Talonrakennus- ja remonttiketju

[AnaMasa]

Meillä on kellarissa avokaivo, jossa joku halpa pumppu ja siitä ollaan otettu vettä puutarhan kasteluun. En ole vielä tutkituttanut vettä, mutta on todella kirkasta, eikä haise miltään. Mieleen pälkähti muikeaa vesilaskua tavatessa, että mitäs jos vedänkin kaivosta vedet pyykinpesukoneelle, astianpesukoneelle ja vessanpönttöön. Ajattelin laitattaa ihan kiinteän pumpun ja kiinteät putket. Kaivo on vessan alapuolella, astianpesukone vessan seinän takana ja pyykinpesukone vain 3m kaivosta, eli putkea ei paljon menisi ja muutenkin voisi vetää olemassaolevien läpivientien kohdalta. Tuumailin, että voisi laittaa jopa siten, että jos kaivovesi on joskus vähissä, niin käyttökohteen lähellä voisi 1-2 vivulla kääntää taas normaalin käyttöveden puolelle.

Onko noin helppoa kuin kuvittelen, vai onko tässä joku kompa?

 

[Rööri]

Onko noin helppoa kuin kuvittelen, vai onko tässä joku kompa?

Teknisesti helppoa kyllä, mutta muuten kiellettyä. Kuntasi "vesilaitos" ei katso hyvällä sitä, että kuormitat heidän jätevesiverkkoaan ja puhdistamoita ilmaiseksi, kun vesimittari ei pyöri vaikka paska huilaakin viemäreissä.

Kaivovedellä saat tosiaankin lotrata vain ulkosalla ja kunnan veteen kytkyksissä olevaan putkistoon et saa kiinteästi liittää kaivovesiviritelmiä.

 

[AnaMasa]

No niinpä tietysti. Ihan ymmärrettävää, ettei samaan verkkoon saa liittää mitä sattuu, paitsi Nokialla, mutta tuo viemäröinnin kieltäminen on vähemmän ymmärrettävää. Onneksi on myös mahdoton valvoa, joten.. Homma on siis toteutettava vähän vähemmän kiinteästi ja ehkä jätettävä kerrosten välinen kikkailu kokonaan ainakin aluksi. Pyykkikoneen ainakin kytken kaivoveteen. Kiusa se on pienikin hyöty.

 

[rudy25#]

Lattian nosto

Olemme katsomassa rivitaloasuntoa, jossa alakerran lattia on painunut ja sen saisi ilmeisesti suoraksi polyuretaanitäytöllä.
Seinien alta on kuulemma paalutettu, mutta itse pohjalaatta on painunut.
Eivätkö esim. putket ole vaarassa laattaa nostettaessa? Alan toimijoiden nettisivujen mukaan kaikki sujuu kuin tanssi, mutta niinhän se on alalla kuin alalla.

Onko kellään kokemuksia tästä menetelmästä ja karkeaa arviota kustannuksista? Jos on liian kallista ja hankalaa, loppuu kiinnostus sitten siihen.

 

[Veijari]

Olemme katsomassa rivitaloasuntoa, jossa alakerran lattia on painunut ja sen saisi ilmeisesti suoraksi polyuretaanitäytöllä.
Seinien alta on kuulemma paalutettu, mutta itse pohjalaatta on painunut.
Eivätkö esim. putket ole vaarassa laattaa nostettaessa? Alan toimijoiden nettisivujen mukaan kaikki sujuu kuin tanssi, mutta niinhän se on alalla kuin alalla.

Onko kellään kokemuksia tästä menetelmästä ja karkeaa arviota kustannuksista? Jos on liian kallista ja hankalaa, loppuu kiinnostus sitten siihen.

Ei ole kokemusta mutta onko lattian painumisen syytä selvitetty? Tuo lattian "tunkkaus" uretaanilla ei välttämättä poista alkuperäistä ongelmaa eli lattia saattaa jatkaa painumistaan tunkkauksen jälkeenkin. Lattian alapuolisten viemärien ja johtojen kuntoa ei tosiaan tiedä ennen kuin asiaa alkaa tutkimaan (esim. viemärikuvaus) tai kun ongelmia alkaa esiintymään. Sinuna jättäisin lattian painumisen muiden ongelmaksi.

 

[Weber80]

Olemme katsomassa rivitaloasuntoa, jossa alakerran lattia on painunut ja sen saisi ilmeisesti suoraksi polyuretaanitäytöllä.
Seinien alta on kuulemma paalutettu, mutta itse pohjalaatta on painunut.
Eivätkö esim. putket ole vaarassa laattaa nostettaessa? Alan toimijoiden nettisivujen mukaan kaikki sujuu kuin tanssi, mutta niinhän se on alalla kuin alalla.

Onko kellään kokemuksia tästä menetelmästä ja karkeaa arviota kustannuksista? Jos on liian kallista ja hankalaa, loppuu kiinnostus sitten siihen.

Tietenkin eihän se hyvää tee putkille, jos ne liikkuu siellä lattian alla. Et maininnut onko lattia painunut paljonkin.

Olin jokin aika sitten todistamassa tälläistä tapahtumaa eräällä työmaalla ja helppo/nopea toimenpide se ainakin on jos verrataan lattioiden purkuun jne. No tässä ei ollut isoista painumista kyse ja ei ollut putkia sillä osalla mistä lattiaa nostettiin. Kustannukset olivat minun ja kohteena olleen taloyhtiönkin mielestä yllättävän pienet. Kilohinnalla tuota uretaania sinne työnsivät ja muistelisin, että oli jossain 10-20€/kilo. Firma tietenkin ottaa sitten kilometrit + muut erikseen. Uretaanilla on kyllä paljon voimaa ja se tulee sitten joka raosta mistä sillä on mahdollisuus mennä.

Mutta jos olet vasta ostattelemassa asuntoa niin, ehkä kannattaisi siirtyä etsimään toista. Ongelmat ei välttämättä siihen lopu, kuten jo yllä sanottiin.

 

[rudy25#]

Ei ole kokemusta mutta onko lattian painumisen syytä selvitetty? Tuo lattian "tunkkaus" uretaanilla ei välttämättä poista alkuperäistä ongelmaa eli lattia saattaa jatkaa painumistaan tunkkauksen jälkeenkin.

Käsittääkseni routiminen on syynä. Talo on muuten paalutettu esim. seinien kohdalta, eli painuminen on kohdistunut ainoastaan pohjalaattaan. Mietin ihan samaa alkuperäisestä syystä ja sen vaikutusta tulevaisuudessa.

 

[rudy25#]

Tietenkin eihän se hyvää tee putkille, jos ne liikkuu siellä lattian alla. Et maininnut onko lattia painunut paljonkin.

Lattia on painunut selvästi havaittavasti. Olisiko n. 10-15 cm korkeuseroa seinistä painauman matalimpaan kohtaan. Arviointi oli hieman vaikeaa.

Mutta jos olet vasta ostattelemassa asuntoa niin, ehkä kannattaisi siirtyä etsimään toista. Ongelmat ei välttämättä siihen lopu, kuten jo yllä sanottiin.

Näin veikkaan minäkin ja muitakin kämppiä katselen toki samalla. Ongelmana vain on pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä oleva vähäinen tarjonta ja nykyinen kämppä käy ahtaaksi piakkoin.

Pitäisi mennä kyselemään muilta samasta taloyhtiöstä miten on lattian nosto vaikuttanut ja hintoja, mutta en vielä tässä vaiheessa ole sitä kehdannut/viitsinyt tehdä. Ongelma on siis ollut muutamassa muussakin asunnossa täysin sama. Välittäjä arvioi hinnaksi 3000-5000 euroa, mutta en kyllä siihen porukkaan juuri luota varsinkaan noiden remonttien hinta-arvioissa. Pahoittelen kaikille Jatkoajan kiinteistövälittäjille luottamukseni puutetta.

 

[Weber80]

Pitäisi mennä kyselemään muilta samasta taloyhtiöstä miten on lattian nosto vaikuttanut ja hintoja, mutta en vielä tässä vaiheessa ole sitä kehdannut/viitsinyt tehdä. Ongelma on siis ollut muutamassa muussakin asunnossa täysin sama. Välittäjä arvioi hinnaksi 3000-5000 euroa, mutta en kyllä siihen porukkaan juuri luota varsinkaan noiden remonttien hinta-arvioissa. Pahoittelen kaikille Jatkoajan kiinteistövälittäjille luottamukseni puutetta.

Siis pitäisikö se nosto tehdä ainoastaan tässä yhdessä asunnossa? Muihin jo tehty? Miksi taloyhtiö ei ole korjannut kaikkia kerralla?

Jos on routiminen syynä, niin sitten voi miettiä onko routaeristeitä? Ei vissiin. Pelkkä lattian nosto ei poista tuota routimisongelmaa. Onko salaojia? Minne sadevedet menevät? Nämä jos on huonolla mallilla, niin ongelmia tulee varmasti ja näiden korjaaminen on kallista.

 

[rudy25#]

Siis pitäisikö se nosto tehdä ainoastaan tässä yhdessä asunnossa? Muihin jo tehty? Miksi taloyhtiö ei ole korjannut kaikkia kerralla?

Käsittääkseni tässä ja jossakin toisessa. Taloyhtiö on pieni ja käsitin, että aiemmin on sovittu jokaisen hoitavan oman asuntonsa jos ja kun ongelmia ilmenee.

Kuten sanoit, niin routaeristeet on vissiin huonot tai niitä ei ole. Taidan pysyä kaukana ko. kämpästä.

 

[Carlos]

Lattia on painunut selvästi havaittavasti. Olisiko n. 10-15 cm korkeuseroa seinistä painauman matalimpaan kohtaan. Arviointi oli hieman vaikeaa.

Voi herranjestas sentään minkälaisia kämppiä nykyään saa rakentaa. Pellolle ja ilman kunnon perustuksia, lautaa ja kipsilevyä tottakai. Ja sitten sikahintaan myyntiin. Laitonta tuon pitäisi olla.

Ihan maalaisjärjellä; ÄLÄ OSTA. En ottaisi vaikka ilmaiseksi saisi, tuosta tulee ajan mittaan sellainen ongelmapesä että ohhoh. Juokse karkuun.

 

[Yläpesä]

Käsittääkseni tässä ja jossakin toisessa. Taloyhtiö on pieni ja käsitin, että aiemmin on sovittu jokaisen hoitavan oman asuntonsa jos ja kun ongelmia ilmenee.

Routivan perustuksen edessä minäkin juoksisin äkkiä karkuun. Kyllähän tuo kertoo maaperän olevan kaikkea muuta kuin kuivaksi salaojitettu. Lattia saanee alapuolelta kosteusrasitusta riittämiin.

Lisäksi sanoisin että tuo periaate "jokainen hoitaa oman asuntonsa" toimii As.Oy:ssä tasan niin kauan kuin joku osakas ei päätä toisin. Lain edessä nimittäin asunnot ovat yhtiön omaisuutta ja yhtiön vastuulla. Jos joku osakas ei edessä olevan remontin edessä haluakaan pulittaa kustannuksia omasta lompakostaan, ne menevät silloin yhtiön tililtä, siinäkin tapauksessa että muut olisivat jo omansa tehneen itsekseen. Tällaisia "hankalia" osakkaita eivät yleensä ole ne alkuperäiset, jotka herrasmiessäännön ovat olleet luomassa, vaan ne myöhemmät tulokkaat jotka aikanaan ostavat käytetyn asunnon yhtiöstä. Yhdestä tällaisesta yhtiöhelvetistä pelastautuneena.

 

[kamik]

Tilannepäivitystä

Joulun jälkeen on rakennusksella tapahtunut seuraavaa:

• väliseinät rakennettu, saumat nauhoitettu ja tasoitettu
• sähköjohdotukset tehty, rasia-asennukset tein itse
• takka tasoitettu ja maalattu, luukut vielä asentamatta
• talon päädyssä olevan autokatoksen alakatto rakenettu ja levytetty (gyproc x )
• tuulenohjaimet asennettu
• puhallusvilla puhallettu
• maalämpöpumppu asennettu paikoilleen ja vesipuoli kytketty
• kylppärin seinät laatoitettu
• saunan katon alaslasku rakennettu

Sähkömies teki johdotukset, putkimies pumpun ja vesipuolen kytkennät ja kaveri laatoituksen. Muut työt edelleen itse ilta- ja viikolopputöinä. Väsy meinaa iskeä ja on ollut pakko vähän lyhentää päivien pituutta. Ylirasitustila puskee päälle ja vie yöunet. Seuraavaksi pohja- ja pintamaalaus- sekä tapetointipuuhiin, jotka ovat noin tuhat kertaa mukavapia hommia noihin hiontatöihin verrattuna.

 

[Nickelback]

Auttakaa tyhmää...

Kun kaupungin tontteja katsoo, niin siellä on rakennusoikeutta esim. 240+40neliötä.Määrääkö jokin, kuinka paljon tuosta 240 neliöstä on rakennettava? Kaiken järjen mukaan, eihän sitä tuommoiselle tontille saa rakentaa mitään 70 neliön pientä omakotitaloa. Jossain törmäsin lukuun että 60% rakennusoikeudesta on rakennettava.

Miten on asian laita? Mikä % luku on, jos sellaista on vai onko se kaupunkikohtaista?

 

[tombraider]

Kun kaupungin tontteja katsoo, niin siellä on rakennusoikeutta esim. 240+40neliötä.Määrääkö jokin, kuinka paljon tuosta 240 neliöstä on rakennettava? Kaiken järjen mukaan, eihän sitä tuommoiselle tontille saa rakentaa mitään 70 neliön pientä omakotitaloa. Jossain törmäsin lukuun että 60% rakennusoikeudesta on rakennettava.

Miten on asian laita? Mikä % luku on, jos sellaista on vai onko se kaupunkikohtaista?

Eihän sitä rakennettavaa neliömäärää suoraan sanota, mutta kaavaalueella annetaan kyllä muita ehtoja. Katon kaltevuudesta pintamateriaaliin. Tulevan talon pitää sopia ympäristöön. Karrikoiden hirsitaloa ei rakenneta kivitaloalueelle. En itsekkään ole kuullut mitään pakkoprosenttilukua, mutta rakennusvirastostahan se selviää. Äkkiä niitä neliöitä tulee jos talon ja autokato/talli/varaston tekee.

 

[Vasen Pakki]

Lohjalla on ainakin ollut yleensä sääntönä, että vähintään 60% rakennusoikeudesta pitää käyttää uudisrakennukseen. Mutta nuo ovat kyllä kuntakohtaisia, kuten myös se, että miten tiukat rakentamismääräykset alueella on.

 

[Nickelback]

Lohjalla on ainakin ollut yleensä sääntönä, että vähintään 60% rakennusoikeudesta pitää käyttää uudisrakennukseen. Mutta nuo ovat kyllä kuntakohtaisia, kuten myös se, että miten tiukat rakentamismääräykset alueella on.

Täytyypä siis kysyä kaupungilta tuota. Rakentamismääräykset on kyllä tiedossa, eikä niissä ole mitään sen ihmeempää.

 

[ukkometso]

Muistakaa nyt sitten kaikki tulevat rakentajat vanha sananlasku: Tiilitalossa asuu onnellinen perhe. Itsehän rakensin silloin joskus puutalon.

 

[Näkkäri]

Muistakaa nyt sitten kaikki tulevat rakentajat vanha sananlasku: Tiilitalossa asuu onnellinen perhe. Itsehän rakensin silloin joskus puutalon.

Perusteluja tähän. Vai pitäisikö sananlasku päivittää nykyaikaan?

 

[SamSpade]

Muistakaa nyt sitten kaikki tulevat rakentajat vanha sananlasku: Tiilitalossa asuu onnellinen perhe. Itsehän rakensin silloin joskus puutalon.

Perusteluja tähän. Vai pitäisikö sananlasku päivittää nykyaikaan?

Tiili varaa lämpöä ja myös eristää. Mutta tuossa sanonnassa tarkoitetaan luultavasti huoltovapatutta verrattuna puurunkoiseen taloon, eli ei tarvi huoltomaalata ym.

 

[Yläpesä]

Tiili varaa lämpöä ja myös eristää. Mutta tuossa sanonnassa tarkoitetaan luultavasti huoltovapatutta verrattuna puurunkoiseen taloon, eli ei tarvi huoltomaalata ym.

Tiesihän sen jo Iso Paha Susi puhkuessaan tiilitalon vierustalla. Pieninä luontaisetuina tiilirakennus (ei vuorattu vaan täystiilinen) sisältää mainitsemiesi huoltovapauden ja lämmöneristyksen ohella rakenteen hengittävyyttä ja maltillisen kosteusrasituksen sietokykyä. Nämä ainakin omalta kohdaltani olen todennut käytännössä taloa suojelleina ominaisuuksian. Mikäli meidänkin rakennuksen seinien sisällä olisi yhtään puurakenteita, olisi ne ainakin parilta nurkalta varmasti ainakin homeiset jos ei mädät. Tiili ei ole ollut moksiskaan vaan ensin sietänyt kosteutta ja sitten kuivemmilla keleillä kuivunut. Lämmönvaraamisen ohella tiilimassa toimii myös toisin päin: kuumilla aurinkokeleillä sisällä on viileämpi koska massa ei ehdi reagoimaan nopeasti lämmönnousuun. Lämpökäyrä on siis loivempi molemmilla puolilla.

 

[Rööri]

Pieninä luontaisetuina tiilirakennus (ei vuorattu vaan täystiilinen) sisältää mainitsemiesi huoltovapauden ja lämmöneristyksen ohella rakenteen hengittävyyttä ja maltillisen kosteusrasituksen sietokykyä. Nämä ainakin omalta kohdaltani olen todennut käytännössä taloa suojelleina ominaisuuksian. Mikäli meidänkin rakennuksen seinien sisällä olisi yhtään puurakenteita, olisi ne ainakin parilta nurkalta varmasti ainakin homeiset jos ei mädät. Tiili ei ole ollut moksiskaan vaan ensin sietänyt kosteutta ja sitten kuivemmilla keleillä kuivunut. Lämmönvaraamisen ohella tiilimassa toimii myös toisin päin: kuumilla aurinkokeleillä sisällä on viileämpi koska massa ei ehdi reagoimaan nopeasti lämmönnousuun. Lämpökäyrä on siis loivempi molemmilla puolilla.

Kaikki nuo ovat kiistattomia etuja, eikä edes ihan pieniä.

Haittoina voisi pikkusielut pitää jumalatonta maapainetta järkyttävän massan vuoksi. Oikeissa täystiilitaloissahan myös kaikki väliseinät ovat tiilestä muurattuja, joten painoa pukkaa puutaloihin verattuna moninkertaisesti.

Tuo massahan ei muuten haittaa, mutta kun kuuskytluvulla ei pehmoisempia pohjia juuri paaluteltu, vaan pykättiin talo kantavan laatan päälle, jonka alta oli heitelty vähän höttösempää maata soran tieltä syrjään, niin nykyään noihin taloihin kulku käy ainoastaan ikkunoista - parinkymmenen vuoden päästä piipusta. Silläpä olenkin jatkanut räystäitä, että se uppoaminen pysähtyisi edes katon rajaan.

Maakellarissa onpi tunnelmaa...

 

[Carlos]

Tiili varaa lämpöä ja myös eristää. Mutta tuossa sanonnassa tarkoitetaan luultavasti huoltovapatutta verrattuna puurunkoiseen taloon, eli ei tarvi huoltomaalata ym.

Se huoltovapaa tarkoittaa myös yhtä kuin ei-voi-huoltaa. Puutalon voi sentään maalata, kun haluaa päivittää julkisivun "uuden veroikseksi". Mitäs teet tiilitalolle? Minun vanhempani asuvat täystiilitalossa, joka on rakennettu 70-luvun alussa. Ulospäin näyttää jo aika nuhjuiselta, milläs ehostat suunnilleen uutta vastaavaksi? Hiekkapuhallus? Pesu ja vahaus? Harjaus? Ei auta mikään. Kyllä se tiili kestää satoja vuosia, mutta hienolta se näyttää vain ensimmäiset 15 vuotta.

 

[benicio]

Se huoltovapaa tarkoittaa myös yhtä kuin ei-voi-huoltaa. Puutalon voi sentään maalata, kun haluaa päivittää julkisivun "uuden veroikseksi". Mitäs teet tiilitalolle? Minun vanhempani asuvat täystiilitalossa, joka on rakennettu 70-luvun alussa. Ulospäin näyttää jo aika nuhjuiselta, milläs ehostat suunnilleen uutta vastaavaksi? Hiekkapuhallus? Pesu ja vahaus? Harjaus? Ei auta mikään. Kyllä se tiili kestää satoja vuosia, mutta hienolta se näyttää vain ensimmäiset 15 vuotta.

No onhan niitä pesuaineita rautakauppojen hyllyt täynnä, toiset parempia kuin toiset. Ja soodapuhalluksellakin varmaan saa aikaa hyvää jälkeä.
Omasta mielestä punatiili vain kaunistuu vanhetessaan, vaaleammat nyt ei uutenakaan niin kauniita ole, likaisista puhumattakaan. IMO.

Massiivitiilirakenteessa ei, kuten todettua, niitä huonoja puolia juurikaan ole, toki talossa voi moni muu asia sitten olla päin vittua, katosta salaojiin, asukkaista naapureihin.

 

[Näkkäri]

Kyllähän puu materiaalina sitoo kosteutta, mutta myös luovuttaa sitä. Oikeilla materiaaliratkaisuilla kosteus ei ole mikään ongelma. Näkisin, että nämä vanhat sanonnat juurtavat ajoilta jolloin materiaalivaihtoehtoja ei ollut niin paljoa ja samoin suunnitelmissa ei otettu nykypäivän veroisesti huomioon esim. tuuletuksia.

Oikein suunniteltuna ja rakennettuna puu on rakennusmateriaalina nykypäivänä ihan yhtä hyvä kuin tiilikin. Itse pidän sitä siinä määrin silmälle kauniimpana, että mikäli nyt rakentaisin talon tekisin siihen todennäköisesti puuverhouksen. Sisätiloissa myös ehdottomasti puuta kiven ja tiilen sijaan.