Talonrakennus- ja remonttiketju

[Yläpesä]

Asiasta sen enempää tietämättä olen kyllä sitä mieltä, että kosteusvauriot olisi korjattava aina heti eikä ensi viikolla. Kuivattaminen voi tähän vuodenaikaan toki olla kalliimpaa ja kestää pidempään, mutta vastaavasti vauriot voivat pahentua ajan kanssa vieläkin enemmän.

Samoilla linjoilla. Talvella kosteutta on ulkoilmassa absoluuttisesti mitattuna vähemmän johtuen kylmän ilman heikosta kyvystä sitoa vesihöyryä. Siksi tuore polttopuukin kuivaa vauhdilla tammi-helmikuussa.
Mutta tämä kuivaushan kohdistuu sisätiloihin eikä sieltä ulkoa nyt sellaisia määriä vettä tule nykyaikana tiiviisiin rakennuksiin etteivätkö varsinaiset hommaan hankitut kuivauslaitteet kykenisi sitäkin poistamaan. Puhaltimet ja kondenssikuivaimet siis mitä pikimmin toimeen. Pieni säästö rahassa on ollut monen tuhon siemen.

 

[Veijari]

Isännöitsijämme oli nimittäin sitä mieltä, että syksyllä kuivattaminen kestää kauemmin ja on niin muodoin kalliimpaa. Pitääkö paikkansa?

Tuo osoittaa jälleen sen että isännöitsijöiltä pitäisi kieltää kaikenlainen tekninen neuvonanto kun pääsääntöisesti eivät tiedä talonrakentamisesta tai korjausrakentamisesta hevon paskaakaan.

 

[fiftyeight]

Tuo osoittaa jälleen sen että isännöitsijöiltä pitäisi kieltää kaikenlainen tekninen neuvonanto kun pääsääntöisesti eivät tiedä talonrakentamisesta tai korjausrakentamisesta hevon paskaakaan.

Heh, en ole isännöitsijä, mutta rakennusalalla toiminut 30 vuotta. Isännöitsijöitä on monenlaisia johtuen siitä, ettei siihen hommaan ole pätevyysvaatimuksia vaan käytännössä kuka vaan voi alkaa isännöitsijäksi.

Mutta tuohon alkuperäiseen kysymykseen. Jos kerran aiemmin on ollut kosteusvaurioita, on täysi syy olettaa että niitä löytyy saman rakentajan tekemästä kahdesta muustakin kylppäristä, enemmän tai vähemmän. Samaten on otettava huomioon että määräykset märkätilojen vesieristyksistä ovat muuttuneet vuosien varrella aikamoisestikin. Muinoin ei vaadittu muuta kuin lattiakaivo, sittemmin vaadittiin lattiaan vesieristys ja reunoilla nosto seinille, nykyään on sitten jo seinät ylös asti vesieristettävä. Siihen liittyen vielä on huomioitava, että märkätiloissa seiniin propattavat reiät, esim kaikenlaisille saippuakipoille, on tehtävä oikein, eli poraus seinään, sitten silikonia, proppu siihen, silikonia ja vasta sitten ruuvi paikalleen.

Käytännössä ja pääosin, jos kylppäriä ei ole remontoitu tällä vuosituhannella, sen vesieristykset eivät ole kunnossa. Ja silloin ne kannattaa uusia. Joten kph-remontti on paikallaan. Mutta muista. Mitään valaisinta, valokuitua lukuunottamatta, ei ole lupa laittaa 60cm lähemmäs suihkua (ellei katto sitten ole reilusti normaalia korkeammalla). Kph-tilan alakaton yläpuolista tilaa vaaditaan myös esim. Helsingissä varustettavaksi painovoimaisella ilmanvaihdolla. Eli iv-venttiili kph-tilan alakaton yläpuolisesta tilasta kuivaan tilaan.

Ja muuta kivaa.

 

[Rommeli]

Mutta muista. Mitään valaisinta, valokuitua lukuunottamatta, ei ole lupa laittaa 60cm lähemmäs suihkua (ellei katto sitten ole reilusti normaalia korkeammalla). Kph-tilan alakaton yläpuolista tilaa vaaditaan myös esim. Helsingissä varustettavaksi painovoimaisella ilmanvaihdolla. Eli iv-venttiili kph-tilan alakaton yläpuolisesta tilasta kuivaan tilaan.

Valaisimien ja muiden sähköjen asennuksista ei maallikkojen tarvitse tietää yhtään mitään, sillä sähköasentajan pitää nuo hallita. Sitä paitsi saneerauskohde on aina saneerauskohde, eikä noita sääntöjä välttämättä aina sovelleta saneerauksiin ihan niin tiukasti kuin uudisrakennuksiin.

Vaaditaanko tuon alaslaskun yläpuolisen tilan tuuletukseen muka ihan venttiili? Eikös nyt sentään riitä, että sieltä on ilmalla selkeä reitti kulkeutua muihin tiloihin?

 

[Bast]

Kiitokset kaikille neuvoja antaneille. Olen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana ja tästä on paljon apua, kun pidetään asiasta pian ylimääräinen yhtiökokous.

 

[Veijari]

Nyt ei Bast kertonut minkä ikäisistä taloista on kysymys? Muista että ei se tarkoita automaattisesti sitä, että jos tässä tapauksessa neljässä identtisestä kylpyhuoneesta kahdessa on löytynyt kosteutta että myös niissä kahdessa muussa on automaattisesti kosteusongelmia. Kehottaisin teettämään kosteuskartoituksen tms. kuntotutkimuksen, jolloin saadaan varmuus ja ettei ns. ylikorjata.

 

[Toejoen Veikko]

Seinänaapurin kylpyhuoneesta löytyi kosteusvaurio...

Ensinnäkin kehoitan kysymään, miten kosteusvaurio todettiin. Tehtiinkö pintakosteusmittaus ja jos tehtiin, niin kauanko kylppäri on ollut käyttämättä?
Jos kylppärissä on käyty suihkussa kuukauden sisällä, niin kosteusmittaus ei ole luotettava.


Toiseksi, syksyllä ilmat kylmenee ja näin ollen sisätilojen suhteellinen kosteus on pienempi kuin lämpimään aikaan kesällä.

 

[Bast]

Aivan. Ikä unohtui. Talot on rakennettu 1993. Naapurin kosteusvaurion kävi toteamassa kosteusmittauksia tekevä firma. Raportti kesällä tehdystä mittauksesta tuli pari päivää sitten ja siinä todettiin, että kosteutta on ja korjauksena on rakenteiden purku ja kuivaus.

 

[benicio]

Jos kylppärissä on käyty suihkussa kuukauden sisällä, niin kosteusmittaus ei ole luotettava.

Toiseksi, syksyllä ilmat kylmenee ja näin ollen sisätilojen suhteellinen kosteus on pienempi kuin lämpimään aikaan kesällä.

Pintakosteusmittaus nyt ei koskaan ole mikään ns "luotettava", tai siis kyllähän se mittari kertoo luotettavasti sen, miten kosteus parin sentin syvyydessä vaihtelee esim lattian eri puolilla, jos rakenne pysyy samana. Kuukausi on kyllä omasta mielestäni todella pitkä aika kosteuden viipymiseen rakenteessa, muutama päivä pitäisi minusta riittää terveen kylppärin rakenteen kuivumiseen, vai onko sinulla jotain kättä pitempää tuon kuukauden tueksi?

Itse Bastin asiaan sanoisin, että vuodenajalla ei ole mitään ratkaisevaa väliä kuivatuksen yms kannalta.

Kph-tilan alakaton yläpuolista tilaa vaaditaan myös esim. Helsingissä varustettavaksi painovoimaisella ilmanvaihdolla. Eli iv-venttiili kph-tilan alakaton yläpuolisesta tilasta kuivaan tilaan.

Alaslasketun katon yläpuolisen tilan tuuletusräppänä kuulostaa kyllä melko mielenkiintoiselta ajatukselta. Eli ilmeisesti kylppärin poistoilma pitäisi johtaa ensin tuohon välitilaan ja sieltä hormiin sitten, vai häh? Eli sensijaan, että varmistettaisiin, että kosteuden mahdollisesti päästessä välitilaan, se pääsee myös kuivumaan, varmistetaankin, että kosteus varmasti pääsee välitilaan ja sieltä pois. Vai mitä en ymmärtänyt?

80-luvun lopun ja 90-luvun alun rakennukset ja varsinkin jostain syystä rivitalot ovat kyllä siitä mielenkiintoisia, että aina löytyy kupruja, jotka johtuvat joko siitä,
a)että alkuperäinen urakoitsija on mennyt/menossa konkkaan ja joku toinen on jatkanut, kunnes mennyt konkkaan ja sitten joku kolmas on fiksannut kämpät johonkin juurijajuuri luovutettavaan kuntoon.
b)että urakoitsijalla on mennyt niin helvetin lujaa, että kiireessä mm rakentamisen aikainen kosteudenhallinnan ja valvonnan puute on jäänyt retuperälle.
This is building bisnis.

 

[Rommeli]

Alaslasketun katon yläpuolisen tilan tuuletusräppänä kuulostaa kyllä melko mielenkiintoiselta ajatukselta. Eli ilmeisesti kylppärin poistoilma pitäisi johtaa ensin tuohon välitilaan ja sieltä hormiin sitten, vai häh? Eli sensijaan, että varmistettaisiin, että kosteuden mahdollisesti päästessä välitilaan, se pääsee myös kuivumaan, varmistetaankin, että kosteus varmasti pääsee välitilaan ja sieltä pois. Vai mitä en ymmärtänyt?

Minä taas käsitin tuon siten, että se yläpuolen normaali tuuletus hoidetaan venttilin kautta. Kyseinen venttiili on siis alaslaskun yläpuolelta yhteydessa vaikkapa keittiöön, olohuoneeseen tai muuhun kuivaan tilaan. Ihan normikäytäntöhän tuo tuuletus on, mutta käsittääkseni se hoidetaan normaalisti jättämällä seinän yläosa reilusti auki viereisten tilojen alaslaskuihin. Sieltä alaslaskun alapuolelta ei missään nimessä saa johtaa ilmaa yläpuolelle.

 

[Toejoen Veikko]

Naapurin kosteusvaurion kävi toteamassa kosteusmittauksia tekevä firma. Raportti kesällä tehdystä mittauksesta tuli pari päivää sitten ja siinä todettiin, että kosteutta on ja korjauksena on rakenteiden purku ja kuivaus.

Tehän tämän leikin maksatte, joten kehoitan kysymään, miten kosteusvaurio todettiin.
Eli tehtiinkö pintakosteusmittaus, jos niin oliko tila ollut käyttämättä tarpeeksi pitkään.
Tehtiinkö mahdollisesti porareikämittaus, jos niin varmistuttiinko, että kosteutta mitattiin mahdollisen vedeneristeen takaa, eikä pelkästä kiinnityslaastista.
Purettiinko mahdollisesti rakenteita, kun vauriota kartoitettiin?

Oliko seinissä vesieriste?

 

[Toejoen Veikko]

Kuukausi on kyllä omasta mielestäni todella pitkä aika kosteuden viipymiseen rakenteessa, muutama päivä pitäisi minusta riittää terveen kylppärin rakenteen kuivumiseen, vai onko sinulla jotain kättä pitempää tuon kuukauden tueksi?

Pari viikkoa sitten olin märkätilojen sertifiointikurssilla, jossa oli paikalla asiaan vihkiytyneitä ja kokeneita suunnittelijoita ja varsin yksiselitteinen viesti oli, että muutama päivä ei riitä millään. Kosteutta, kun on jokatapauksessa siellä laattojen takana.

 

[Bast]

Tehän tämän leikin maksatte, joten kehoitan kysymään, miten kosteusvaurio todettiin.
Eli tehtiinkö pintakosteusmittaus, jos niin oliko tila ollut käyttämättä tarpeeksi pitkään.
Tehtiinkö mahdollisesti porareikämittaus, jos niin varmistuttiinko, että kosteutta mitattiin mahdollisen vedeneristeen takaa, eikä pelkästä kiinnityslaastista.
Purettiinko mahdollisesti rakenteita, kun vauriota kartoitettiin?

Oliko seinissä vesieriste?

En ollut itse paikalla, kun mittaus tehtiin, mutta "jollain tikulla se äijä siellä sohi" oli silminnäkijöiden kuvaus. Myös rakenteita purettiin sen verran, että saunan puolelta poistettiin paneelia niin, että päästiin mittaamaan suihkuhuoneen puolella olevaa seinää.

Kahdesta muusta vielä korjaamattomasta kylpyhuoneesta tehtiin vain pintamittaus.

 

[benicio]

Sieltä alaslaskun alapuolelta ei missään nimessä saa johtaa ilmaa yläpuolelle.

No juu, ei minustakaan, ja sitä kummastelinkin. Kylppärirempoissa harvoin on mahdollisuutta jättää (siis vanhoja) seiniä yläosastaan auki, ja siksi räppänän läpivienti varmaan on helpoin, jos tuuletusta vaaditaan. Painovoimaisesti tuo tuuletus ei oikein toimi, kun sieltä välitilasta se kostea ilma painovoimaisesti pyrkii ylöspäin. Taitaa se tuulettua kyllä riittävästi ihan silläkin, että tuuletusrako johonkin suuntaan edes on, ja siksi tuollainen räppänä kuulostaa hiukan liioittelulta.

 

[benicio]

Pari viikkoa sitten olin märkätilojen sertifiointikurssilla, jossa oli paikalla asiaan vihkiytyneitä ja kokeneita suunnittelijoita ja varsin yksiselitteinen viesti oli, että muutama päivä ei riitä millään. Kosteutta, kun on jokatapauksessa siellä laattojen takana.

Ok, itse kyllä olisin hiukan huolestunut, jos paikallisia korkeita arvoja tulisi vaikka kolme viikkoakin viimeisestä suihkusta. Sen toki uskon, että kosteusarvot voivat vielä kuukauden kuluttua terveessäkin rakenteessa samassa paikassa olla alemmat kuin kolme päivää suihkun jälkeen.

 

[Toejoen Veikko]

Myös rakenteita purettiin sen verran, että saunan puolelta poistettiin paneelia niin, että päästiin mittaamaan suihkuhuoneen puolella olevaa seinää.

OK. Näin ollen pidän kosteusvaurioita todennäköisenä. Toinen juttu on se, onko saunan höyrynsulussa reikiä vai onko kylpyhuoneen vesieristys puutteellinen vai onko sitä ollut lainkaan.

Jos itselläsi tai isännöitsijällä ei ole, niin kunnan rakennusvalvonnasta kannattaa kysyä, löytyykö sieltä seinien rakennekuvat.

 

[fiftyeight]

Valaisimien ja muiden sähköjen asennuksista ei maallikkojen tarvitse tietää yhtään mitään, sillä sähköasentajan pitää nuo hallita. Sitä paitsi saneerauskohde on aina saneerauskohde, eikä noita sääntöjä välttämättä aina sovelleta saneerauksiin ihan niin tiukasti kuin uudisrakennuksiin.

Vaaditaanko tuon alaslaskun yläpuolisen tilan tuuletukseen muka ihan venttiili? Eikös nyt sentään riitä, että sieltä on ilmalla selkeä reitti kulkeutua muihin tiloihin?

Ikävä kyllä vaan nuo maallikot hakevat bauhausseista valmiita pistotulppaliitäntäisiä 3xhalovalo-settejä ja niitä sitten viritellään paikoilleen miten sattuu. Niille kun bauhausseista vakuuteltu että niitä voi laittaa kuka vaan ja minne vaan, koska ne ovat pitotulppaliitäntäiä. Mutta noinhan se ei ole.

Saneerauskohteille on olemassa vain yksi myönnytys sähkölaitteiden osalta. Eikä se koske valaisimia. Muuten mennään pykälien mukaan.

Kuten sanoin, nämä alakaton yläpuoliset tuuletukset vaihtelevat kaupungin ja jopa tarkastajien mukaan. Periaate on kuitenkin se, että yritetään välttää kosteuden kerääntyminen ja home alakaton yläpuolisessa tilassa. Vaihtoehtoja sen välttämiseen on toki muitakin, mutta vastaan on tullut tilanteita että räppnöitä on jouduttu virittelemään.

Kaikissa näissä tilanteissa on yhteistä se, että olette tekemisissä alan ammattilaisten kanssa. Ei merkonomimyyjien, jotka myyvät mummonsa hautapaikankin kun hinta on sopiva. Bauhaussin tmv. myyjä on yleensä opiskelija tai harjoittelija, jolle on laitettu sanat suuhun.

Eräs erikoinen juttu sitten on vielä tämä nykyään yleistynyt "valaistussuunnitelma". Sitähän kaupataan vähän jokaisessa valaisimia maahantuovassa liikkeessä ja sisustusliikkeessä. Säälin niitä jotka siihen retkuun menevät.

Lopputulos on varmasti ihan hyvä, en minä sillä. On loppujen lopuksi tullut vaan helevetin kalliiksi. Juuri luin erään valaisimia maahan tuovan firman sivuilta kuinka valaistussuunnitelman saa vain reilulla tonnilla. Kaikki valaisimet on speksattu, eikä tarvitse kuin ilmoittaa sähkösuunnittelijalle tai urakoitsijalle niin homma etenee. Sitten sama rakentaja urputtaa jos sähkösuunnittelija tarjoaa koko sähkösuunnittelua valaistussuunnitelmineen vajaalla kahdella tonnilla. Ns. valaistussuunnittelu parhaimmillaankin on korkeintaan 20% siitä ajasta mikä menee koko kohteen sähkösuunnitteluun, sillä sähkösuunnitteluun kuuluu paljon enemmän kuin valaisimien paikkojen ja tyyppien määrittely. Se siitä, matsi alkaa. Jos haluat lisää tietoa, laita yyveellä.

 

[Rommeli]

Ikävä kyllä vaan nuo maallikot hakevat bauhausseista valmiita pistotulppaliitäntäisiä 3xhalovalo-settejä ja niitä sitten viritellään paikoilleen miten sattuu. Niille kun bauhausseista vakuuteltu että niitä voi laittaa kuka vaan ja minne vaan, koska ne ovat pitotulppaliitäntäiä. Mutta noinhan se ei ole.

Totta puhut ja siksi yritinkin alleviivata, ettei maallikoilla ole oikeasti mitään asiaa kajota tuollaisiin asennuksiin.

Saneerauskohteille on olemassa vain yksi myönnytys sähkölaitteiden osalta. Eikä se koske valaisimia. Muuten mennään pykälien mukaan.

Onhan noita nyt useampiakin. Ensimmäisenä tulevat mieleen ainakin nollaus, etäisyydet vesipisteistä (asennusalueet kylppäreissä), vikavirtasuojaus ja maadoituksestakin taitaa jotakin olla.

Kaikissa näissä tilanteissa on yhteistä se, että olette tekemisissä alan ammattilaisten kanssa. Ei merkonomimyyjien, jotka myyvät mummonsa hautapaikankin kun hinta on sopiva. Bauhaussin tmv. myyjä on yleensä opiskelija tai harjoittelija, jolle on laitettu sanat suuhun.

Pitää paikkansa, mutta nuo ammattilaisetkin tekevät aika usein virheita. Tai pikemminkin voisi sanoa, että vaativat aivan omiaan ilman minkäänlaisia rakennusmääräyskokoelman vaatimuksia. Suosikkiesimerkkini on hyvinkin useissa kunnissa vaadittu keittiön liesituulettimen poistoputken paloeristys keittiön puolella. Määräykset eivät moista vaadi, mutta silti monilla rakennustarkastajilla tuntuu moinen käsitys olevan.

Eräs erikoinen juttu sitten on vielä tämä nykyään yleistynyt "valaistussuunnitelma". Sitähän kaupataan vähän jokaisessa valaisimia maahantuovassa liikkeessä ja sisustusliikkeessä. Säälin niitä jotka siihen retkuun menevät.

Niin asiolla on aina puolensa. Itse jättäisin mieluusti nimenomaan valaistuksen suunnittelun alan ammattilaiselle ja tyytyisin suunnittelemaan sähköt niille valoille. Onnistuuhan sitä vaikkapa DiaLuxilla kaikenlaista vääntämään, mutten silti valaistuksen suunnittelusta juuri mitään ymmärrä. Ja toinen asia on sitten tuo visuaalisuus...

Lopputulos on varmasti ihan hyvä, en minä sillä. On loppujen lopuksi tullut vaan helevetin kalliiksi. Juuri luin erään valaisimia maahan tuovan firman sivuilta kuinka valaistussuunnitelman saa vain reilulla tonnilla. Kaikki valaisimet on speksattu, eikä tarvitse kuin ilmoittaa sähkösuunnittelijalle tai urakoitsijalle niin homma etenee. Sitten sama rakentaja urputtaa jos sähkösuunnittelija tarjoaa koko sähkösuunnittelua valaistussuunnitelmineen vajaalla kahdella tonnilla. Ns. valaistussuunnittelu parhaimmillaankin on korkeintaan 20% siitä ajasta mikä menee koko kohteen sähkösuunnitteluun, sillä sähkösuunnitteluun kuuluu paljon enemmän kuin valaisimien paikkojen ja tyyppien määrittely. Se siitä, matsi alkaa. Jos haluat lisää tietoa, laita yyveellä.

Kokemusteni mukaan jopa 500 euroa tuntuu olevan lähes kaikille aivan liikaa täydellisestä sähkösuunnitelmasta, vaikka todellisuudessa ei tuolla hinnalla vielä kovin paljon suunnittelutunteja edes tee. Tällä perusteella onkin pakko ihmetellä mistä nuo päätoimiset työkseen omakotitalojen sähköjä suunnittelevat saavat asiakkaansa.

Joka tapauksessa taidetaan olla saman alan ihmisiä. =)

 

[fiftyeight]

- - -
Onhan noita nyt useampiakin. Ensimmäisenä tulevat mieleen ainakin nollaus, etäisyydet vesipisteistä (asennusalueet kylppäreissä), vikavirtasuojaus ja maadoituksestakin taitaa jotakin olla.
- - -
Kokemusteni mukaan jopa 500 euroa tuntuu olevan lähes kaikille aivan liikaa täydellisestä sähkösuunnitelmasta, vaikka todellisuudessa ei tuolla hinnalla vielä kovin paljon suunnittelutunteja edes tee. Tällä perusteella onkin pakko ihmetellä mistä nuo päätoimiset työkseen omakotitalojen sähköjä suunnittelevat saavat asiakkaansa.

Joka tapauksessa taidetaan olla saman alan ihmisiä. =)

Siltä vaikuttaa. 30 vuotta on noiden asioiden kanssa takuttu, 25m2 mökeistä loistoristeilijään.

Btw. se ainoa varsinainen asia on juurikin tuo 120cm kylppärissä pk-pistorasian kanssa. Siitä tingitään jos wc on vain niin pieni ettei määräys täyty. Muutenhan vikavirtasuoja on kuitannut melko lailla muut jutut. Ja aina pitää muistaa se, että kun aikoinaan asennukset on tehty silloisten määräysten mukaan, ei niitä tarvitse tiukentaa jos muutoksia ei muuten tehdä.

Olen ollut urakointipuolella, suunnittelupuolella ja yksityisyrittäjänä alalla ja kaikenlaista on nähty. Välillä tuntuu, että varsinkin ok-taloissa tarjouksen pyytäjät odottavat että maksan heille sen tonnin, jotta saan suunnitella sähköt ja valaistuksen juuri heidän taloonsa.

Ps. Niin noista ns. valaistussuunnitelmista olen edelleen sitä mieltä, että teen ne paremmin.

 

[benicio]

Hahaa, sähköihmisiä!

Kertokaapa, mikä on pielessä, kun pyykinpesukone sillointällöin laukaisee vikavirtasuojan toisessa pistorasiassa, mutta ei toisessa? Voiko johtua siitä, miten päin pistotulpan rasiaan kytken? Onko vika koneessa vai vvs:ssä?

Ja toinen kysymys, mikä on vikana, kun kytkettäessä työmaakeskus voimavirtapistorasiaan ei yksi keskuksen pistorasioista puhu mitään? Sama ilmiö kahdella eri keskuksella, joten vissiin jotain hämärää on voimavirtapistorasian kytkennöissä?

Sähköt solmussa, sinistä ja vaarallista?

 

[Kommentaattori]

Kertokaapa, mikä on pielessä, kun pyykinpesukone sillointällöin laukaisee vikavirtasuojan toisessa pistorasiassa, mutta ei toisessa? Voiko johtua siitä, miten päin pistotulpan rasiaan kytken? Onko vika koneessa vai vvs:ssä?

Ei pitäisi vaikuttaa, ellei kevi ole kytketty väärin tai jos "nolla kelluu". Väärässä kevi kytkennässä pesukoneen runko on jännitteellinen ja siten hengenvaarallinen. Jos nolla "kelluu", niin nolla (se sininen johto) ei ole yhteydessä talon maahan ja sekin on vaarallinen tilanne. Nämä edellä mainitut viat voivat olla ihan fyysisestä asennuksesta kiinni.
Nämä on synkkiä skenaarioita, sillä voihan ko. vikavirtasuoja olla viallinen.

Ja toinen kysymys, mikä on vikana, kun kytkettäessä työmaakeskus voimavirtapistorasiaan ei yksi keskuksen pistorasioista puhu mitään? Sama ilmiö kahdella eri keskuksella, joten vissiin jotain hämärää on voimavirtapistorasian kytkennöissä?

Haiskahtaisi siltä, että joku kolmesta vaiheesta ei pelitä. Jos molemmissa työmaakeskuksissa ei sama rasia toimi, voi kyseessä olla yhden vaiheen toimimattomuus. Yleismittari tai jännitteenkoetin auttaa selvittämään tätä probleemaa.

Sähkärit voivat jatkaa tästä.

 

[fiftyeight]

Hahaa, sähköihmisiä!

Kertokaapa, mikä on pielessä, kun pyykinpesukone sillointällöin laukaisee vikavirtasuojan toisessa pistorasiassa, mutta ei toisessa? Voiko johtua siitä, miten päin pistotulpan rasiaan kytken? Onko vika koneessa vai vvs:ssä?

Ja toinen kysymys, mikä on vikana, kun kytkettäessä työmaakeskus voimavirtapistorasiaan ei yksi keskuksen pistorasioista puhu mitään? Sama ilmiö kahdella eri keskuksella, joten vissiin jotain hämärää on voimavirtapistorasian kytkennöissä?

Sähköt solmussa, sinistä ja vaarallista?

Sähkärit jatkaa. Näkemättä tilannetta on aina vaikea sanoa mutta katsotaan.

Vikavirtasuojan kytkennässä on nolla- ja suojamaajohtimen kytkentä oltava oikein. Yleisin syy on se, että nollajohto on kytketty PE-kiskoon ja PE nollakiskoon tai ne on yhdessä väärässä paikassa. Pistotulpan kääntämisellä ei ole merkitystä. Jos piuhat on oikein kytketty, tulee mieleen se onko pesukoneessa vikaa, kuinka vanha se on, liitosjohdot ehjät jne. Mittaamalla vika selviää.

Työmaakeskuksessa, jos siinä on useampia pistorasioita ja jos muut pistorasiat ovat ok, niin silloin tuo yksi pistorasia on saanut sen verran osumaa ettei kaikki ole kunnossa. Työmaan sähkäri vaan tsekkaamaan onko keskuksen sisäiset liitännät ok. Jos taas työmaakeskuksessa on vain kolme pistorasiaa, voi olla kuten sanoit mutta silloin pitäisi sulakkeen paukkua. Työmaaoloissa yleisesti ottaen kannattaa aina ottaa sähkäri, avata laite ja katsoa onko johtimet oikein kytketty ja vielä, onko nollajohto kunnolla ja tiukasti kiinni. Jossei ole, on se aiheuttanut monta erikoista tilannetta. Liitosjohdon kunto on hyvä myös tsekata, jos on vähänkään saanut kipeää niin resistanssit mittaukseen vaan.

Sähkö on sinistä, senhän tietää siitä kun se tulee viallisesta laitteesta ulos sinisenä savuna, eikä laite enää sen jälkeen toimi.

 

[Daespoo]

Suosikkiesimerkkini on hyvinkin useissa kunnissa vaadittu keittiön liesituulettimen poistoputken paloeristys keittiön puolella. Määräykset eivät moista vaadi, mutta silti monilla rakennustarkastajilla tuntuu moinen käsitys olevan.

Häh? Mitäs jos liesituuletin on mallia "maustehyllyyn integroitu" eli mitään poistoputkea ei keittiön puolella ole, tuulettimen imemä ilma menee maustehyllyn ja seinän välisessä tyhjässä tilassa ylös rakennuksen ilmanvaihtokanavaan?

Ja mikäköhän lienee syy tälle palosuojauksen vaatimiselle? Luulisi että siinä kärähtää aktiivisuodatin yms. ennen poistoputkea? Ja miten sinne yleensä voi päästä tulta, tuulettimen sähköistä? Rasvapalo?

 

[Rommeli]

Häh? Mitäs jos liesituuletin on mallia "maustehyllyyn integroitu" eli mitään poistoputkea ei keittiön puolella ole, tuulettimen imemä ilma menee maustehyllyn ja seinän välisessä tyhjässä tilassa ylös rakennuksen ilmanvaihtokanavaan?

Ja mikäköhän lienee syy tälle palosuojauksen vaatimiselle? Luulisi että siinä kärähtää aktiivisuodatin yms. ennen poistoputkea? Ja miten sinne yleensä voi päästä tulta, tuulettimen sähköistä? Rasvapalo?

Tarkoitin tuossa nimenomaan sellaista tapausta, että putki jatkuu talon katolle asti. Tällaisessa tilanteessa ei rakennusmääräyskokoelma keittiön puolelle eristystä vaadi. Rasvapalon vuoksi se paloeristys käsittääkseni on.

 

[Weber80]

Häh? Mitäs jos liesituuletin on mallia "maustehyllyyn integroitu" eli mitään poistoputkea ei keittiön puolella ole, tuulettimen imemä ilma menee maustehyllyn ja seinän välisessä tyhjässä tilassa ylös rakennuksen ilmanvaihtokanavaan?

Ja mikäköhän lienee syy tälle palosuojauksen vaatimiselle? Luulisi että siinä kärähtää aktiivisuodatin yms. ennen poistoputkea? Ja miten sinne yleensä voi päästä tulta, tuulettimen sähköistä? Rasvapalo?

Tä? No tuo ei ainakaan ole määräysten eikä minkään muunkaan järkevän tavan mukaan tehty, jos oikeasti normaali liesituuletin pörisee vain tyhjään tilaan. Eli kyllä niistä putki pitää lähteä. Ja toiseksi, talon ilmanvaihtokanavaan liesituuletinta ei saa kytkeä, vaan omana poistona ulos.

Aktiivihiili jutut on oma juttunsa.