Talonrakennus- ja remonttiketju

  • 889 196
  • 4 118

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tapetointi ja maalaus ei vaadi lupaa, mutta kaikki, mikä voi jollain tapaa vaikuttaa muihin asukkaisiin, vaatii. Esim. lattiamateriaalien vaihto --> askeleet voivat kuulua herkemmin uudella materiaalilla. Itse ilmoitin isännöitsijälle kaikki, mitä teemme eli väliseinän siirron, tapetoinnin, maalauksen ja lattiamatskut. Tuota katon laskemista en ilmoittanut, koska se piti jättää pois alunperin. Pitää yrittää vääntää lupa siihen huomenna.

Hommanhan piti toimia siten, että isännöitsijä vie tiedon hallitukselle, josta tulee päätös. Meillä vain kävi siten, että isännöitsijä otti ilmoituksen vastaan ja häipyi lomille. Toimistosta sanottiin, että koska duunit ovat aika selkeitä, voin aloittaa ne ja soitan sitten parin viikon päästä takaisin. Luulen, että käytänteissä on paljon eroja taloyhtiöittäin. Jotkut nipottavat, meillä onneksi ymmärrettiin, että on mielekkäämpää muuttaa rempattuun kämppään kuin remontoida töiden alettua ja asua samalla siellä. Lisäksi laitoin asian vireille reilusti kesäkuun puolella, joten isännöintitoimistollakin ajateltiin, että se menee ikäänkuin vanhoilla kaasuilla.
 

tombraider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Eteisen katto pitäisi tiputtaa inaus alaspäin ja upottaa parit spotit siihen. Mietin vain, mikä materiaali olisi hyvä sisäkattoon. Kipsilevy on niin painavaa käsitellä yksin. Puupaneeli ei käy. Ehdotuksia?

Kipsilevy on hyvä, mutta vaatii aikalailla töitä tasoitus ja maalausvaiheessa. Hyviä vinkkejä olikin jo yllä. Mikäli upotettavat Spotit on halogeeneja, niin muista jättää kunnolla tilaa yläpuolelle. Sitten vaikka jokin kuumuutta kestävä levyn palanen kiinni yläpuolelle. Itse laitoin kipsilevyn palaset jokaisen halogeenin yläpuolelle. Jossain vaiheessa vaihdan halogeenipolttimot led-polttimoiksi, kunhan värisävyt ja hinta tulevat mieleiseksi.

Tosiaan tuolla hissinostimella menee hienosti yksinkin kipsilevyt paikalleen, mutta kyllä siinäkin on sitä tepuloimista ihan tarpeeksi. Kaikki menee siihen asti ihan hyvin, mutta niiden viimeisten millien kanssa tuhraantuu aikaa ja hermot on koetuksella, jos yksin tekee. Yli kolmessa metrissä kiikkerältä rakennustelineeltä yrität sovittaa hisissä olevaa kipsilevyä yksin paikalleen, niin helposti tulee mieleen raksamiesten puhelinnumerot.
Eli onnistuu yksin, mutta hermot on koetuksella.
 

Sisäliitin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ei ihmiset nykyään halua puuta mihinkään,ainakaan puun värisenä. Kaikki on oltava muovia tai pahvia ja tietenkin sairaalavalkoista.
 

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
Ei ihmiset nykyään halua puuta mihinkään,ainakaan puun värisenä. Kaikki on oltava muovia tai pahvia ja tietenkin sairaalavalkoista.
No ainakin omasta mielestä juuri mikään ei ole typerämmän näköistä kuin vaalea puu sisustuselementtinä. Tumma puu taas on ihan hyvä sisustuselementti, wengen värisenä mieluummin kuin merbauna. Myös harmaammat puut (antiikkitammi jne) menee oikein kivasti. Koivuparketti näyttää siltä että valkoinen lattia on kellastunut ja oksien kohdilla on likatahroja.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
No ainakin omasta mielestä juuri mikään ei ole typerämmän näköistä kuin vaalea puu sisustuselementtinä.

Ei käsittelemätön mänty, kuusi tai koivu meikäläisenkään mielestä sovi oikein muualle kuin mökille ja saunaan, mutta pintakäsittelyllä mahdollisuudet ovat rajattomat. Ja mdf:ät, haltexit yms ovat lähinnä puujäljitelmiä, joiden ajan hampaan kesto sekä teknisesti että tyylillisesti on aitoa heikompi, joten sen takia kyselin sampion puukieltoa.
Tumma puu on toki ihan kivan näköistä, mutta lattiassa hiukan hankalasti sisustettavaa ja katossa taas pimentävää. Itse olen hurahtanut vaalennettuun puuhun, lipeöitynä, vahattuna, maalattuna, miten vaan.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Saako tiedustella, miksei puupaneeli käy? Ulkonäkösyistä vai joku muu syy?
Ulkonäkö ja hinta. Mdf-kamasta löytyi sopivan laatuinen ja hintainen, ponttia ei juuri huomaa ja se on mukavempi asentaakin. Puusta olisi kyllä saanut täysmittaisia, mutta peruspuupaneeleissa ponttaus on liian näkyvä ja erikoisemmissä hinta karkaa käsistä.

Tottakai puu on puuta, enkä minä sitä kavahda. Jossain asioissa vain se ei sovi makuuni, toisissa taas hinta tulee vastaan. Jos rahaa olisi, laittaisin oikein mielelläni aitoa matskua lattiaan yms. mutta nyt pitää priorisoida hiukan.
 

Seppis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Äsät
kaapeli vai antenni?

Olen tässä syssymmällä muuttamassa omakotitaloon ja talo on liitettynä kaapeliverkkoon. Nyt kysynkin kannattaako minun ottaa tuo kaapeliyhteys käyttöön (avausmaksu ~200e ja 6e/kk) vaiko virittää antenni katolle ? Jaa että sanomattakin selvää että antenni vaan katolle ja ilmasii katseluhetkii? (tv-lupaa en ole tottunut maksamaan)

Antennin ja kaapelin etuja ja haittoja?
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Väliseinän siirron yhteydessä hävisi ainoa puhelinpistoke. Tänään havahduin siihen, että eteisen lattiasta tönöttää 20 cm pätkä piuhaa ja sen olisi hyvä olla käytössä jo ensi viikolla. Piuhan saa vietyä hyvin kaappien takana, mutta puhelinyhtiön asentajilla on ymmärrettävästi jonoa. Sähkärini taas on jäämässä lomille, eikä haluaisi varmasti tulla ensi viikolla riekkumaan meille yhden puhelinjohdon vuoksi. Onko tuollainen täysin mahdoton juttu maallikolle? Periaatteessa siinä on yksi piuha, jonka sisältä tulee kaksi pienempää johtoa. Siihen pitäisi saada jatkoa pari metriä sekä wlan-purkki toiseen päähän. Vai odotanko kiltisti, kumpi ehtii ensin, puhelinyhtiön jannu vai sähkömies?

Hassuja asioita sitä unohtuukin.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Olen tässä syssymmällä muuttamassa omakotitaloon ja talo on liitettynä kaapeliverkkoon. Nyt kysynkin kannattaako minun ottaa tuo kaapeliyhteys käyttöön (avausmaksu ~200e ja 6e/kk) vaiko virittää antenni katolle ? Jaa että sanomattakin selvää että antenni vaan katolle ja ilmasii katseluhetkii? (tv-lupaa en ole tottunut maksamaan)

Antennin ja kaapelin etuja ja haittoja?

No noista vaihtoehdoista en todellakaan edes harkitsisi muuta kuin tuota kaapelia. Ei tuo nyt kuitenkaan ole kovin paha hinta, jos vertaa vaikkapa noihin liittymismaksuihin. Kaapelissa on todennäköisesti laajempi ohjelmatarjonta (ainakin lisäkorteilla) ja parempi kuvanlaatu kuin antennipuolella.

Toisaalta jollet sitä lupaa ole tottunut maksamaan, et todennäköisesti ole tottunut katsomaankaan, joten kannattaa unohtaa molemmat vaihtoehdot. ;)

sampio kirjoitti:
Onko tuollainen täysin mahdoton juttu maallikolle?
Eipä tuo nyt maallikollekaan mikään mahdoton juttu ole. Johto olisi varmaakin hyvä jatkaa jakorasiassa ja vetää uusi johto siitä eteenpäin uudelle rasialle. Ne kaksi johdinta kytketään puhelinpistorasian ylempiin liittimiin. Toisaalta jos sähkäri on siellä ollut hommissa, olisi tuo varmaankin hänen hommiaan tehdä loppuun.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Ulkolaudoituksen vaihto

Yritin hakea vähän, mutta en löytänyt tästä mitään.

Meidän alueemme talot ovat 42 vuotta vanhoja ja kaikissa sama juttu, ulkolaudoitus pitää vaihtaa pikku-hiljaa. Ja yksi ja toinen tekeekin tätä joka kesä - minäkin.

On myös mielenkiintoista seurata, miten muut tekevät ja neuvoja tulee jos minkälaisia, kun naapurit tulevat esittämään miten he tekivät ja miten kannattaa tehdä.

Sen verran kiinnostava juttu minulle tietenkin, että olen myös kaivellut vähän netissä ja moni asia on alannut askarruttamaan.

1. Uudet laudat, siis ne jotka asennetaan pystysuunnassa, tulee katkaista siten, että juuri on vino. Näin vesi ei sitten teorian mukaan lepää laudan alapäässä ja laudan elinikä pitenee.
- Olen hieman kaivellut. Missään ei vahvisteta sitä, että laudan elinikä todellakin pitenee, vaan aina sama vastaus - kannattaa sijoittaa kunnon suojaukseen ja pintakäsittelyyn. Silloin kestää isältä pojalle, eikä ole väliä onko se juuri suora, vai vino. Uskon ja sijoitan enemmän huolelliseen suojaukseen ja pintakäsittelyyn.
- Katkaisun jälkeen laudat pystyyn hetkeksi puuöljypurkkiin. 10 litran pönttö toimi tässä hienosti ja annoin lautojen olla pöntössä tunnin verran.

2. Moni maalaa laudat molemmin puolin ja rohkeimmat puhuvat silloin kaksinkertaisesta eliniästä laudoille.
- Repiessäni pois vanhoja lautoja, painin merkille, ettei niitä oltu käsitelty lainkaan takapuolelta. Siitä huolimatta ne olivat uudenveroisia, 42 vuoden jälkeen. Vain juuret ovat märäntyneet, mutta tähän ei takapuolien maalaus olisi auttanut kuitenkaan. Siis lautojen takapuolinen maalaus on ajanhukkaa.

3. Kannattaa ostaa valmiiksi pohjamaalattua lautaa. Hieman kalliimpaa, mutta säästää yhden työvaiheen.
Ensimmäisen kerroksen laudat kannattaa maalata, ennen kuin naulaa seuraavan päälle. Muussa tapauksessa kun puu kutistuu, tulee näkyviin puunvärinen raita jokaisen laudan reunalla ja näitä saa sitten paikkailla joka vuosi maalaamalla.
- Itse katkoin kaikki laudat valmiiksi ja maalasin ne kertaalleen. Sitten vielä kerran paikalla. Samalla menivät ruuvinkannat piiloon.
- Maalissa ei kannata säästää!! Vaihdoin ensimmäisen seinän kaksi vuotta sitten ja käytin teknoksen talomaalia. Tänä päivänä, kun katson seinää, se on kuin vastamaalattu! Näin ei voi sanoa kaikkien naapureiden seinistä, joista jotkut näyttävät siltä, kuin ne olisi maalattu 20 vuotta sitten, vaikka maali on ihan tuore. Siis ei sitä kaikkein halvinta paskaa seinään! On synti tehdä hyvä työ ja pilata se sitten säästämällä maalissa.
- Maalaus kannattaa tehdä mielummin kahdella ohuella kerroksella, kuin yhdellä paksulla.

3. Naulaus. Kaksi naulaa vierekkäin on perinne. Eräs ystäväni tosin kutsui tätä hulluudeksi.
Ensimmäiseen lautakerrokseen riittää kaksi naulaa per lauta. Yksi ylös, toinen alas. Seuraava kerros naulataan sitten jokaisen poikkialuslaudan kohdalta, mutta vain yhdellä naulalla. Sillä vanhat laudathan ovat yleensä haljenneet alhaalta, koska puu elää, mutta nämä kaksi julmaa naulaa estävät tämän ja näin lauta sitten halkeaa lopuksi. Ja todellakin, jokainen pois repimäni lauta on haljennut alhaalta, näiden kahden naulan kohdalta ja sieltä se mätäneminen on sitten alannut.
- Joten vain kaksi naulaa ensimmäiseen kerrokseen, ja päällimmäisiin naula per poikkilauta.
- Nauloilla on myös taipumus nousta ulos vuosien mittaan. Naapurini käytti ruuveja. Ei tarvitse hakata ja akkukäyttöisellä koneella ruuvaus käy nopeasti ja vaivattomasti. Tein näin ja homma meni hienosti. Ei tarvinnut häiritä naapureita ja taulut eivät tippuneet seiniltä kotona. Laudat myös imaisivat hienosti paikoilleen ruuveilla ja pysyvät takuulla paikoillaan. Saattaa tosin olla ikävää repiä niitä irti, sitten joskus kun on taas aika vaihtaa....

Onko muilla kokemuksia/vinkkejä tästä?
 

Myyrä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Spurs
1. Uudet laudat, siis ne jotka asennetaan pystysuunnassa, tulee katkaista siten, että juuri on vino. Näin vesi ei sitten teorian mukaan lepää laudan alapäässä ja laudan elinikä pitenee.
- Olen hieman kaivellut. Missään ei vahvisteta sitä, että laudan elinikä todellakin pitenee, vaan aina sama vastaus - kannattaa sijoittaa kunnon suojaukseen ja pintakäsittelyyn. Silloin kestää isältä pojalle, eikä ole väliä onko se juuri suora, vai vino. Uskon ja sijoitan enemmän huolelliseen suojaukseen ja pintakäsittelyyn.
- Katkaisun jälkeen laudat pystyyn hetkeksi puuöljypurkkiin. 10 litran pönttö toimi tässä hienosti ja annoin lautojen olla pöntössä tunnin verran.

2. Moni maalaa laudat molemmin puolin ja rohkeimmat puhuvat silloin kaksinkertaisesta eliniästä laudoille.
- Repiessäni pois vanhoja lautoja, painin merkille, ettei niitä oltu käsitelty lainkaan takapuolelta. Siitä huolimatta ne olivat uudenveroisia, 42 vuoden jälkeen. Vain juuret ovat märäntyneet, mutta tähän ei takapuolien maalaus olisi auttanut kuitenkaan. Siis lautojen takapuolinen maalaus on ajanhukkaa.

3. Kannattaa ostaa valmiiksi pohjamaalattua lautaa. Hieman kalliimpaa, mutta säästää yhden työvaiheen.
Ensimmäisen kerroksen laudat kannattaa maalata, ennen kuin naulaa seuraavan päälle. Muussa tapauksessa kun puu kutistuu, tulee näkyviin puunvärinen raita jokaisen laudan reunalla ja näitä saa sitten paikkailla joka vuosi maalaamalla.
- Itse katkoin kaikki laudat valmiiksi ja maalasin ne kertaalleen. Sitten vielä kerran paikalla. Samalla menivät ruuvinkannat piiloon.
- Maalissa ei kannata säästää!! Vaihdoin ensimmäisen seinän kaksi vuotta sitten ja käytin teknoksen talomaalia. Tänä päivänä, kun katson seinää, se on kuin vastamaalattu! Näin ei voi sanoa kaikkien naapureiden seinistä, joista jotkut näyttävät siltä, kuin ne olisi maalattu 20 vuotta sitten, vaikka maali on ihan tuore. Siis ei sitä kaikkein halvinta paskaa seinään! On synti tehdä hyvä työ ja pilata se sitten säästämällä maalissa.
- Maalaus kannattaa tehdä mielummin kahdella ohuella kerroksella, kuin yhdellä paksulla.

3. Naulaus. Kaksi naulaa vierekkäin on perinne. Eräs ystäväni tosin kutsui tätä hulluudeksi.
Ensimmäiseen lautakerrokseen riittää kaksi naulaa per lauta. Yksi ylös, toinen alas. Seuraava kerros naulataan sitten jokaisen poikkialuslaudan kohdalta, mutta vain yhdellä naulalla. Sillä vanhat laudathan ovat yleensä haljenneet alhaalta, koska puu elää, mutta nämä kaksi julmaa naulaa estävät tämän ja näin lauta sitten halkeaa lopuksi. Ja todellakin, jokainen pois repimäni lauta on haljennut alhaalta, näiden kahden naulan kohdalta ja sieltä se mätäneminen on sitten alannut.
- Joten vain kaksi naulaa ensimmäiseen kerrokseen, ja päällimmäisiin naula per poikkilauta.
- Nauloilla on myös taipumus nousta ulos vuosien mittaan. Naapurini käytti ruuveja. Ei tarvitse hakata ja akkukäyttöisellä koneella ruuvaus käy nopeasti ja vaivattomasti. Tein näin ja homma meni hienosti. Ei tarvinnut häiritä naapureita ja taulut eivät tippuneet seiniltä kotona. Laudat myös imaisivat hienosti paikoilleen ruuveilla ja pysyvät takuulla paikoillaan. Saattaa tosin olla ikävää repiä niitä irti, sitten joskus kun on taas aika vaihtaa....

Onko muilla kokemuksia/vinkkejä tästä?
1. Ei mullakaan mitään tutkimustietoa ole, mutta perimätiedon ja maalaisjärjen mukaan näin pitää tehdä. Öljypurkkiin upottamisen näkisin öljyn tuhlaamisena. Ei se öljy siinä montaa vuotta suojaa tai sitten saat öljytä niitä aina muutaman vuoden välein.

2. Turha niitä lautoja on maalata molemmilta puolilta. Ei ne mitään kosteutta ime siitä pinnalta tai varsinkaan takapuolelta. Sieltä sahauskohdasta se imeytyy tai siitä, missä vesi makaa pitkän aikaa. Toivottavasti vesi ei makaa siellä takapuolella.

3. Jos on rahamiehiä, niin kannattaa ostaa valmiiksi pohjamaalattua lautaa talon ulkoseinään.

4. Osta/vuokraa naulapyssy. Pysyy takuulla paikoillaan. Käy miljoona kertaa nopeammin kuin jollain akkukoneella. On halvempaa. Helpompi repiä irti.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
1. Kyllähän se tippanokka ihan maalaisjärjellä puun päätä suojaa. Mitään mainittavaa lisäpanostusta tai "sijoitusta" se ei vaadi. Oleellista on, että tuuletus on kunnossa. Päät kannattaa maalata, voihan niitä öljyssäkin uittaa, mutta ei sillä mitään puuta impregnoida.
2.No ei todellakaan maalata molemmilta puolilta, järjetöntä. Sama asiantuntija varmaa käskee maalata peltikatonkin molemmilta puolilta.
3.No tietyin rajauksin kyllä voi ostaa pohjamaalattua. En ole perehtynyt onko teolliset pohjamaalit miten vesihöyryä läpäiseviä vai ihan muovimaaleja, jolloin kannattaa varmistua että ulkoverhous tuulettuu, eikä seinässä ole kahta tiivistä pintaa (eli toista sen sisäpuolen höyrynsulun lisäksi.) Muutenkin maaliasioissa mielipiteitä on vähintään yhtä monta kuin maalariakin.
4.Naulapyssyllä saat kivasti, jos ei mitään takonaulaulkonäkövaatimuksia ole. Ruuvari ei tunnu järkevältä, en toki estettäkään näe. Jos naulojen päät ovat noussee esiin, kertoo se enemmänkin ongelmista kiinnitysalustassa kuin naulassa. Tuleeko finnishninjalle siis paneeli vai rimalauta? Äkkiseltään halkeilu kertoo joko liian isosta naulasta tai liian päästä naulaamisesta.

Varmaan onkin jo tuttu sivusto, mutta talon vuosimallin perusteella hyödyllistä tietoa, ja armotonta vääntöä: www.rintamamiestalo.fi
 
Viimeksi muokattu:

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
1. Haeskelin tosiaankin kovasti lisää infoa tuosta tippanokasta, mutta mistään en löytänyt tietoa, joka vahvistaisi sen, että siitä olisi jotain hyötyä. Nuo repimäni, tippanokattomat laudat ovat kestäneet 40 vuotta, enkä usko, että päiden suojaamiseen on silloin joskus aikoinaan uhrattu mitenkään suuremmasti aikaa. Nyt olen suojannut ne huolellisesti ja uskon, että taas mennään, vähintään ne 40 vuotta...
Mutta loogisesti ajateltuna kyllä, luulisi, että tippanokka auttaa asiaa.

Päiden öljyämiseen olen uskonut kovasti, mutta hieman panee mietteliääksi nyt... tätä pitää kyllä myös tutkia lisää.

2. Luin myös jostain, että jos käyttää maalia, joka ei hengitä ja maalaa sillä molemmat puolet, niin laudat mätänevät alta aikayksikön. Joten ei siis todellakaan kannata maalata molemmin puolin. Mielenkiintoista tosin, että näin erään kirvesmiehen tekevän näin, kun hän teki itselleen. Ja takana 40 vuoden kokemus...

3. Eikös noihin naulapyssyihin pidä olla pieni kompressorikin? Varjopuolena naapureiden häirintä. Ruuvaus on kuitenkin nopeampaa kuin käsinalaus ja pysyy varmasti, puolet vähemmällä materiaalilla.
Uskon, että meidän tapauksessamme naulat ovat tosiaankin olleet liian isoja ja ne ovat aivan liian lähellä päitä. Näin 126 talossa... Tämä ehkä selittää myös naulojen ulosnuosun, rima panelin alla pehmenee myös, koska se on liian alhaalla ja näin naulat pääsevät nousemaan. Tähän ei kyllä auta naulapyssykään.

Miten syvälle muuten naulapyssy ampuu naulan? Itselläni on sellainen käsitys, että se ampuu sen liian syvälle. Naulan kantahan ei saa olla syvemmällä, kuin puun pinta...

Meillä on toinenkin 70-luvun moka, alakerrassa ei ole lainkaan tippapeltejä, ensimmäisen ja toisen kerroksen välistä sellaiset löytyvät, tosin aivan liian pieni väli laudan ja pellin välillä. Olen nyt lyhentänyt alakerran lautoja niitä vaihtaessani ja asennan aina tippapellin.

Pitänee tutustua tuohon linkkiin! Kiitos!
 

Veijari

Jäsen
1. oli tippanokka tai ei niin huolellinen puun maalaus tai muu pintakäsittely sekä riittävä tuuletus on kaiken a ja o.
2. pelkkä ulkopinnan maalaus riittää - ei ole perustetta sille että taustan maalaaminen pidentäisi käyttöikää. Voi käydä pikemminkin päinvastoin.
3. naulapyssyjä on sekä ilmanpaineella toimivia jolloin tarvitset tosiaankin kompressorin sekä sitten kaasulla+akulla toimivia, ts. impulssinaulaimia. Impulssinaulainta suosittelen jolloin ei tarvitse vedellä perässä sitä paineletkua. On kohtuullisen ärsyttävää vetää jossain telineellä perässä sellaista jäykkää ja kietoutuvaa letkua.

Jos et keskellä yötä naulaile niin naapureiden "häiritsemisestä" ei kannata huolehtia. Kyllähän sitä nyt taloansa saa remontoida kun tekee sitä järjestyssääntöjen puitteissa, vai pitääkö teillä päin naapurilta pyytä lupaa pihalla pierimiseenkin?

Naulapyssyssä voi naulan tunkeutumissyvyyttä säätää portaattomasti eli jos haluat tehdä työn joutuisasti ja mahdollisimman vaivatta niin tee se naulaimella. Jos taas haluat tehdä kuin sitä kuuluisaa Iisakin kirkkoa niin sitten ruuvailet tai lyöt naulat käsin.
 
Viimeksi muokattu:

AnaMasa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lahko
Kokeillaan löytyykö hyviä arvauksia rakennusluvista.

Meillä on aivan tontin rajalla (ks. punainen täplä liitteessä) jeesuksen aikainen autotalli. Naapuri on yksi ja sama sekä idässä, että pohjoisessa. Talli tekisi mieli uusia ja varmaan samalla hitusen laajentaakin kahden auton talliksi tai sitten vähintään katos toiselle autolle tuohon vasempaan kylkeen. Naapurin kanssa kun otin asian puheeksi, niin sieltä tuli sekunnissa korotetulla äänellä, että "se on sitten 5m rajasta" ja noinhan se menee meidän kunnan nykyisten määräysten mukaan, ainakin jos olisin tekemässä uutta tallia. Mutta mites vanhan tallin tuunaamisen kanssa? Vanha talli on siis kaavassa.

- Jos vaan teen vanhan tallin uusiksi saman kokoisena, niin ongelmaa ei pitäisi olla, eihän?
- Jos laajennan kahden auton talliksi (talli kasvaisi siis vasemmalle), niin luvat menee varmasti uusiksi, mutta onko koko paska vedettävä sitten viisi metriä irti rajasta?
- Jos vastaus edelliseen olisi kyllä, niin voisiko lupa-asioita keventää uusimalla vanhan tallin ja laajentamalla vain sivukatoksella?

Ja ei, naapurin kanssa ei ole hinkua riitoihin, mutta ei myöskään jalkoihin. Ja ei, kunnassa eivät vastaa näin ympäripyöreisiin kysymyksiin mitään. Haen siis vasta jonkinlaista tulokulmaa koko asiaan. Se voi olla, että lopputuloksena talli on kokonaan toisella puolella tonttia ja vanhan tallin paikalla on kolmemetrinen valaistu vitivalkoinen perseenmallinen suihkulähde.
 

Liitteet

  • tontti.JPG
    tontti.JPG
    5,1 KB · kertaa luettu: 532
Viimeksi muokattu:

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
että "se on sitten 5m rajasta" ja noinhan se menee meidän kunnan nykyisten määräysten mukaan, ainakin jos olisin tekemässä uutta tallia. Mutta mites vanhan tallin tuunaamisen kanssa? Vanha talli on siis kaavassa.


Heh, meillä on liki täsmälleen sama tilanne. 60-luvulta peräisin oleva hoitamattomassa tilassa oleva "varasto", joka on aivan tontin rajassa kiinni. Arvaan jo kysymättäkin että kunnan lupaa uuden rakentamiseen samoille sijoille ei tule - joskin uskon että naapurin kanssa asia hoituisi sovussa - joten olen jo etukäteen päätynyt mörskän "kunnostamiseen". Tästä aion pitää kiinni sillä meidän tontilla ei vaihtoehtoa yhtä tilavalle varastolle löytyisi. Mutta arvatenkin kannattaa dokumentoida työnsä valokuvantarkasti jotta ei tule väärinkäsitysten mahdollisuuksia mahdollisille valittajille.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Jos et keskellä yötä naulaile niin naapureiden "häiritsemisestä" ei kannata huolehtia. Kyllähän sitä nyt taloansa saa remontoida kun tekee sitä järjestyssääntöjen puitteissa, vai pitääkö teillä päin naapurilta pyytä lupaa pihalla pierimiseenkin?

Minä kyllä yritän olla metelöimättä, päivälläkin, jos löytyy hiljaisempia vaihtehtoja. Varsinkin näin heinäkuun aikaan, kun ihmisillä on loma. Me kun asumme vielä alueella, jossa aina joku nakertaa ja vaihtaa jotain aitaa. Vaikka homma mahtuukin järjestyssääntöjen sisään, niin voi sitä siitä huolimatta yrittää edes, sillä monta kertaa näkee myös jengiä, jotka eivät välitä yhtään naapureista. Hyvänä esimerkkinä se työmaaradio, jonka pitää huutaa koko päivä täysillä, kuunteli sitä joku tai sitten ei.

Minulla on aika paljon kokemusta maalauksesta, vähän joka puolella ja allekirjoitan kyllä tuon sinun kirjoittamasi. Hyvä pintakäsittely, eikä ole mitään väliä, onko laudan päässä joku vitun tippanokka vai ei. Jos pintakäsittely on tehty huonosti, niin ei siinä mitkään vinosahaukset auta.
Samoin tuuletus. Tavaran pitää saada ilmaa.

Noita naulapyssyjä jotenkin vierastan. Jos tekisin paljon sitä hommaa, niin silloin, mutta kun vaihtaa seinän pari omaan taloon kesällä, niin ihan hyvin menee akkukäyttöisellä ruuvikoneella.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Aamulehdessä on ollut parina päivänä juttua Finndomon ja Älvsbyn uusista omakotitaloista joiden alapohja homehtuu jo parissa vuodessa johtuen siitä ettei pohjaa rakenneta tuulettuvaksi vaan tilaan asennetaan kuivauskone. Joka sitten tietenkään ei aina toimi eikä ulotu joka nurkkaan.

Näköjään Finndomo on jättänyt VTT:ltä tilaamansa tutkimuksen johtopäätöksetkin omaan kaappiin. Ikävää tulevien oikeusjuttujen kannalta että raportti livahti julkisuuteen. Olisikohan työntekijöiden joukossa moraalin yhä omaaviakin?

Jos Jatkoajasta löytyy noiden talojen omistajia niin kannattaa varmaan tehdä perusteellinen kuvaus/mittaus alapohjasta.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Noista kuivauskoneista olisi mielenkiintoista keskustella vähän lisää.
Meillä nimittäin ei ole kellaria, eikä mitään erikoista tuuletusjärjestelmää, vaan sellainen 70-luvun ”automaattinen” tuuletus.

Anticimex lähetti viime kerralla nuoren naisen nuuskimaan. Hän kävi talon alla ja ehdotti, että pitäisi levittää muovia talon alle, sepelin päälle ja sitten kuivauskone sinne.
Kyselin, että mitäs siitä on hyötyä, kun molemmissa päissä on kaksi ilmareikää? No neiti sanoi, että ne pitää tukkia, että saadaan talon alla olevasta tilasta mahdollisimma kuiva ja että kuivauskone kuivaisi mahdollisimman tehokkaasti.
Rohkenin kysyä, että mitens sitten itse talon ilmastoinnin kanssa? Sillä sieltä talon altahan lähtee kaksi putkea, joihin on yhdistetty vessojen ja pesutuvan ilmastointikanavat ja homma perustuu paljolti luonnolliseen vetoon. Jos siis yhtäkkiä tukitaan ilmareiät talon alta, niin ymmärtääkseni silloin kyllä ilma seisoo talon sisällä kuin pullossa!
Neiti ei osannut vastata.
Jotenkin tuntuu siltä, että pitäis sanoa irti koko sopimus Anticimexin kanssa.
Ihmettelin myös vähän yhtäkkistä hätää saada talon ja sepelin välinen tila kuivaksi. 40 vuoden jälkeen voi nähdä vielä kirvesmiesten luotilankojen viivat talon lattian alla. Ei pienintäkään merkkiä kosteudesta. Periaatteessa ihan uuden näköinen lattia altapäin. Miksi ihmeessä sitä pitäisi nyt yhtäkkiä alkaa kuivaamaan kovan hädän kanssa ja kaikilla vitun kuivauskoneilla? Neiti siihen, että ilmasto on muuttunut ja talvet ovat niin leutoja, että kosteus on ja tulee olemaan uusi ongelma tulevaisuudessa, varsinkin tällaisille vähän vanhemmille taloille.
Epäilen. Varmasti joillekin, mutta pitääkö kaikkien tehdä tällainen operaatio taloonsa, varmuuden vuoksi, koska ilmasto on muuttunut?

Onko mielipiteitä/kokemuksia moisesta?
 
Suosikkijoukkue
Ilves
Olemme asuneet nyt reilut neljä vutta Älvsbytalossa ja talon mukana tullut kanadalaisten valmistama Woods kuivuri on maannut hylättynä ja täysin käyttämättömänä pihalla olevan varaston nurkassa.

KUn kyselin aikanaan syytä tuohon härveliin, niin Älvsbyn edustaja Pirkanmaalla kertoi että jossain vaiheessa Ruotsissa oli rakennettu muutama Älvsbytalo todella kosteaan "monttuun". No siellä paikallinen rakennustarkastaja oli sitä mieltä, ettei taloihin saa lopputarkastusta ilman tuollaista härveliä, muovia rossipohjassa olevan sepelin päällä ja pohjan tuuletusaukkojen tukkimista.

Siinä kun juteltiin asiasta, niin hän totesi että kaikille joille on myynyt talon on sanonut, ettei niitä luukkuja kannata tukkia. No sen nyt sanoo jo järkikin. KUn nuo meilläkin perustuksissa olevat kahdeksan tuuletusluukkua ovat auki niin käy mukava ilmanvaihto perustuksissa. Ei ole vettä sepelin päällä, ilma on raikas ilman mitään kellarin sun muita hajuja, alapohja on aivan kuiva.

SItten kun alapohjaan kuuluva kosteus/lämpömittari näyttää että lämpötila on nollassa tai muutaman asteen pakkasella olen tukkinut hellästi osan tuuletusaukoista. Ristikulmiin olen jättänyt aukot auki, että ilma kiertää talven pakkasillakin.

EI ne viemäriputket siellä talon alla jäädy, kun niihin olen laittanut eristeen päälle. Muuten kyllä ulkoseinää lähellä oleva WC:n putki menee tukkoon pakkasella. Kerran tuli koettua sekin, heti ekana talvena. WC oli pienellä käytöllä ja kosteus alkoi putken sisällä vetää huurteeseen ja sitten sopivalla pakkasjakosolla se narahti umpeen. Taisi viimeinen veto ns rekkamiehen niittiä olla liikaa... No sitten kun se suli pois pienen puhallinkäsittelyn jälkeen, ovat eristeet auttaneet.

Älkää näissä rossipohjaisissa taloissa tehkö missään nimessä tuulettuvaksi tarkoitetusta alapohjasta pulloa. Se on takuuvarma keino saada kosteus nousemaan ja siitä ne vauriot alkaa.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Olet Hartsa näköjään samoilla linjoilla.
Näyttää vähän siltä, että monessa tapauksessa ei mennä tapauskohtaisesti, vaan jonkun yleisen suosituksen mukaan. Siis kuivaaja sellaisiinkin monttuihin, joissa on aina muutenkin kuiva. Meidän rivitaloletka on korkealla, kallion päällä, eikä puhettakaan mistään savimontusta. Lisäksi sepeli on isokokoisen karkeaa ja näyttää huuhtelevan hyvin talonalustan. Ja tosiaankin, ilma siellä on myös raikas, ei ollenkaan ummehtunutta, tai kosteaa.

Meidän asuntomme on päädyssä ja viemäriputki lähtee siitä koko järjestelmään. Siis meidän kiettiöstämme lähtevä putki on koko letkan ohuin. Siitä se kulkee sitten seuraavan talon kohdalle, josta alkaa se paksu, yhteinen putki.
Pian muuttomme jälkeen aloin haistelemaan vierasvessassa. Käynti talon alla paljasti, että vanha valurautainen viemäriputki oli ruostunut puhki yhdestä kohtaa. Noh, sehän veti siitä ilmaa ja lykkäsi sen mukana viemärinhajua vierasvessaan. Vedin katkaisulaikalla koko putken poikki ja kävin hakemassa muovista tilalle, koko matkalle. Siis uusi putki koko matkalle. Parin tiivisteen kera homma maksoi 50€. Samalla alkoi vetämään keittiönkin viemäri paremmin.
Mietiskelin usein tuota eristystä, mutta en tehnyt sitä. Viime talvi oli jännittävä, kun oli tavallista enemmän pakkasta. Mutta ei jäätynyt.
 

Tuamas

Jäsen
Aamulehti on julkaissut tuon edellä mainitun VTT:n Finndomo-raportin kokonaisuudessaan.

Niin, josta selviää että kyseessä ovat koetalot (joissa kukaan ei asunut tuon tutkimuksen aikana), joilla testattiin kyseistä ratkaisua ääriolosuhteissa. Lisäksi toisen talon homevaurio johtui pääasiassa vesiputken katkeamisesta, eikä pohjarakenteesta.

Aamulehdeltä niin hirveää likasankojournalismia, että ihmettelen jos tästä ei seuraa oikeusjuttua.

Vielä kun Kokkolan tapaus on vähintäänkin hämärä (salaojitus tehty määräysten vastaisesti, toisen urakoitsijan toimesta ja asukkaiden ohjeiden noudattamattajättäminen ym.), niin ihmettelen jos talotehdas ja Aamulehti eivät kohtaa raastuvassa.

Vielä kun maan ainoat asiasta väitelleet tohtorit ovat talotehtaan kannalla, niin näen tämän vain ja ainoastaan tarkoituksellisena ajojahtina, jossa joku toimittajankloppi hakee mainetta "sankarijournalistina".
 

Weber80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Niin, josta selviää että kyseessä ovat koetalot (joissa kukaan ei asunut tuon tutkimuksen aikana), joilla testattiin kyseistä ratkaisua ääriolosuhteissa. Lisäksi toisen talon homevaurio johtui pääasiassa vesiputken katkeamisesta, eikä pohjarakenteesta.

Vielä kun maan ainoat asiasta väitelleet tohtorit ovat talotehtaan kannalla, niin näen tämän vain ja ainoastaan tarkoituksellisena ajojahtina, jossa joku toimittajankloppi hakee mainetta "sankarijournalistina".

Mitkä koetalot? Hämeenlinnan asuntomessualueella olevat tavalliset talot. Tuskin nuo olosuhteet mitään ääriolosuhteita on ollut. Kuivauskonetta on testattu ihan normaaleissa suomalaisissa olosuhteissa. Kumpaankin taloon oli tullut homekasvustoa, jotka oli puhdistettu ja toisessa oli vielä tämänkin jälkeen esiintynyt hometta.


Tuo tohtori juttu on mennyt kyllä minulta ohi, niin onko tuohon mitään linkkiä? Mielenkiinnon vuoksi sen voisi lukaista.

edit. Ja tuossa Kokkolan tapauksessa talotehdas on tarjonnut asukkaille 20 000€ korvausta ja vaatineet, että sen jälkeen ei enää asukkailla ole mitään sanomista asiaan. Ei talotehdas ilman syytä tarjoa tuollaisia korvaussummia.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös