Talonrakennus- ja remonttiketju

[Veijari]

Olen aika varma, että aika nopeasti JiVe väsyt siihen edestakaiseen lämpötilan säätämiseen. Etenkin kun se lämpö pitäisi käydä laittamassa päälle pari tuntia ennen bodausta, jotta lämpötila huoneessa ehtii nousta. Ja vaikka jaksaisikin tuota säätämistä niin ei siinä käytännössä mitään järkevää säästöä pääse syntymään että sen vuoksi kannattaisi tuo vaiva nähdä. Tietysti jos on säännölliset bodausajat niin helppohan sen patterin ja pistorasian väliin on laittaa kello.

 

[JiVe]

Olen aika varma, että aika nopeasti JiVe väsyt siihen edestakaiseen lämpötilan säätämiseen. Etenkin kun se lämpö pitäisi käydä laittamassa päälle pari tuntia ennen bodausta, jotta lämpötila huoneessa ehtii nousta. Ja vaikka jaksaisikin tuota säätämistä niin ei siinä käytännössä mitään järkevää säästöä pääse syntymään että sen vuoksi kannattaisi tuo vaiva nähdä. Tietysti jos on säännölliset bodausajat niin helppohan sen patterin ja pistorasian väliin on laittaa kello.

Olin antanut itseni ymmärtää, että on olemassa sellasia pattereita, joihin voi säätää ajastukset. Tyyliin tälläinen: http://www.clasohlson.fi/link/m3/Product,Product.aspx?artnr=36-3403

Minkähänlainen laite tuo mahtaa olla?

Miksi näin? Osta varaava sähköpatteri lämmitä sitä yösähköllä. Toimii ihan mukavasti ja yösähkö on hieman halvempaakin.

Tässä versiosa mietityttää se, että kuinka tuo mahtaa oikeasti toimia, kun se pääasiallinen lämmityksentarve on pääsääntöisesti aina juuri muutama tunti ennen yösähköön siirtymistä.

 

[tombraider]

Olin antanut itseni ymmärtää, että on olemassa sellasia pattereita, joihin voi säätää ajastukset. Tyyliin tälläinen: http://www.clasohlson.fi/link/m3/Product,Product.aspx?artnr=36-3403

Minkähänlainen laite tuo mahtaa olla?


Tässä versiosa mietityttää se, että kuinka tuo mahtaa oikeasti toimia, kun se pääasiallinen lämmityksentarve on pääsääntöisesti aina juuri muutama tunti ennen yösähköön siirtymistä.

Osta rakennuspuhallin. Tila lämpiää 25 minuutissa 3 kw:n puhaltimella. Noita saa varmaankin 40-50 erkillä ja mikäli haluat hifistellä, niin ostat vielä ajastimen...

 

[Veijari]

Onko täällä ilmalämpöpumpputietäjiä? Kävin pikaisesti jollain lämpöpumppufoorumilla mutta siellä keskustelun taso menee liian hifiksi ja lähinnä siellä keskitytään lämmityspuoleen.

Pitäs mökkiin saada jäähdytys ensi kesäksi eli mitoitus puhtaasti jäähdytystehon perusteella ja toinen merkittävä asia on sisäyksikön äänitaso. Pumppu sijoittuu yläkertaan jossa pääosa oleskelutiloista sekä makuuhuone. Neliöitä yläkerrassa ~95, huonekorkeus 3m. Alakertaan yhteys porrasaukon kautta joka melko lähellä sisäyksikköä joten varmasti jonkin verran kylmää ilmaa putoaa alakertaankin, eli sen vaikutus huomioitava. Viime kesän helteillä pahimmillaan kämpässä sellaiset 29 astetta ja toiste en halua sitä kokea.

Millaisia jäähdytystehoja kannattaa pumpuista lähteä etsimään?

 

[SherwoodinHartsa]

Itse tein valinnan TM Rakennusmaailman testin mukaan. Etsi käsiisi numero 5E/10, julkaistu 7.7.2010. Siinä on kattava testi eri mittauksineen ja arvosteluineen.

Päädyin tehojen ja sisäyksikön hiljaisuuden vuoksi Fujitsuun, samaan joka oli testissä.

Ja kyllä, sisäyksikkö on todella kuin kuiskaus!

 

[Veijari]

Minkä kokoista tilaa tuo Fujitsu sinulla jäähdyttää?

 

[1900]

Pitäs mökkiin saada jäähdytys ensi kesäksi eli mitoitus puhtaasti jäähdytystehon perusteella ja toinen merkittävä asia on sisäyksikön äänitaso.

Jos haet pumppua puhtaasti jäähdytyskäyttöön, niin uhohda nuo Fujitsut. Aivan turhaan maksat 1500-2000€ koska tuohon käyttöön saa 500:lla pumpun. Esim. Onninen myy omaa Online mallistoa millä mainitsemasi tilan jäähdytys onnistuu hienosti.
Fujitsu on hyvä laite ja siinä maksaa juuri tuo hyvä lämmöntuotto. Eli halvalla saa hyviä laitteita jäähdytykseen ja lämpöpumput sitten ovat ihan eri hintaisia.
Teknisistä tiedoista löytyy noita db-arvoja. Ei muistaakseni ole mitenkään suuremmin metelöiviä.

 

[SherwoodinHartsa]

Meillä on jäähdytettävää/lämmitettävää tilaa luokkaa 85-90 m2. Siihen tuo meidän värkki sopii hyvin.

Katselin myös nlita Onnisen yllämainittuja, mutta netistä löydetyn tiedon mukaan suosittelee Onninen maks jäähdytettäväksi pinta-alaksi 60 m2. Tiedä häntä.

 

[1900]

Hartsa from Sherwood on oikeassa, jäähdytysala tuolla Onlinella on 60m2 ja lämmitysala 120m2.
En sitten tiedä, kuinka isoa alaa on yleensä tarvis / järkevä jäähdyttää. Eikös yleensä pari makkaria ole tarpeeksi? Käytäviä ja muita oleskelutiloja ei yleensä jäähdytellä, koska ei ole tuo jäähdytys mitään halpaa hommaa. Yleisesti ottaen sen minkä tuolla ilmalämpöpumpulla talven aikana säästää, kesällä jäähdytys syö kaikki säästöt eikä edes piisaa. Itselläkin tuli reilut 300,00€ sähkölaitokselta palkintoa viime hellekesän jäljiltä.

 

[SherwoodinHartsa]

Tuo jäähdytys on todellakin monisäikeinen juttu. Meillä sisäyksikkö on kodinhoithuoneen/olohuoneen välisen oven päällä. Näin se tuuppaa ilmaa liikkeelle pitkin olohuonetta ja sen kyljessä olevaa keittiötä (molemmat samassa avotilassa) sekä kolmea makkaria. Meillä kun ei ole mitään"turhia" käytäviä ja talo on yhdessä tasossa.

Yksi ohje jäähdytykseen on, että kaksi-neljä astetta ulkoilmaa viileämpi tavoitelämpötila on riittävä. Iho tuntee viileyttä mutta vetoa/vedon tunnetta ei esiinny.

No tuo veto ja sen tunteminen ovat yksilöllisiä. Mutta on tuossa se totuus että jo tuo lämpötilaero riittää tekemään olon mukavammaksi eikä sähvöä kulu järjettömästi.

Toisaalta eihän pumppua tarvi pitää päällä muuta kuin silloin kun ollaan kotona. Jos olet vaikka töissä eli poissa10-11 tuntia, niin so what. Kämppä viilenee kyllä aika nopeasti kun tulee kotiin. Ja voihan aina käyttää laitteen ajastus mahdollisuutta, eli yksikkö pärähtää päälle esim 20-30 min ennekuin tulee kotiin. Sitäkin on testattu, mukavaa.

Samaa noudatetaan nyt kun on viileämpää lämmityksen kanssa. Tuo sisäyksikkö on siitä hyvä että sen ilmakierto-toiminnalla saa takan lämpöä levitettyä ilman että ulkoyksikkö on päällä ollenkaan.

No kunhan tulee vuosi -pari täyteen niin on toivottavasti saanut kokeilla kaikkia toimintoja.

 

[Vanha Len]

Kannattaa olla varovainen tuon viilennysominaisuuden kanssa ettei oma talo muutaman vuoden kuluttua ole hometalo. Meillä kun taloja ei ole rakennettu niin, että niitä on ollut tarkoitus viilentää kesällä sisältä päin. Perehtykää aiheeseen höyrynsulku ja kastepiste.

 

[Yläpesä]

kesällä jäähdytys syö kaikki säästöt eikä edes piisaa. Itselläkin tuli reilut 300,00€ sähkölaitokselta palkintoa viime hellekesän jäljiltä.

Puhdasta höpöhöpöä. 300e lisäys normisähkölaskuun tarkoittaa n. 3000kWh:n jäähdytyskulutusta, mikä vaatisi käytännössä että jäähdytät isohkon asunnon useamman kuukauden ajan jääkaappiolosuhteisiin. Jos antamasi luvut ovat lähelläkään totuudenmukaisia niin veikkaisin että laitteesi on rikki.

Itse pidin jäähdytystä päällä koko hellekauden (160m2 noin kuukauden päivät) yötä päivää ja se näkyi sähkölaskussa vajaan 40e:n piikkinä minkä maksoin hymy huulilla samalla kun luin pumputtomien kavereiden yöllisiä kärsimysnäytelmiä. Eivät tienneet muka olevansa onnellisia kun säästivät muutaman kympin puskiessaan hikeä.

Jäähdytys ei syö "säästöä" vaan on rahallinen satsaus asumismukavuuteen.

 

[Yläpesä]

Kannattaa olla varovainen tuon viilennysominaisuuden kanssa ettei oma talo muutaman vuoden kuluttua ole hometalo.

Tämä on puhtaasti laskennallista teoretisointia eikä perustu laboratoriotutkimuksiin eikä varsinkaan kenttäolosuhteiden tutkimiseen. Autotkaan eivät ole homehtuneet vaikka niitä viilennetään kesäkuumilla, samoin muut kuin asuinkiinteistöt.

 

[Sonny Burnett]

Puhdasta höpöhöpöä. 300e lisäys normisähkölaskuun tarkoittaa n. 3000kWh:n jäähdytyskulutusta, mikä vaatisi käytännössä että jäähdytät isohkon asunnon useamman kuukauden ajan jääkaappiolosuhteisiin. Jos antamasi luvut ovat lähelläkään totuudenmukaisia niin veikkaisin että laitteesi on rikki.

Itse pidin jäähdytystä päällä koko hellekauden (160m2 noin kuukauden päivät) yötä päivää ja se näkyi sähkölaskussa vajaan 40e:n piikkinä minkä maksoin hymy huulilla samalla kun luin pumputtomien kavereiden yöllisiä kärsimysnäytelmiä. Eivät tienneet muka olevansa onnellisia kun säästivät muutaman kympin puskiessaan hikeä.

Jäähdytys ei syö "säästöä" vaan on rahallinen satsaus asumismukavuuteen.

Juurikin näin. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä että ilp jäähdytyskäytössä rasittaa kukkaroa n. euron päivässä. Tätä ei monikaan käsitä. Eräskin sankari osti 50e moskiittoverkolla varustetun riippumaton ja nukkui kesällä ulkona kun ei uskaltanut laittaa pumppuaan jäähdytykselle rahan menon pelossa. Meinasi kimppuun käydä kun yritin selittää että tuolla samalla viidelläkympillä olisi jäähdyttänyt monen vuoden hellepäivät.

edit. Ja ne ovet ja ikkunat kiinni silloin(kin) kun jäähdytetään huushollia. Silloin tietysti sähköä kuluukin rutosti, jos yrittää jäähdyttää ilmakehää talon lisäksi..

 

[J.J.Jasper]

Kokeillaan täältä, asiantuntemusta tuntuu olevan.

Noin 10 vuotta vanhan kylppärin vaaleisiin lattialaattoihin on ilmaantunut ns. harmaan näköinen alue. Alue ulottuu kahdelle seinän vieressä olevalle laatalle, mutta laatat eivät kopise, eivätkä ole irti. Olen suhteellisen varma, ettei noita harmaita alueita ollut vielä esim. viikonloppuna.

Lähinnä mielessä käy, että pitäisikö tässä miten paljon huolestua? Pitääkö nyt lähinnä vahtia leviääkö alue tai tummeneeko se? Olen kuullut, että laattaan voi mennä kosteutta sisään ja se aiheuttaisi värimuutoksia, varsinkin hieman halvemmissa laatoissa ja kyse olisi lähinnä esteettisestä haitasta?

 

[Veijari]

Yleisesti ottaen sen minkä tuolla ilmalämpöpumpulla talven aikana säästää, kesällä jäähdytys syö kaikki säästöt eikä edes piisaa.

Täyttä paskaa tuo ihmisten suusta aina pääsevä väite "säästöjen syömisestä". Talvella lämmöntarve on kesän viilennykseen verraten noin kymmenkertainen. Nytkin ulko- ja sisälämpötilan ero on ~20 astetta, pakkasilla jopa 40, joten miten kesällä muutama aste toiseen suuntaan voisi sitten kuluttaa energiaa päättömästi? Lisäksi jäähdytyksellä COP on erittäin hyvä koko ajan, joten kulutus on likipitäen naurettavaa luokkaa.

 

[Beltran]

Puhdasta höpöhöpöä. 300e lisäys normisähkölaskuun tarkoittaa n. 3000kWh:n jäähdytyskulutusta, mikä vaatisi käytännössä että jäähdytät isohkon asunnon useamman kuukauden ajan jääkaappiolosuhteisiin. Jos antamasi luvut ovat lähelläkään totuudenmukaisia niin veikkaisin että laitteesi on rikki.

Itse pidin jäähdytystä päällä koko hellekauden (160m2 noin kuukauden päivät) yötä päivää ja se näkyi sähkölaskussa vajaan 40e:n piikkinä minkä maksoin hymy huulilla samalla kun luin pumputtomien kavereiden yöllisiä kärsimysnäytelmiä. Eivät tienneet muka olevansa onnellisia kun säästivät muutaman kympin puskiessaan hikeä.

Jäähdytys ei syö "säästöä" vaan on rahallinen satsaus asumismukavuuteen.

En ollenkaan epäile kertomusta mutta minua kiinnostaisi tietää mistä tiedät noin tarkkaan kuinka suuri on jäähdytyksen kWh- taikka euromääräinen osuus sähkölaskussasi?
Mulla ainakin on niin että sähkölasku tulee joka toinen kuukausi ja laskun suuruus on aina todellisen kulutuksen mukainen. Eli vuoden sähkölaskuista edullisin on heinä-elokuun lasku, vähän kalliimpi touko-kesäkuun lasku jne. Jos kotiini kytkettäisiin laite joka kuluttaisi sähköä vaikkapa 400kWh heinäkuussa, mun olisi aika hankala määrittää tätä kulutusta vain sillä että lukisin lukemia sähkömittarista/laskusta. Periaatteessa tietysti on mahdollista vertailla laskuja aiempien vuosien vastaaviin laskuihin mutten sitten tiedä ovatko nuo muutenkaan niin lähellä toisiaan että kyseisen sähkölaitteen osuuden voi määrittää noin tarkasti.
Olisihan se kiva tietää omasta sähkölaskusta, mikä osuus on mennyt kodin/käyttöveden lämmitykseen, mikä käyttösähköön ja paljonko ilmastoinnille jne. Mutten minä ainakaan tiedä onko noita osuuksia edes mahdollista määrittää.

 

[Yläpesä]

En ollenkaan epäile kertomusta mutta minua kiinnostaisi tietää mistä tiedät noin tarkkaan kuinka suuri on jäähdytyksen kWh- taikka euromääräinen osuus sähkölaskussasi?

Meillä homma perustuu tarkkaan kirjanpitoon ja vertailuun aiempiin vuosiin (kulutuksen poikkeamat kuten tämän kesän viilennys kuuman jakson takia on erikseen merkitty), toisilla ILP on kytketty kulutusmittariin joka näyttää suorat luvut. Kun oma elämä muuten on melko vakioista, eikä uusia muuttujia tulee hallitsemattomasti, niin kyllä nuo yksittäiset poikkeamat näkee hyvin selvästi sähköntarjoajan palvelusta (seuraaminen on mahdollista jopa tunnin tarkkuudella). Lämpöpumppufoorumilta löydät HC-tyyppien raportit joissa jokikinen watti on logattu ja ihan samoilla linjoilla ovat ne mittauksetkin. Suomen oloissa asunnon viilennykseen saa vuositasolla menemään n.40 e ja siihen asuntokohtaiset parikymmentä prossaa vaihteluväliä.

Ja edelleenkin se tärkeämpi pointti asiassa on, että viilennykseen käytetty raha ei ole pois ilpillä talvikaudella saavutetuista säästöistä vaan erillinen satsaus asumismukavuuteen ja mielenterveyteen.

 

[Veijari]

Kokeillaan täältä, asiantuntemusta tuntuu olevan.

Noin 10 vuotta vanhan kylppärin vaaleisiin lattialaattoihin on ilmaantunut ns. harmaan näköinen alue. Alue ulottuu kahdelle seinän vieressä olevalle laatalle, mutta laatat eivät kopise, eivätkä ole irti. Olen suhteellisen varma, ettei noita harmaita alueita ollut vielä esim. viikonloppuna.

Lähinnä mielessä käy, että pitäisikö tässä miten paljon huolestua? Pitääkö nyt lähinnä vahtia leviääkö alue tai tummeneeko se? Olen kuullut, että laattaan voi mennä kosteutta sisään ja se aiheuttaisi värimuutoksia, varsinkin hieman halvemmissa laatoissa ja kyse olisi lähinnä esteettisestä haitasta?

Olet oikeassa, kyse on lähinnä kosmeettisesta haitasta. Jos vesieriste laatan alla on kunnossa, ei mitään ongelmia ole. Vaikka itse laatta ei olekaan kovin altis kasvualusta homeitiöille on syytä jatkossa huolehtia pesutilojen riittävästä tuuletuksesta ja puhtaudesta.

edit. jos tilassa on lattialämmitys, kannattaa se pitää aina päällä, kesälläkin.

 

[J.J.Jasper]

Olet oikeassa, kyse on lähinnä kosmeettisesta haitasta. Jos vesieriste laatan alla on kunnossa, ei mitään ongelmia ole. Vaikka itse laatta ei olekaan kovin altis kasvualusta homeitiöille on syytä jatkossa huolehtia pesutilojen riittävästä tuuletuksesta ja puhtaudesta.

edit. jos tilassa on lattialämmitys, kannattaa se pitää aina päällä, kesälläkin.

Kiitokset sinulle vastauksesta.

 

[verikuut]

Keittiöremontti

Rivitalohuoneistoon pitäisi uusia keittiö (kalusteet ja kodinkoneet) ja moiselle lystille kartoittaa hintaa. Aikaa tarjouskyselyihin ja kaikkien mahdollisten toimittajien kartoituksiin ei loputtomasti ole, joten suurelta vaivalta säästyttäisiin kun osaisi rajata kyselyt muutamaan paikkaan. Tavoitteena olisi uusia keittiö edullisesti, mutta tietenkin laadusta liikaa tinkimättä. Sekundaa saa halutessaan aaltopahvista.

Jos minulla on mielessäni jokin hinta, jonka olen valmis investoimaan, möläytänkö sen heti kättelyssä? Vai pitääkö joka helvetin komponentti ensin valita tuhannen sivun katalogista ja sitten lopulta todeta joko, että 'budjetti ylittyy, aloitetaan alusta' tai 'rahat riittäisi kyllä siihenkin, että tuo vaihdettaisiin tuohon ja tuon tilalle jotain muuta'? Käsittääkseni keittiöissä on vähän sama homma kuin muussa sisustuksessa, eli myymälässä nähtävät hinnat tippuvat sitä mukaa, kun pakettiin haalitaan lisää tavaraa, toisin sanoen pelkällä nettikuvastolla ei todellisesta hinnasta pääse jyvälle.

Kun kyseessä on pikkuinen rivaritumppi, niin asennuksesta ei varmaankaan kannata yrittää hakea sitä säästöä, vaikka vatupassin ja mittanauhan käyttö tuttua olisikin.

Eli mistä lähteä liikkeelle?

 

[Veijari]

Soita pariin tunnettuun keittiöliikkeeseen ja ilmoita että haluat keittiökalusteet uusiksi ja pyydät niitä käymään. Joku innokas myyjä tulee mielellään kotiinne saakka mittaamaan alkutilanteen ja ehdottaa eri toteutusvaihtoehtoja. Noin pääset kaikkein helpoimmalla.

Jos budjetti ylittyy niin helppohan siitä sitten on alkaa karsimaan esim. ottamalla edullisemmat kodinkoneet, valitsemalla halvemmat materiaalit, kuten pöytätasot jne. Ei sitä hommaa sentään alusta tarvitse aloittaa.

edit. jos säästää haluat niin tee ehdottomasti itse ne työt jotka vähänkin pystyt. Yhden keittiön kalusteiden purku ja uusien asennus on parin viikonlopun homma.

 

[Vanha Len]

edit. jos säästää haluat niin tee ehdottomasti itse ne työt jotka vähänkin pystyt. Yhden keittiön kalusteiden purku ja uusien asennus on parin viikonlopun homma.

Purku tosiankin kannattaa tehdä itse mutta kalusteiden takuu todennäköisesti loppuu kun alat itse niitä asentamaan. Ei tuo kuitenaan järin kallista ole. Sähkötyöt tuossa suhteessa eniten kustantaa.

 

[Veijari]

Purku tosiankin kannattaa tehdä itse mutta kalusteiden takuu todennäköisesti loppuu kun alat itse niitä asentamaan. Ei tuo kuitenaan järin kallista ole. Sähkötyöt tuossa suhteessa eniten kustantaa.

Varmaan tuokin riippuu kalustetoimittajasta mutta ainakin kun kalusteet Puustellilta tilasin ja itse asensin niin mistään takuiden raukeamisista ollut mitään puhetta. Kysymällä tämäkin selviää.

 

[Beltran]

Meillä homma perustuu tarkkaan kirjanpitoon ja vertailuun aiempiin vuosiin (kulutuksen poikkeamat kuten tämän kesän viilennys kuuman jakson takia on erikseen merkitty), toisilla ILP on kytketty kulutusmittariin joka näyttää suorat luvut. Kun oma elämä muuten on melko vakioista, eikä uusia muuttujia tulee hallitsemattomasti, niin kyllä nuo yksittäiset poikkeamat näkee hyvin selvästi sähköntarjoajan palvelusta (seuraaminen on mahdollista jopa tunnin tarkkuudella). Lämpöpumppufoorumilta löydät HC-tyyppien raportit joissa jokikinen watti on logattu ja ihan samoilla linjoilla ovat ne mittauksetkin. Suomen oloissa asunnon viilennykseen saa vuositasolla menemään n.40 e ja siihen asuntokohtaiset parikymmentä prossaa vaihteluväliä.

Kiitos hyvästä vastauksesta, tiedot perustuu siis pidempiaikaiseen seurantaan sekä siihen että ILP:n kulutus on luettavissa mittarista.

Aasinsillan kautta pääsen aiheeseen jota olen miettinyt ja johon olen yrittänyt saada vastausta eri lähteiltä, esim alan firmoilta mutten ainakaan mitään selkeää vastusta ole ikinä saanut, en edes kelvollista "suuntaa antavaa vastausta".
Kuvailen ongelmaani esimerkillä. Oletetaan että olen rakentamassa vaikkapa 160m2 kokoista omakotitaloa (oikeasti en ole). Minulla on kolme mahdollista lämmitysvaihtoehtoa:
1. suora sähkölämmitys (rakennuskulu 5.000€)
2. ilma-vesilämpöpumppu (rakennuskulu 10.000€)
3. maalämpö (rakennuskulu 15.000€)
Jos nyt haluan tietää, kuinka suuren sähkölaskusäästön kWh/vuosi saan tapauksessa 3 ja tapauksessa 2 verrattuna tapaukseen 1, en saa selkeää vastausta. Ainoastaan saan vastauksia tyyliin "maalämpö säästää itsensä 7-10 vuodesssa) mutta en tarkempaa. Oletetaan että rakennan talon periaatteella 3, katson vuoden kuluttua paljonko sähköä on kulunut mutten saa mistään tietää paljonko olisi kulunut jos olisin rakentanut tavalla 1.
Tiedän että sähkönkulutukseen vaikuttaa elämäntavat, perheen koko jne mutta edes mitään keskiarvolukemia en saa tyyliin "keskimääräinen sähkönkulutus 160m2, neljän hengen perheellä on:
1. 30.000kWh
2. 25.000kWh
3. 20.000kWh

Joku tuollainen esitys minua kiinnostaisi mutta mitään tuollaisia keskimääräis-laskelmia en ole onnistunut saamaan niistä firmoista joista olen kysynyt. Sen ne toki ovat osanneet sanoa että "maalämpö säästää itsensä X vuodessa". Kai se lause johonkin perustuu vaikkeivat osaakaan sanoa että mihin. Firman asiakaspalvelijat on koulutettu sanomaan kyseinen lause kyselijöille?

Missä on lämpöpumppufoorumi (löytynee googlella?) onko siellä kyseisen kaltaista pohdiskelua? Tai onkos Yläpesällä taikka jollakin muulla palstalaisella muuta vastausta kysymyksiini, esim nettisaittia josta vastaus olisi kaivettavissa?

Ja edelleenkin se tärkeämpi pointti asiassa on, että viilennykseen käytetty raha ei ole pois ilpillä talvikaudella saavutetuista säästöistä vaan erillinen satsaus asumismukavuuteen ja mielenterveyteen.

Onnittelen sinua valinnastasi.