtohan tietysti olisi napata päävirtakytkimestä kaikki sähköt pois, silloin ei varmasti tulisi kipinää sormille. Kerran olen verkkovirrasta osumaa kynsille ottanut, toiste en halua ja siksipä päädyn siihen, että olkoon nykyisen kiukaan johto kiinni nykyisellä paikallaan siihen asti, että joku ammattilainen tulee sen irroittamaan.

 

[Remy Martin]

Kannattaa vielä huomioida se että sähkökiuas on yleensä kolmivirtavehje. Eli siitä on mahdollisuus joutua vaiheiden väliin jolloin jännite on jo lähemmäs 400V. Se 380 volttia säväyttää jo aivan erilailla kuin 230V. Tietty jos oikeat sulakkeet ottaa alas niin vaaraa ei ole.

Jännitetesteri ei ole kovin kallis vehje. Itse suosittelisin ainakin omakotiasujille kyseisen laitteen hankkimista. Joskus olen tullut väliin kun perheenäiti on irroitellut kattolamppuja katon maalauksen tieltä ja sitten ei ollakaan enää varmoja että missä asennossa niiden kytkimen pitkään olla. Muutenkin testeri on ihan käypä vehje ja minulla ainakin kotona käytössä muutamia kertoja vuodessa.

 

[kiekkoaktivisti]

Pääsääntöisesti lämmityksen pudotuksen ohjaus on kiukaan sulakkeiden takaa, eli siis "syöttää" sähköä keskuksella olevalle releelle kun kiuas lämpenee. Joskus kivikaudella on voinut käydä "vieras" ohjausjännite kääntymässä kiukaan apukärjellä, mutta kuten em. niin ovat poikkeuksetta kiukaan sulakkeiden takaa lämmityksen pudotukset.

 

[SamSpade]

olisi oikeastaan Vitutusketjun kamaan mutta laitan tänne. Kyseessä länsi-Suomalainen noin 60t asukkaan kaupunki.

Byrokraatit. Voi helkutti. Palakoon yhdeksännellä kehällä, ihan jokainen.
Case, 1946 rakennettu rivitalo jossa asun, 4 asuntoa yhteensä talossa, ja olen hallituksen pj. Talon suunnitellut A. Aalto, joten julkisivu suojeltu. Kaikki ok tähän asti. Katto päätettiin huoltaa ja kysyttiin kaupungilta tästä (ensimmäinen virhe). Ei sitä niin vaan huoltomaalata vaan toimenpidelupa pitää jättää ja hyväksyttää rakennuvalvonnalla ja museoviranomaisilla.
Esim Helsingissä suojeltujen kohteiden huoltotyöt kuten maalaukset, eivät! vaadi toimenpidelupaa.

Jaha. Ajattelin heinäkuun ekalla viikolla käydä anomassa kun palaan matkoilta. Ovet säpissä ja koko kaupungin rakennusvalvonta lomilla koko heinäkuun. Anotaan sitten elokuun alussa, hommataan, pöytäkirjat, pääpiirustukset, tonttikartat, lainahuutotodistus, kaupparekisteriote, ilmakuvat, kuullaan naapurit (jotka molemmin puolin maalanneet noin 3 vuotta sitten ja varmasti ilman lupaa). Odotellaan lupaa, tulee sähköinen ilmoitus että ”lupa myönnetty” - ei mitään muuta infoa.. Maalausfirma aloittaa pesun ja ruosteen poiston. Lupa tulee postissa 5pv myöhemmin ja lainvoimainen vasta 2 viikon päästä - joo olisi pitänyt tietää, mutta olisi ollut mukava että mainitaan sähköisessäkin, tai kun kerron kasvokkain että aloitamme heti kun saamme päätöksen, koska kelit. Jne.
Niin ja sitten, ”rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty vastaava työnjohtaja”.
Voi V, vastaava työnjohtaja (vaatimus on siis toimenpidelupatasolla rak.mestarin koulutus) peltikaton maalaamiseen!

Finlex kertoo että Vastaavaa tarvitaan toimenpideluvan kanssa vain jos, kohteen käytön aikaiseen turvallisuuteen, terveyteen syiden, taikka maisema ja ympäristönäkökohtien vuoksi on välttämätöntä. (”Välttämätöntä” on laissa aika kova vaade ja ihmettelen miten se välttämättömyys näkyy tässä tapauksessa)

Nyt sitten metsästämään vastaavaa mestari, tai valittamaan päätöksestä. Valittaminen tietysti kestää sen viikon - kaksi, lisäksi 14pv kunnes lainvoimainen jne. Sitten ollaankin jo lokakuussa ja ei silloin enää juuri maalailla. Ilmankosteus, lämpötila ym.
Ajattelin että olen hyvissä ajoin liikentessä kun heinäkuun alussa anon, että päästään elokuussa maalaamaan. Ja paskat.

 

[Aces High]

@SamSpade saisiko helpommin anteeksi kuin luvan, tässäkin tapauksessa?
Jälkikäteen syyksi (mikäli kukaan sellaista edes kysyy) voi laittaa huollon tarpeellisuuden ja rajatun ajan milloin maalaus on mahdollista toteuttaa.

 

[SamSpade]

@SamSpade saisiko helpommin anteeksi kuin luvan, tässäkin tapauksessa?
Jälkikäteen syyksi (mikäli kukaan sellaista edes kysyy) voi laittaa huollon tarpeellisuuden ja rajatun ajan milloin maalaus on mahdollista toteuttaa.

Noh... ;) ehkä aloitin pohjatyöt ym, ehkä en.

 

[MacRef]

Pihalle on ilmestynyt palju, joka pitäisi ns. asentaa. Siltä osin suunnitelmat on aika selvät, mutta se poistovesiletku. Ihan ei ole pokkaa vetää letkua suoraan pois tontilta läheisen metsän reunaan, joten jotain muuta vaihtoehtoa pitää keksiä. Talon eri nurkilla on noita sadevesikaivoja vai mitä nuo oikeilta nimiltä on. Siis niitä, mihin räystäskouruista valuu vedet.

En ole onnistunut selvittämään, mihin vedet noista kaivoista sitten päätyvät. Tontin reunalla on joku putki em. metsän reunaan, mutta en ole onnistunut ratkaisemaan, missä tilanteessa tuonne vettä siirtyy meidän tontilta.

Mutta siis, uskallanko vetää paljun poistovesiletkun talon nurkalla olevaan sadevesikaivoon?

 

[tsajari]

Pihalle on ilmestynyt palju, joka pitäisi ns. asentaa. Siltä osin suunnitelmat on aika selvät, mutta se poistovesiletku. Ihan ei ole pokkaa vetää letkua suoraan pois tontilta läheisen metsän reunaan, joten jotain muuta vaihtoehtoa pitää keksiä. Talon eri nurkilla on noita sadevesikaivoja vai mitä nuo oikeilta nimiltä on. Siis niitä, mihin räystäskouruista valuu vedet.

En ole onnistunut selvittämään, mihin vedet noista kaivoista sitten päätyvät. Tontin reunalla on joku putki em. metsän reunaan, mutta en ole onnistunut ratkaisemaan, missä tilanteessa tuonne vettä siirtyy meidän tontilta.

Mutta siis, uskallanko vetää paljun poistovesiletkun talon nurkalla olevaan sadevesikaivoon?

En ole ammattilainen minäkään, mutta omalta tontilta ne sadevedet näyttäisivät nimenomaan menevän suoraan läheiseen metsikköön. Jossain on varmaan isompi kaivo mihin ne kerääntyy ensin ja se jakelee sitä sitten sinne metsikköön. Laskee puutarhaletkulla siihen yhteiskaivoon vettä ja tarkkailee metsässä olevaa putken päätä. Kun sieltä alkaa lorottaa vettä niin varmistuu, että voit huoleti laittaa paljunkin vedet sinne. Joko suoraan tai kaivojen kautta. Äkkiseltään ajattelisi, että kun kaivojen kautta pistää pois niin ne saavat vähän ekstrahuuhtelua samalla.

Minä laskin menemään häpeilemättä 4000l uima-altaan vedet metsikköön.

 

[Creed Bratton]

Pihalle on ilmestynyt palju, joka pitäisi ns. asentaa. Siltä osin suunnitelmat on aika selvät, mutta se poistovesiletku. Ihan ei ole pokkaa vetää letkua suoraan pois tontilta läheisen metsän reunaan, joten jotain muuta vaihtoehtoa pitää keksiä. Talon eri nurkilla on noita sadevesikaivoja vai mitä nuo oikeilta nimiltä on. Siis niitä, mihin räystäskouruista valuu vedet.

En ole onnistunut selvittämään, mihin vedet noista kaivoista sitten päätyvät. Tontin reunalla on joku putki em. metsän reunaan, mutta en ole onnistunut ratkaisemaan, missä tilanteessa tuonne vettä siirtyy meidän tontilta.

Mutta siis, uskallanko vetää paljun poistovesiletkun talon nurkalla olevaan sadevesikaivoon?

En ole rakentamisen ammattilainen, mutta en laskisi niihin talon nurkalla oleviin kaivoihin yhtään ylimääräistä vettä. Lähtökohtaisesti kaivojen pitäisi vetää ongelmitta, mutta jos sitten ei vedäkkään niin voi olla aika vittumainen tilanne valuttaa satoja litroja ylimääräistä vettä sillä riskillä, että päätyvät pahimmillaan perustuksiin.

 

[MacRef]

En ole rakentamisen ammattilainen, mutta en laskisi niihin talon nurkalla oleviin kaivoihin yhtään ylimääräistä vettä. Lähtökohtaisesti kaivojen pitäisi vetää ongelmitta, mutta jos sitten ei vedäkkään niin voi olla aika vittumainen tilanne valuttaa satoja litroja ylimääräistä vettä sillä riskillä, että päätyvät pahimmillaan perustuksiin.

Tämäkin on varmasti varteen otettava näkökulma. Mutta se, mitä nyt kaipaan, on päteviä neuvoja siltä osin, että mihin hiivattiin ne vedet lasken. Kesällä ne nyt voi hyvinkin sinne metsäänkin laskea, ottaa letkun käyttöön vain silloin kun on tarve paljua tyhjentää. Muuten sitä ei tarvitse tuossa nurmikolla lojumassa pitää. Mutta talvella, kun on lunta maassa, niin sen letkun pitäisi olla pysyvästi sijoitettu sinne, minne vedet on tarkoitus laskea. Salaojakaivo nyt on varmasti pois laskuista, mutta jos ei sadevesikaivo, niin mikä sitten?

 

[MPN]

Käytätkö klooria? Tai jotain muuta myrkkyä vedessä?

 

[Sonny Burnett]

Mutta se, mitä nyt kaipaan, on päteviä neuvoja siltä osin, että mihin hiivattiin ne vedet lasken.

Kyllä minä olen päästänyt talvella paljuvedet ihan siihen viereen nurmikolle josta ne valuvat metsään ja sieltä ojaan johon hulevedet ohjautuvat. Lumet sulaa pieneltä alueelta mutta parin päivän päästä ei huomaa mitään. Vettä se vaan on.

Talvipaljuilusta voisin todeta että en mä lähtisi virittämään mitään pitkiä poistoletkuja jollei ole ihan pakko. Kuitenkin jäätyvät umpeen ja sitten ottaa aivoon kun pitäis saada vedet ulos altaasta ennen kuin koko komeus on umpijäässä.

 

[MacRef]

Paljun letkuasiaan löytyi (löytyy) omasta mielestäni aika näppärä ratkaisu. Tulevan sijoituspaikan lähellä terassin alla näkyy olevan sadevesikaivo, se yhteiskaivo. Siitä menee noin 15 cm halkaisijaltaan oleva putki sinne metsän reunaan. Tulen vetämään paljun poistovesiletkun tuon kaivon kautta ja poistoputken sisällä myös sinne metsän reunaan. Siis niin, että se poistovesiletku itsessään menee sinne metsään asti, mutta ei maan pinnalla vaan toisen putken sisällä. Eli lopputulos on kuitenkin se, että vedän sen letkun suoraan sinne metsään, mutta nyt teenkin sen piilossa, joten pokka riittää. Pinnassa tuota en kehtaisi tehdä.

Nurmikolle en halua noita vesiä laskea, tulee liian märkää tuosta nurmialueesta tuolla keinoin.

Se, minne osasta talon nurkilla olevista sadevesikaivoista vesi päätyy, onkin sitten tämän päivän tutkailujen jälkeen vähän hämärän peitossa ja tulevaisuuden tutkailuissa voi löytyä jotain vähemmän kivoja ylläreitä. Mutta se on toinen tarina, enkä sitä nyt ala sen enempää tässä kohtaa murehtimaan.

 

[septi]

Tulipa sitten keväällä tehtyä se "elämän suurin virhe" ja aloitettua omakotitalon rakentaminen, ja tietysti ns. pitkästä ja aika maksimaalisella oman työn osuudella ja pääosin yksin. Tai no periaatteessa kyseessä on laajennus kun vanhan talon kylkeen rakennetaan, mutta 170m2 tulee uutta tilaa, autotallin sisältäen ja kaikki LVIS-tekniikka, märkätilat ja keittiö tulevat uuteen osaan, eli uudisrakentamiseen verrattavissa muilta kun "työmatkan" osilta. Paperirumban jälkeen toukokuussa alkoi vanhan ladon purulla ja kraaterin kaivuulla savimaahan. Siitä sitten anturapohjia ja -muottausta, yli 200 tartuntaa ja lisäraudoitusta anturamuottiin 14 tonnia sokkelin valuharkkoja kannettuna paikoilleen montun reunalta, valutyöt, kaikki putki ja EPS-asennukset ja lapiomiehen homma (kaivinkone sentään oli apuna), rungon pystytys ja nyt viimein aluskate on paikoillaan ja lähellä että mökki pitää vettä. Tai no vitusti siihenkin on vielä työtä, että saa tuulensuojalevyt paikoilleen ja vinosateetkin pysyvät ulkona. Sopivasti sai kattotuolit paikoilleen juuri ennen niitä kaatosateita ja pari viikkoa ja monta saderintamaa siinä meni että saatiin aluskate päälle.

En kyllä olisi osannut ennustaa tätä stressin määrää, vaikka toki tiesin ettei tämä mikään pikku-urakka ole. Ajattelin että kun samalle tontille rakentaa niin siinä pikkuhiljaa pakertelee kun ei mikään kiire ole ja vanhassa osassa pystyy hyvin asumaan, jos väsyttää niin pitää taukoa. Yhtäkkiä olikin loppukesä ja puurunko pystyssä keskellä kaatosateita ja tajusi että kuivumisolosuhteet eivät ole enää kovin optimaaliset, pimeys lisääntyy ja pakkasetkin ovat jo nurkan takana, ja pitäisi eristeitä saada paikoilleen, ainakin nyt lattiaan että välttäisi routavauriot. Jos vaan minkäänlaisia kelejä on niin pakko on töihin raahautua, vaikka kuinka väsyttäisi ja kolottaisi ja olisi ollut töissä kiirettä.

Tuo vesikattohomma oli kuitenkin sitä vittumaisinta puuhaa. Siinä kun putoamiskorkeus alkaa olla reilua viittä metriä ja pitäisi jäykistyksiä ja päätyräystäitä tehdä aivan fletkujen kattotuolien päällä, ilman tottumusta tuollaiseen työskentelyyn niin ihan pari kertaa meinasi mennä sormi suuhun. Varsinkin räystäisiin meni aivan tolkuttomasti aikaa, kun ristikoiden alapaarteelta kurotteli jalat jännityksessä poikasia ja tukia naulaamaan. Aikaa räystäisiin meni varmaan enemmän kuin aluskatteen ja laudoituksen asentamiseen.

Tutut kyselevät käydessään että "eikö ole hienoa nähdä oma kättenjälki" tai "oletteko jo miettineet millainen keittiö tulee" tjsp, mutta enemmän ne omat tunteet ovat olleet siellä vitutuksen, väsymyksen ja stressin puolella, ja välissä toki muutama lyhyt onnistumisen tunne kun joku työvaihe on valmistunut. Siitä on sitten siirrytty seuraavan työvaiheen stressinaiheisiin. Keittiön sisustuksen yksityiskohtia ja tapettien väriä ei ole ´ihan hirveästi´ jaksanut miettiä. Synkimmällä hetkellä, ukkosmyrskyssä kävi ohimennen mielessä että "jospa salama osuisi noihin rungon vieressä oleviin terästelineisiin ja palaisi koko paska pois niin pääsisi tästä eroon". Ylivoimaisesti suurin stressinaihe on lopputuloksesta, kun nostetun lainan määrä kasvaa ja sitä myöten taloudellinenkin riski lisääntyy, mutta eiköhän se tästä vielä helpota. Jos tästä vielä kuivin jaloin selvitään ja tulee joskus lähdettyä uuteen projektiin, niin on ehkä hieman enemmän itsevarmuutta ja vähemmän stressiä tietyistä työvaiheista ja osaa jotkut asiat tehdä toisin. Ensi kerralla ainakin hoitaisin suunnitelmat ja tarjouspyynnöt aikaisemmassa vaiheessa, vähintään määrälaskennan osalta, niiden hieromiseen ei yksinkertaisesti riitä energiaa kun rakentaminen on käynnissä. Vesikattoa miettisin myös uudestaan, vähintäänkin ottaisin räystäselementit kattoristikoiden yhteydessä.

 

[MacRef]

...
Tuo vesikattohomma oli kuitenkin sitä vittumaisinta puuhaa. Siinä kun putoamiskorkeus alkaa olla reilua viittä metriä ja pitäisi jäykistyksiä ja päätyräystäitä tehdä aivan fletkujen kattotuolien päällä, ilman tottumusta tuollaiseen työskentelyyn niin ihan pari kertaa meinasi mennä sormi suuhun. Varsinkin räystäisiin meni aivan tolkuttomasti aikaa, kun ristikoiden alapaarteelta kurotteli jalat jännityksessä poikasia ja tukia naulaamaan. Aikaa räystäisiin meni varmaan enemmän kuin aluskatteen ja laudoituksen asentamiseen.
...

Tsemiä ja jaksamista rakentamiseen.

Lainaamaani kohtaan toteamani vinkki on sinulle jo aika lailla myöhässä, mutta muille pientä ajatuksen poikaa tähän, jos on aikomus korkealla töitä tehdä. Tässä kohtaa ehkä kannattaisi sijoittaa se muutama raha ja vuokrata jonkin henkilönostinjuttu, jolla pääsee suht turvallisesti sinne korkeuksiin ilman, että tarvitsee koko ajan pelätä putoamista. Vähän siihen rahaa palaa, mutta riski putoamiselle pienenee aika merkittävästi. Samalla työteho ja -nopeus kasvaa, jolloin ei sitä nostinta luultavasti kovin pitkäksi aikaa edes tarvitse.