Mainos

Talonrakennus- ja remonttiketju

  • 930 297
  • 4 368

Bob Rambo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, AC Oulu
Tsekkaa siitä Nibesta toimintalämpötilojen rajat. Ainakin ennen tuo yhdistelmä lakkasi käyttämästä lämpöpumppua jo -20 pakkasasteessa ja muutenkin laitteen tuottoteho ilman lisävastuksia oli aika onneton jo -15 asteessa.
 

Elazi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Red Wings
Sitten jutellaan lämmitysvaihtoehdoista. Kellä on pitoa asiaan, niin saa valaista!

Eli vaihtoehdot tulevaan taloon on poistoilmalämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumppu. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin pilppiin pitäisi takka olla, kun vilppiin taas se ei ole niin justiinsa. Takkavaraus tulee toki, mutta en nyt heti olisi mielellään takkaa laittamassa eli kääntääkö tämä jo suoraan vilppiin tuon ratkaisun? Vilppi on nyt alkuun vähän kalliimpi, mutta säästääkö se jo sähkössä (ja toki takkakustannuksissa) pitkällä juoksulla sen verta, että on parempi?

Seinällä tulee toki lämmittävä/viilentävä ilmalämpöpumppu, mutta se ei nyt tähän kuulu.
Miksi pilpin kanssa vaadittaisiin takka? Meidän talo valmistui 2020 tammikuussa Espooseen ja riitti pelkkä takkavaraus.

Uudet talot on tiiviitä ja eristettä on paljon, joten koen aika energiapihiksi tuon meidän talommekin. Toki se on paritalon puolikas eli yksi seinä ei ole ulkoseinää, mutta siitä huolimatta. 130m2 kerrosalaa kahdessa tasossa ja vuosikulutus 10 000 kWh.

Toki meillä oli budjetti hyvin tiukka, ja vilp jäi sen takia pois laskuista kuten myös takkakin. Paremmalla taloudellisella tilanteella ainakin takka olisi tullut taloon mutta mahdollisesti vilppikin, nyt sitä en oikein edes harkinnut.
 

Aapee79

Jäsen
Jos on takka joskus tulossa, mahdollisesti vesikierto-takka, niin joku 500l varaaja olisi nyt halpa investointi. Sen viereen sitten LVV ja esilämmitys varaajan kierukoista. Varaajan vesitilavuus mahdollistaa myös vähän sää(s)töjä. Lisäksi pidentää kompuran käyntiaikoja alkukevään/loppusyksyn, sulatussyklit eivät näy niin helposti ja varaajaan saa lähes mitä tahansa kiinni tulevaisuudessa. Toki kustannus sekin on, mutta antaa liikkumavaraa tulevaisuudessa ihan eri tavalla.

Panasonic myös suosittu, t-cap pitäisi selvitä täällä aika hyvin. Toki Niben pitäisi pelittää myös. Ilmeisesti ainakin hyvin lähelle täysteho-mitoitusta?
No näin olen ymmärtänyt, että lähellä täystehomitoitusta ollaan. Pitää vähän vielä hintoja katsoa, mutta ei tuosta Nibestä nyt huonoa ole lukenut, mutta onhan niitä tietty Mitsua ja Boschia.
 

Aapee79

Jäsen
Miksi pilpin kanssa vaadittaisiin takka? Meidän talo valmistui 2020 tammikuussa Espooseen ja riitti pelkkä takkavaraus.

Uudet talot on tiiviitä ja eristettä on paljon, joten koen aika energiapihiksi tuon meidän talommekin. Toki se on paritalon puolikas eli yksi seinä ei ole ulkoseinää, mutta siitä huolimatta. 130m2 kerrosalaa kahdessa tasossa ja vuosikulutus 10 000 kWh.

Toki meillä oli budjetti hyvin tiukka, ja vilp jäi sen takia pois laskuista kuten myös takkakin. Paremmalla taloudellisella tilanteella ainakin takka olisi tullut taloon mutta mahdollisesti vilppikin, nyt sitä en oikein edes harkinnut.
Eihän se pakollinen toki ole, mutta aika hölmöä ottaa PILP eikä sitten takkaa, kun sittenhän PILP on käytännön sähkölämmitys talven. Tai toki ilmalämpöpumppua voi huudattaa lämmöllä, että PILP kerää sitten sen lämmön, niin ei niin kalliiksi tulisi, mutta tää on vähän hassua itsestä.

Toki näistä voisi laskea tarkat kulutukset ja kustannukset, että miten se menee, mutta hyötysuhde ja vakikustannukset ovat alhaisempia VILPillä ja nyt hintaero on niin pieni, että se on sama ottaa. Takkavaraus meillekin tulee ja sitten hommaa sen, kun budjetti antaa myöten.

Se pitää vielä selvittää ja paljon maksaa, että lämmitysveden jakaa suoraan jo laitehuoneessa kosteisiin ja kuiviin tiloihin. Jakotukista säädöt kesän ajaksi kosteisiin tiloihin ja sitten niiden säätäminen takaisin tuntuu aika tarkalta hommalta, että ne saa takas oikeisiin virtausnopeuksiin eli sitä kautta turhalta riskiltä ja hölmöltä touhulta loppujen lopuksi.
 

Aapee79

Jäsen
Tsekkaa siitä Nibesta toimintalämpötilojen rajat. Ainakin ennen tuo yhdistelmä lakkasi käyttämästä lämpöpumppua jo -20 pakkasasteessa ja muutenkin laitteen tuottoteho ilman lisävastuksia oli aika onneton jo -15 asteessa.
-20 tuo näyttäs lupaavan, mutta pitääpä tutkailla, mitä ammattilaiset sanoo. Tuossa manuaalissa lukee: "Hankalimpia lämmitysolosuhteita helpottamaan lämpöpumppuun on saatavilla lisävarusteena lämmitetty kondenssivesiputki, joka auttaa varmistamaan toiminnan." Eli aika varmasti sellainen pitää ottaa, jos sitä tarkoitit?
 

MadMike

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, HML Huskies, Fremantle Dockers, Western Force
-20 tuo näyttäs lupaavan, mutta pitääpä tutkailla, mitä ammattilaiset sanoo. Tuossa manuaalissa lukee: "Hankalimpia lämmitysolosuhteita helpottamaan lämpöpumppuun on saatavilla lisävarusteena lämmitetty kondenssivesiputki, joka auttaa varmistamaan toiminnan." Eli aika varmasti sellainen pitää ottaa, jos sitä tarkoitit?
Tää pitää vaan ulkoyksikön sulana ettei jäädy mutta kyllä käytännössä pitää.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
-20 tuo näyttäs lupaavan, mutta pitääpä tutkailla, mitä ammattilaiset sanoo. Tuossa manuaalissa lukee: "Hankalimpia lämmitysolosuhteita helpottamaan lämpöpumppuun on saatavilla lisävarusteena lämmitetty kondenssivesiputki, joka auttaa varmistamaan toiminnan." Eli aika varmasti sellainen pitää ottaa, jos sitä tarkoitit?
Ja VILP tulee kondensiovettä aivan vitusti joka pitäisi saada johdettua jonnekin talon viereltä. Kun ulkoyksikön paikkaa kattelee niin kannattaa ottaa kondensio huomioon kuten myös ILP osaltakin.

Kuulemma tuohon omaan yksikköön oli tarjottu tuollaista lämmitettävää poistoputkea 3m päähän ulkoyksiköstä seinän läpi kaivoon, hinta oli ollut kuulemma tonnin luokkaa eikä siinä sen takia kyseistä tuotetta ole. Tuota kondensiovettä ei sitten millään ämpärihommilla pysty talvella hoitamaan, ainakaan jos talon ulkopuolella käy töissä. Nimimerkillä, useamman ämpärin rikkoneena.
 

Bob Rambo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, AC Oulu
-20 tuo näyttäs lupaavan, mutta pitääpä tutkailla, mitä ammattilaiset sanoo. Tuossa manuaalissa lukee: "Hankalimpia lämmitysolosuhteita helpottamaan lämpöpumppuun on saatavilla lisävarusteena lämmitetty kondenssivesiputki, joka auttaa varmistamaan toiminnan." Eli aika varmasti sellainen pitää ottaa, jos sitä tarkoitit?

Tuo lisävaruste pitää ulkoyksikön poistoputken sulana. Ainakin monoblock-versioissa itse ulkoyksikön sulanapitokaapeli tulee mukana ihan vakiona. Ja sulatuskaapelit eivät vaikuta itse laitteen toimintaan suoraan, vaan siinä -20 asteessa ulkoyksikkö sammuu ja lämmitystä hoitaa sisäyksikön 9kW vastus.

Pansut, Daikinit ja monet muut merkit pyörivät vielä -25 - -30 lämpötiloissa tuottaen edes jonkinlaisella kertoimella lämpöä. Eihän noita pakkasia välttämättä edes joka vuosi satu eteläisimpään Suomeen, mutta itse huomioisin tuonkin seikan laitevalinnassa.
 

Aapee79

Jäsen
Tuo lisävaruste pitää ulkoyksikön poistoputken sulana. Ainakin monoblock-versioissa itse ulkoyksikön sulanapitokaapeli tulee mukana ihan vakiona. Ja sulatuskaapelit eivät vaikuta itse laitteen toimintaan suoraan, vaan siinä -20 asteessa ulkoyksikkö sammuu ja lämmitystä hoitaa sisäyksikön 9kW vastus.

Pansut, Daikinit ja monet muut merkit pyörivät vielä -25 - -30 lämpötiloissa tuottaen edes jonkinlaisella kertoimella lämpöä. Eihän noita pakkasia välttämättä edes joka vuosi satu eteläisimpään Suomeen, mutta itse huomioisin tuonkin seikan laitevalinnassa.
Okei. Toki eikai toi pakkaskestävyys nyt ainut kriteeri laitteelle voi olla vaan muutkin asiat vaikuttaa? Ja pörssisähköönhän sitä on siirryttävä ja kädet ristiin, ettei euron päiviä tule.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Okei. Toki eikai toi pakkaskestävyys nyt ainut kriteeri laitteelle voi olla vaan muutkin asiat vaikuttaa? Ja pörssisähköönhän sitä on siirryttävä ja kädet ristiin, ettei euron päiviä tule.
Miten haluaa laitteen ottaa, itsellä selkeästi alimitoitettu VILP (asennettuna 3k luokkaa, ehkä 500e voisi laskea uusiin putkivetoihin ja muihin, tein siis itse kaikki muut paitsi sähköt). Kovemmat pakkaset puulla tai vastuksella.

Mutta Nibe f2140 tai mikä se maalämmön tappaja olikaan tahi panan t-cap olisi kova vaihtoehto. Melkein täysteho on mielestäni tyhmä idea, maksaa aavistuksen vähemmän kuin täysteho, mutta ei oikeastaan siten että olisi merkitystä. Säästää sitten isomman summan ja ottaa alimitoitetun jos haluaa säästää
 

Aapee79

Jäsen
Miten haluaa laitteen ottaa, itsellä selkeästi alimitoitettu VILP (asennettuna 3k luokkaa, ehkä 500e voisi laskea uusiin putkivetoihin ja muihin, tein siis itse kaikki muut paitsi sähköt). Kovemmat pakkaset puulla tai vastuksella.

Mutta Nibe f2140 tai mikä se maalämmön tappaja olikaan tahi panan t-cap olisi kova vaihtoehto. Melkein täysteho on mielestäni tyhmä idea, maksaa aavistuksen vähemmän kuin täysteho, mutta ei oikeastaan siten että olisi merkitystä. Säästää sitten isomman summan ja ottaa alimitoitetun jos haluaa säästää
Pitää noita hintoja tuossa katella, että onko noilla Nibeillä miten paljon eroa mallien välillä. Tämä on juuri tätä, kun tonni sinne ja tonni tänne, niin saat parempaa. Jossain vain menee aina raja.
 

septi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Onko kokemuksia lauta-aidasta. Jotain 120cm - 140cm väliin korkea todella pitkä aita. Routimaton maa, mitähän tolppia kannattaisi käyttää, 100x100, 75x75, 100x50?

Runkona tuollaisessa aidassa käy mikä vaan mainittu tai jopa 50x50. 50x100 on se yleisin ja varmasti toimiva. Enemmän kannattaa kiinnittää huomiota maaperään ja siihen miten nuo tolpat pystytetään (tolppajalka, ruuvipaalu, valu vai junttaaminen) ja tolppajakoon. Routimattomuus on hyvä lähtökohta, mutta hyvä perustaminen täytyy huomioida silti, etenkin jos on pehmeää ja vetistä maata ja tuulinen paikka. Auttaa tietysti myös jos aita ei ole pelkästään suora (esim. L-mallinen siis)
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Pitää noita hintoja tuossa katella, että onko noilla Nibeillä miten paljon eroa mallien välillä. Tämä on juuri tätä, kun tonni sinne ja tonni tänne, niin saat parempaa. Jossain vain menee aina raja.
On paljon eroa yleisesti. Jos haluaa säästää, niin yksivaiheinen pana on aika edullinen, sillä hinnan erotuksella lämmittää vaikka vastuksella aika monta vuotta (taisi jopa tulla mukana).
 

Fat Cat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Nyt on muuten Gigantilla poikkeuksellisen kovia diilejä ainakin Mielen induktiotasoista ja uuneista. Lähti tuollainen kombo uuteen keittiöön yhteensä 1450€.
 

anthax

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Onko kokemuksia lauta-aidasta. Jotain 120cm - 140cm väliin korkea todella pitkä aita. Routimaton maa, mitähän tolppia kannattaisi käyttää, 100x100, 75x75, 100x50?
Itsellä on 100x100 tolpilla tehty melko yksinkertainen lauta-aita ja tuon kokoiset laittaisin uuteenkin, jos tuollaista tekisin. Tolpat on kasarin alussa alunperin laitettu ja oletan, että ovat aikoinaan kyllästettyä. Perustuksina on käytetty niinkin eksoottista tapaa, kuin kaivettu kuoppa ja laitettu tolppa pystyyn. Juuret on täytetty tiilenpalasilla ja muulla kivimujulla mullan ja hiekan ohessa.

Olen muutaman uusinut kohta 10 vuotta sitten ja vaihdoin kokeeksi jonkun suosituksesta kyllästämättömään puuhun. Kyllästin itse nuo alapäästään uittamalla niitä muutaman viikon Valtti pohjusteessa. Yhtään noista uusista ei ole vielä lahonnut. Kaikki tolpat on maalattu aikoinaan jollain aikansa kuullotteella ja nykyisin Tikkurilan Ultra Classicilla.
 

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Täältä löytyy yleensä ihan hyviä asiantuntijoita rakentamisen osalta niin kysynpä seuraavaa…

Kuinka merkittäviä eroja laadullisesti tai rakennustavassa on 1990-luvun alkupuolella rakennetussa omakotitalossa ja 2020 vuonna rakennetussa.

Rakennutettiin 2 kerroksinen puutalo 4 vuotta sitten. Nyt eräs tuttu väläytti, että olisivat mahdollisesti myymässä taloaan tuosta 500 metrin päässä. Vähän houkuttelisi, koska nykyisessä on vähän liian pienet neliöt meidän perheelle ja tuossa 90-luvun talossa olisi noin 250 neliötä, johon mahduttaisiin hienosti.

Faija alkoi möykkäämään, että kannattaako uudesta talosta vaihtaa noin vanhaan. Putket tulee murheeksi hänen mielestä ja lämmöneristys on paljon heikompi.

No varmaan osittain totta, koska 30 vuodessa on varmaan kehitystä tapahtunut, mutta mitäs mieltä jatkoajan asiantuntijat ovat?

Tuo 90-luvun talo on maanpinnalla ja salaojat pitäisi olla ihan kohtuullisessa kunnossa. Lisäksi siellä on vesikiertoinen lattialämmitys ja lämmitysmuodoksi uusittiin 4 vuotta sitten maalämpö, joten noiden puolesta ihan järkiratkaisu. Omistaja itse on rakentanut talon itse ja pitänyt siitä ymmärtääkseni hyvää huolta, mutta kuntotarkastus teetettäisiin mikäli tarjousta alettaisiin pohtimaan.

Edit. Materiaalina siinä on alakerran osalta harkko ja yläkerta tiiliverhoiltuna puu.
 

Flinck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Täältä löytyy yleensä ihan hyviä asiantuntijoita rakentamisen osalta niin kysynpä seuraavaa…

Kuinka merkittäviä eroja laadullisesti tai rakennustavassa on 1990-luvun alkupuolella rakennetussa omakotitalossa ja 2020 vuonna rakennetussa.

Rakennutettiin 2 kerroksinen puutalo 4 vuotta sitten. Nyt eräs tuttu väläytti, että olisivat mahdollisesti myymässä taloaan tuosta 500 metrin päässä. Vähän houkuttelisi, koska nykyisessä on vähän liian pienet neliöt meidän perheelle ja tuossa 90-luvun talossa olisi noin 250 neliötä, johon mahduttaisiin hienosti.

Faija alkoi möykkäämään, että kannattaako uudesta talosta vaihtaa noin vanhaan. Putket tulee murheeksi hänen mielestä ja lämmöneristys on paljon heikompi.

No varmaan osittain totta, koska 30 vuodessa on varmaan kehitystä tapahtunut, mutta mitäs mieltä jatkoajan asiantuntijat ovat?

Tuo 90-luvun talo on maanpinnalla ja salaojat pitäisi olla ihan kohtuullisessa kunnossa. Lisäksi siellä on vesikiertoinen lattialämmitys ja lämmitysmuodoksi uusittiin 4 vuotta sitten maalämpö, joten noiden puolesta ihan järkiratkaisu. Omistaja itse on rakentanut talon itse ja pitänyt siitä ymmärtääkseni hyvää huolta, mutta kuntotarkastus teetettäisiin mikäli tarjousta alettaisiin pohtimaan.

Edit. Materiaalina siinä on alakerran osalta harkko ja yläkerta tiiliverhoiltuna puu.

Tämä on ehkäpä sellainen kysymys mihin ei mun mielestä ole selkeää vastausta. Sutta ja sekundaa on tehty kaikilla aikakausilla ja esimerkiksi eristeidenkin määräkin voi vaihdella. Esim meidän torppa on -82 tehty ja seinissä eristettä yhteensä 250mm mikä on ymmärtääkseni aika liki mitä nykyäänkin. Maalämmöllä sähkönkulutus jotain 12000 kwh vuodessa.

Enemmän käyttäisin aikaa ja vaivaa itse taloon tutustumiseen, varsinkin jos se on tutun talo missä voi nurkkia käyä potkimassa ja piirustuksia tuijottamassa. Yläpohjan eristeet ja niiden kunto on yks mihin kiinnittäisin huomiota. Samoin mainitsemasi salaojat ja ulkoverhouksesta riippuen tuuletuksen toiminta.
 

anthax

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Täältä löytyy yleensä ihan hyviä asiantuntijoita rakentamisen osalta niin kysynpä seuraavaa…

Kuinka merkittäviä eroja laadullisesti tai rakennustavassa on 1990-luvun alkupuolella rakennetussa omakotitalossa ja 2020 vuonna rakennetussa.

Rakennutettiin 2 kerroksinen puutalo 4 vuotta sitten. Nyt eräs tuttu väläytti, että olisivat mahdollisesti myymässä taloaan tuosta 500 metrin päässä. Vähän houkuttelisi, koska nykyisessä on vähän liian pienet neliöt meidän perheelle ja tuossa 90-luvun talossa olisi noin 250 neliötä, johon mahduttaisiin hienosti.

Faija alkoi möykkäämään, että kannattaako uudesta talosta vaihtaa noin vanhaan. Putket tulee murheeksi hänen mielestä ja lämmöneristys on paljon heikompi.

No varmaan osittain totta, koska 30 vuodessa on varmaan kehitystä tapahtunut, mutta mitäs mieltä jatkoajan asiantuntijat ovat?

Tuo 90-luvun talo on maanpinnalla ja salaojat pitäisi olla ihan kohtuullisessa kunnossa. Lisäksi siellä on vesikiertoinen lattialämmitys ja lämmitysmuodoksi uusittiin 4 vuotta sitten maalämpö, joten noiden puolesta ihan järkiratkaisu. Omistaja itse on rakentanut talon itse ja pitänyt siitä ymmärtääkseni hyvää huolta, mutta kuntotarkastus teetettäisiin mikäli tarjousta alettaisiin pohtimaan.

Edit. Materiaalina siinä on alakerran osalta harkko ja yläkerta tiiliverhoiltuna puu.
Kuten yllä mainittu, niin samanlaista tuhertamista on tehty vuosikymmenestä toiseen. Erona kuitenkin mielestäni on, että materiaalit ja työtavat ovat mielestäni parantuneet tietyissä asioissa vuosien mittaan.

Erilaisia (kalliita) ongelmakohtia on 90-luvun taloissa esim heikkolaatuiset ikkunat ja ovet, joiden vaihto maksaa melkoisesti. Samoin esim kattotiilissä oli heikkoja tuotteita tuohon aikaan saatavilla. Talotekniset laitteet saattaa toimia edelleen ongelmitta, mutta esim koneellinen ilmanvaihto voi vaatia korjausta paljonkin. Höyrynsulkua ei osattu tehdä tuohonkaan aikaan vielä. Toisaalta se ei välttämättä tuollaisessa kohteessa kovin iso ongelma ole onneksi. Märkätilojen vesieristys oli vähän mitä sattuu tuotteiden ja työtapojen osalta.

Toisaalta talot alkaa olemaan ensimmäisien peruskorjauskierroksien kohdalla esim märkätilojen osalta, joten melko sama miten se vanha on tehty jos suuria ongelmia ei ole ollut. Iso talo on kyllä kiva, mutta kaikkea tarvitsee usein tehdä isoja määriä ja se lisää kustannuksia korjauksissa.

Hyvin kaksipiippuinen juttu tosiaan. Korjauksia saa tehdä joka tapauksessa pikkuhiljaa, mutta ei talossa perustavaa laatua olevia ongelmia välttämättä ole.
 
Hyvin lyhyesti tiivistettynä: jos et halua ongelmia, älä osta 30 vuotta vanhaa taloa.

Toki kaikki voi mennä hyvin eikä mitään ongelmia tule, mutta kannattaa ainakin henkisesti ja taloudellisesti varautua siihen että yllätyksiä tulee vaikka kuntotarkastus olisikin tehty.

Lisäksi tosiaan kylppärit (ja muutkin pinnat sekä tekniset laitteet) alkavat olla käyttöikänsä päässä ja tulee vaihtaa lähiaikoina ellei ole jo rempattu.

Jos asut nykyisessä 4 vuotta vanhassa talossa esim. vuosikymmenen, se on silloinkin vasta 14 vuotta vanha. 30-vuotias talo on 10 vuoden päästä 40 vuotta ja silloin myyminen voi olla melko paljon ikävämpää kuin 14-vuotiaan.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Edellisiin viitaten.. ostin vuonna 2004 vuonna 1990 rakennetun talon. Sittemmin uusittu 2 ulko-ovea, kylppäri ja sauna, keittiö, khh, peltikatto, osa salaojista ja rännikaivot. Nämä siis 20 vuoden aikana. Pari riskirakennetta eliminoitu. Keittiö ja katto veivät yhteensä n. 15t. riihikuivaa, muut projektit lähinnä omaa duunia ja tarvikkeita.

Vesiputket ovat mietinnässä mutta putkiliike oli sitä mieltä ettei tarvitse huolehtia. Ovat muovia ja kulkevat suojaputken sisällä. Jos alkavat vuotaa niin ei katastrofia. Ikkunat ovat alkuperäiset, pokat maalasin 5 vuotta sitten, kelpaa kyllä. Energiansäästöllä mitaten uusien klasien takaisinmaksua-aika olisi vuonna 2060 tms. Välikaton lisäeristys ollut mietinnässä

En tällä kokemuksella välttämättä lähtisi vaihtamaan uutta huushollia 30 vuotta vanhempaan. On siinä oma vähtinsä vähintään. Mutta jos neliöitä tarvitsee ja arvostaa niin se on sitten mietinnän ja taskulaskimen paikka. Aikoinani 14 vuotta "vanha" talo oli olevinaan uudehko. Ehkä se katon uusiminen oli hätävarjelun liioittelua mutta tulipahan tehtyä kun oli piipun ja kaaveleiden ympäristön vuotoriskit, aluskatteen ja ruoteiden kuntokin vähän niin ja näin. Parit otsalaudat pitää vaihtaa ensi kesänä jos jaksaa.
 

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@Sonny Burnett no sepä se. Kyllä itselläkin perusremonttihommat sujuu, mutta toisaalta aikaa on nykyisessä elämäntilanteessa aika vähän.

Mutta se miksi tätä vaihtoa pohditaan johtuu siitä, että vaihtamalla vanhempaan saataisiin neliöt melkein tuplattua ja samalla asuntolainan määrä laskisi nykyisestä 375000 eurosta about 260000 euroon. Toki poislukien paljonko varattaisiin remonttiin. Tehdään aika paljon kotoa töitä ja lasten kasvaessa joudutaan työhuone antaa toiselle tytöistä jolloin etätyötilat menee todella heikoiksi.

Noh tätä tämä on. Aina olisi vaihtoehto vaihtaa isompaan 2010-luvulla rakennettuun, mutta silloin taas joutuu lähinnä nostamaan asuntolainan määrää.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
samalla asuntolainan määrä laskisi nykyisestä 375000 eurosta about 260000 euroon. Toki poislukien paljonko varattaisiin remonttiin
Kuten varmaan arvaat, ei kysymykseesi ole absoluuttisen oikeaa vastausta. Oikeastaan kyse on siitä, kuinka paljon lainamäärän tippuminen huojentaa mieltäsi ja parantaa lisäneliöiden kautta elämänlaatua.

Jos talo on hyvin hoidettu ja huollettu, selviää kaikesta muusta rahalla ja välirahalla ja (mahdollisesti) alhaisimmilla lainakuluilla saa yhtä ja toista, jollet laita koko taloa heti kerralla uusiksi...

Ostin reilu kymmenen vuotta sitten kasarilla rakennetun omakotitalon ja käytännössä joka vuosi on tehty/teetetty jotain pienempää tai isompaa remonttia tai parannettu varustelua. Jos pohtimasi talo ei ole asuntovälittäjän termein ns. remontoijan unelma, saa vanhemmasta talosta hyvän kodin.
 

hege

Jäsen
Sekin on hyvä muistaa, että uusikin tulee vanhaksi jossain kohtaa ja jos joku sanoo ettei pitäisi ostaa 30 vuotta vanhaa taloa niin häneltä kaipaisin sitten selvän vinkin missä kohtaa nyt uusi talo pitäisi myydä niin että a) sen saisi myytyä ja b) välttäisi ne ongelmat. Koska ohjeen "jos et halua ongelmia, älä osta 30 vuotta vanhaa taloa" perusteella kenenkään ei sellaista kannattaisi ostaa ja näin ollen niille ei pitäisi olla mitään markkinoita ja talojen hinnan pitäisi laskea lineaarisesti niiden ikääntymisen myötä eli noin ajatellen ei minusta kannattaisi ostaa uuttakaan taloa.

No tietysti jäävi kommentoimaan kun oma on 100-vuotta vanha talo ja meidänkin aikana kaikkea remppoja saanut kyllä tehdä ja varmasti uudessa pääsee ainakin hetken aikaa helpommalla aivan varmasti.
 

Imagined

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jesse Puljujärvi, Jari Viuhkola, Kärpät
Kokemusta 40vuotta vanhasta omakotitalosta, johon tehty asianmukaiset remontit vuosien saatossa. On ollut arvonsa pitävä sijoitus vaikka rakennettu 80-luvun aikaisilla määräyksillä. Muunmuassa pelätty valesokkeli rakenne on toiminut hyvin, koska talo on rakennettu tontin korkeimmalle kohdalle ja maa kaataa talosta pois päin. Ei patolevyjä tai salaojia. sisältä on tehty varmuuden vuoksi tarkastusluukut talon joka nurkalta jotta näkee perslankun kunnon. Kuin uusi.
Tuttavani talo ei ole yhtä onnistuneesti rakennettu ja siitä oppineena itsekin haluaisin aina omin silmin nähdä rakenteen kunnon talokauppojen yhteydessä. Kuntotutkijakaan ei tunnista esimerkiksi jo kuivunutta mutta lahonnutta puuta "piikkimittarillaan." Se pitää nähdä
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös