Talonrakennus- ja remonttiketju

[Eikka86]

Kannattaa pyytää urakkahinta pilkottuna ja osioittain hinnoiteltuna niin saa suuremmalla todennäköisyydellä urakkamaailman tupakkiasken kanteen tehdyt tarjoukset ja rakennuspörnäset pysymään poissa työmaalta eikä tarvitse tapella mikä oli lisätyötä ja mikä ei. Helpottaa myös vertailua mitä mikäkin maksaa ja pystyt myös blokkaamaan pienellä urakkahinnalla mutta isolla lisätyötuntihinnalla operoivat kusettajat pois.

Jos sitten aikanaan sovitte töistä mitkä ei ole urakassa, sopikaa aina asia kirjallisesti (WA,tekstari, SP) ja vähintään hinta/tunti arviolla. Ei tarvi valtavasti tapella jälkikäteen.

 

[K.A.H]

Itse ottaisin tuollaisen kylppärirempan avaimet käteen-pakettina, huolimatta siitä että se maksaisi enemmän. Mutta minä saankin ihottumaa kaikesta remppaamiseen liittyvästä enkä halua käyttää siihen omaa aikaani, joten siksi minimoisin aivan kaiken ylimääräisen säätämisen ja menisin siitä missä aita on matalin. Nämä on näitä, että kuka arvostaa mitäkin ja mihin rahansa haluaa laittaa.

 

[Hakki#20]

Etusijalla on tosiaan laittaa kaikki uusiksi. Samalla pääsee näkemään laattojen alta, että eihän siellä ole mitään kosteutta tai muuta ikävää odottamassa. Ei sillä, että mikään merkki ongelmiin viittaisi. Mutta vanha on vanhaa ja nyt on hyvä aika vetää kylppäri 2020-luvulle.

Omaa taitoa ei ole juuri yhtään. Lauteet ja paneloinnin osaan purkaa, samoin kiukaan saan ehkä juuri ja juuri sähköistä irti. Sen takia en ole kovin innokas tai halukas sotkeutumaan tekemiseen edes apupoikana. Antaa ammattilaisten tehdä.

Meille tehtiin kolme vuotta sitten kylppäri- ja saunaremppa avaimet käteen-periaatteella. Talomme on rakennettu 1985 ja tilat olivat alkuperäisessä kunnossa.
Kylppäri ja sauna tehtiin kokonaan uusiksi. Vanhoista tiloista purettiin lattia ja katto sekä poistettiin saunan ja kylppärin välinen seinä (tilalle asennettiin tumma lasiseinä). Kylppäriin asennettiin myöskin seinämallinen wc-istuin, vanhassa kylppärissä ei ollut vessaa.
Remppafirman kautta tuli sähkö-ja putkimies, materiaalit hankittiin itse rakentajan antamien mittojen perusteella (laatat, paneelit, saunan lauteet, kiuas, wc-istuin, suihku). Materiaaleissa hyödynnettiin remppafirman alennuksia tiettyihin liikkeisiin.

 

[Soutukorva]

En nyt äkkiseltään löytänyt ketjua lämmitykseen liittyen joten laitetaan tänne. Meillä on torpassa tommonen tulikiven varaava takkaleivinuuni ja tässä on syksyn tullen alettu opiskelemaan sen saloja. Monenlaista tapaa ja ohjetta löytyy netistä jo ennestään, mutta miten palstalaiset asian näkevät. Poltetaanko annokset kovalla vedolla vai kannattaako antaa palon tapahtua hissukseen? Ja miten tuosta saisi parhaan irti?

 

[Veijari]

En nyt äkkiseltään löytänyt ketjua lämmitykseen liittyen joten laitetaan tänne. Meillä on torpassa tommonen tulikiven varaava takkaleivinuuni ja tässä on syksyn tullen alettu opiskelemaan sen saloja. Monenlaista tapaa ja ohjetta löytyy netistä jo ennestään, mutta miten palstalaiset asian näkevät. Poltetaanko annokset kovalla vedolla vai kannattaako antaa palon tapahtua hissukseen? Ja miten tuosta saisi parhaan irti?

En tiedä millaiset säätöpellit teidän uunissa. Meillä uudehko Tulikiven varaava takka ja valmistajan ohje sanoo, että sytytysvaiheessa ilmansaanti ”täysillä” eli niin, että ilma kiertää takassa mahdollisimman hyvin. Kun puut syttyvät, säädetään ilmansäädin palamisasentoon, jolloin puut palaa ”rauhallisella” liekillä, ei roihuten. Sit kun puut palaneet ja jäljellä pelkkä hiillos, kaikki hiilet siirretään arinan päälle ja ilmansaanti avataan takaisin sytytysasentoon. Kun hiillos sammunut, kaikki pellit kiinni.
Edit. Liikaa ei saa kuitenkaan polttovaiheessa ilmansaantia kuristaa, jotta puut palaa puhtaasti.

 

[Soutukorva]

En tiedä millaiset säätöpellit teidän uunissa. Meillä uudehko Tulikiven varaava takka ja valmistajan ohje sanoo, että sytytysvaiheessa ilmansaanti ”täysillä” eli niin, että ilma kiertää takassa mahdollisimman hyvin. Kun puut syttyvät, säädetään ilmansäädin palamisasentoon, jolloin puut palaa ”rauhallisella” liekillä, ei roihuten. Sit kun puut palaneet ja jäljellä pelkkä hiillos, kaikki hiilet siirretään arinan päälle ja ilmansaanti avataan takaisin sytytysasentoon. Kun hiillos sammunut, kaikki pellit kiinni.
Edit. Liikaa ei saa kuitenkaan polttovaiheessa ilmansaantia kuristaa, jotta puut palaa puhtaasti.

Kiitos vinkeistä. Ei ole kuin yksi pelti. Tuhkaluukussa on säätö sekä itse luukun yläreunassa. Aika täydellä pöhinällä on muutamat kerrat lämmitetty, mutta ensi kerralla olisi tarkoitus testata vähän rauhallisempaa polttoa. Tuo hiilloksen nopea poltto ilmaa taas antamalla käy kyllä järkeen. Pääsee nopeammin iskemään pellin kiinni. Eiköhän tuo takka ole aivan hyvä kun oppii niksit.

 

[Eikka86]

Kiitos vinkeistä. Ei ole kuin yksi pelti. Tuhkaluukussa on säätö sekä itse luukun yläreunassa. Aika täydellä pöhinällä on muutamat kerrat lämmitetty, mutta ensi kerralla olisi tarkoitus testata vähän rauhallisempaa polttoa. Tuo hiilloksen nopea poltto ilmaa taas antamalla käy kyllä järkeen. Pääsee nopeammin iskemään pellin kiinni. Eiköhän tuo takka ole aivan hyvä kun oppii niksit.

Todennäköisesti tuossa olohuoneessa on samankaltainen harmaan tötterö. Sytytys täydellä ilmalla ja sen jälkeen ilman veto sopivaksi, täytyy tietenkin vetää hyvin mutta ei tarvitse mitään hornaa tehdä. Äkkisanomalla sanoisin sen olevan noin 1/4 auki.

Tuossa ylhäällä oli jo hyvä yleisohje mutta kannattaa tutustua omaan ilmanvaihtoon ja se määrää tarvittavan aukimäärän ilmalle. Tuo oma vetää liki kiinnikin yksinään ja poistoilman ollessa pienimmällä asetuksella mutta poistoilman ollessa kovemmalla tarvii olla enemmän auki. Mailla on samanlainen takka (varvin pienempänä) mutta ilmanvaihto huonompi ja alaräppänä on käytännössä täysin auki kokoajan.

Kannattaa myös käsikopelolla seurailla lämmityksen tasoa ja siinä mukavasti samalla oppii kuinka lämpimäksi kannattaa lämmittää milloinkin, takkana todella hyvin säädettävissä oleva malli lämpötilan osalta kunhan vaan testailee.

 

[MacRef]

Liukuovet eivät meinaa pysyä kiinni

Vaatekaapin edessä on liukuovet ja niiden alakisko on lattiassa kiinni. Joskus aiemminkin niiden kanssa oli erinäisiä ongelmia siinä, että pysyvätkö ne paikoillaan vai meinaavatko liukua itsestään toiseen reunaan. Renkaissa taisi kuitenkin olla sen verran karvaa ja pölyä, että pysyivät paikoillaan jotensakin.

Nyt tuli erinäisistä syistä irroitettua ovet ja alakisko. Ja samalla putsattua ne karvat ja muut renkaiden toimintaa hidastavat sotkut pois sieltä renkaista. Lopulta alakisko on teipattu takaisin lattiaan ja ovetkin nostettu paikoilleen.

No arvata saattaa, lattia taitaa olla hivenen vino ja sen takia ovat eivät pysy paikoillaan ja liukuvat ymmärrettävästi sinne "alamäkeen". Kisko on jo kiinni ja koska lattia on vähän vino, niin sille ei enää tehdä mitään. Mutta, onko noiden ovien säädöillä jotain tehtävissä sille, että ne ovet lakkaisivat liukumasta itsekseen?

 

[Veijari]

Onhan noissa rullapyörissä yleensä ylös-alas säätömahdollisuus. Eli nostat toista ja lasket toista pyörää, josko se auttaisi?

 

[benicio]

Onhan noissa rullapyörissä yleensä ylös-alas säätömahdollisuus. Eli nostat toista ja lasket toista pyörää, josko se auttaisi?

Auttaako se? Äkkiseltään ajattelisi että formula liukuu alamäkeen riippumatta maavarasäädöistä.

 

[Veijari]

Auttaako se? Äkkiseltään ajattelisi että formula liukuu alamäkeen riippumatta maavarasäädöistä.

Voi olla ettei. Fysiikan tunneilla katselin vaan ikkunasta pihalle, niin en osaa sanoa varmaksi.

 

[Simolainen]

Auttaako se? Äkkiseltään ajattelisi että formula liukuu alamäkeen riippumatta maavarasäädöistä.

Auttaa. Ainakin meillä on ylös-alas säätö ja yli 100 vuotta vanha (ei niin suora, muttei ihan vierittäväkään) lattia ja juuri tuolla säädöllä saa sen pienen liu’un pois, koska oven kulmien painopisteet muuttuvat.

 

[WarWas]

Auttaako se? Äkkiseltään ajattelisi että formula liukuu alamäkeen riippumatta maavarasäädöistä.

Riippuu toleranssista, tietenkin jos siinä on vaikka 5mm kaltevuus matkalla niin toista vaikka nostamalla niin se olisi vaaterissa.

 

[Murskaaja]

Kyllähän sen järkikin sanoo että alamäkeen liukuu painopisteestä riippumatta. Saako niitä karvoja ym. tungettua jotenkin takaisin renkaiden väliin?

 

[Purkan Jauhaja]

Eikös tuo ole enemmän kitkasta kiinni? Voiko sinne uraan laittaa pienen palan esim. teippiä, ettei ovet lähde itsestään liikkeelle?

 

[Simolainen]

Auttaa. Ainakin meillä on ylös-alas säätö ja yli 100 vuotta vanha (ei niin suora, muttei ihan vierittäväkään) lattia ja juuri tuolla säädöllä saa sen pienen liu’un pois, koska oven kulmien painopisteet muuttuvat.

Lainaan vielä itseäni, eli on tietenkin eroa onko kyseessä parin mm:n kaato vaiko alamäki. Toki jos otat @MacRef alalistan vielä irti ja laitat sen alle 2-puolista teippiä sijoitellen tarpeen mukaan jotta vaateri löytyy, niin eiköhän se siitä. Tai tasoitat lattian ;)

 

[Vili#16]

Tiilikaton aluskatteita pitäisi korjailla savupiipun ja huippuimurin kohdilta. Ne on tehty joskus ihan päin helvettiä, kts. kuvat.
En ole mikään ammimies näissä hommissa. Olisiko neuvoja, miten kannattaisi edetä vai ottaa suraan yhetyttä ammattilaisiin?

 

[MacRef]

Kiitos kaikille liukuoviasiaan vastanneille. Ei se lattia mitenkään supervino ole, mutta sen verran siinä kallistusta on, että ainakin suurin piirtein suorassa oleva ovi lähtee liukumaan. Karvojen / pölyn tunkeminen renkaisiin hidasteiksi taisi olla ehkä se toimivin ratkaisu, mutta ei sekään nyt oikeasti sytytä.

Kuten totesin, lattian tasoitus ei ole vaihtoehto, enkä ala enää alalistaakaan irroittamaan uudestaan. Jos sen yrittäisi saada vaateriin, se jäisi sitten jonkun verran irti lattiasta toisesta päästään ja se ei houkuta. Suurempana syynä se, että ei huvita nostaa pois paikoiltaan kolmea noin 2,5 metristä lasiovea uudestaan, jos ei ole ihan pakko.

Törmäsin verkossa surffaillessani tällaiseen liukuoven paikantimeen. (Toinen firma käyttää termiä paikoitin.) Tämä ajaa asian ja on tarkoitettu juuri tilanteisiin, missä lattia on hieman vino. Paikannin on tarpeellinen lisä liukuoviin, jos vaikkapa lattia on hieman vino, jolloin ovi ei pysy halutussa paikassa. Liukuoven paikannin asennetaan yläkiskoon ja se estää oven liikkumisen itsestään.

Muutama tuollainen paikannin menee hankintaan.

 

[Dino]

Kiitos vinkeistä. Ei ole kuin yksi pelti. Tuhkaluukussa on säätö sekä itse luukun yläreunassa. Aika täydellä pöhinällä on muutamat kerrat lämmitetty, mutta ensi kerralla olisi tarkoitus testata vähän rauhallisempaa polttoa. Tuo hiilloksen nopea poltto ilmaa taas antamalla käy kyllä järkeen. Pääsee nopeammin iskemään pellin kiinni. Eiköhän tuo takka ole aivan hyvä kun oppii niksit.

Se on minusta ihan hyvä nyrkkisääntö, että jos kuuluu oikein selvä humina tulisijasta, niin ilmansaanti on liian suurella. Sellainen ihan kevyt kohina saa kuulua, mutta jos oikein humisemalla palaa niin ilmaräpsää pienemmälle. Senkin huomaa sitten jo ihan silmällä, jos saa liian vähän ilmaa. Liekki palaa vähän kitumalla koko ajan.

 

[benicio]

Meillä takassa "säätölaitteina" vain tuhkaluukku ja piipussa sulkupelti, enkä ole tuhkaluukkua koskaan polttaessa pitänyt kuin ~auki. Tai siis säädän palamista vain sulkupellillä. Oikeaa asentoa ei kuule huminasta, vaan siitä että sohvalta alkaa kuulua kotoista narinaa "ei voi pelti olla noin kiinni, me kuollaan kaikki". Niin siitä vähän vielä lisää kiinni heti kun silmä välttää.

Toki sitten kun on hiillos sammumassa niin tuhkaluukun sulkemalla saa prosessia nopeutettua. Oikeaan pellin sulkemishetkeen on oikeastaan samat periaatteet kuin tuohon säätöönkin.

 

[Dynamo]

Varaavan takan käyttöön kysymys: jos klapeja on vaikka 36 kpl, ja takkaan mahtuu "melko täytenä" 12 klapia, niin kannattaako laittaa 3*12 vai 4*9 klapia? Ensimmäinen vaihtoehto lämmittää isolla teholla nopeammin, ja jälkimmäinen vähän pienemmällä, mutta tietysti yhden pesällisen enemmän ja aikaa varaavan takan tiilien lämpenemiseen on siten enemmän. Mietin vaan, kummalla tavalla pienempi osa lämmöstä menee harakoille piipusta.

Onko lämmityksellisesti väliä, laittaako klapit takkaan pystyyn, kuten kaveri tekee, vai vaakatasoon, kuten minä?

Osaaville nämä lienevät triviaalitietoa, mutta ei kai tällaisten perusjuttujen kysyminen kiellettyä ole.

 

[Veijari]

Varaavan takan käyttöön kysymys: jos klapeja on vaikka 36 kpl, ja takkaan mahtuu "melko täytenä" 12 klapia, niin kannattaako laittaa 3*12 vai 4*9 klapia? Ensimmäinen vaihtoehto lämmittää isolla teholla nopeammin, ja jälkimmäinen vähän pienemmällä, mutta tietysti yhden pesällisen enemmän ja aikaa varaavan takan tiilien lämpenemiseen on siten enemmän. Mietin vaan, kummalla tavalla pienempi osa lämmöstä menee harakoille piipusta.

Onko lämmityksellisesti väliä, laittaako klapit takkaan pystyyn, kuten kaveri tekee, vai vaakatasoon, kuten minä?

Osaaville nämä lienevät triviaalitietoa, mutta ei kai tällaisten perusjuttujen kysyminen kiellettyä ole.

Olennainen kysymys on takan koko/paino, eli kuinka paljon takka pystyy varaamaan lämpöä. Ylilämmittämistä (liian suuri pesällinen puuta) kannattaa välttää sillä se saattaa vaurioittaa takan rakenteita. Varaavan takan käyttöohjeet - Warma-Uunit Oy
Tossa linkissä aika hyvät yleisohjeet lämmittämiseen, sytyttämiseen jne.

 

[-One-]

Varaavan takan käyttöön kysymys: jos klapeja on vaikka 36 kpl, ja takkaan mahtuu "melko täytenä" 12 klapia, niin kannattaako laittaa 3*12 vai 4*9 klapia? Ensimmäinen vaihtoehto lämmittää isolla teholla nopeammin, ja jälkimmäinen vähän pienemmällä, mutta tietysti yhden pesällisen enemmän ja aikaa varaavan takan tiilien lämpenemiseen on siten enemmän. Mietin vaan, kummalla tavalla pienempi osa lämmöstä menee harakoille piipusta.

Onko lämmityksellisesti väliä, laittaako klapit takkaan pystyyn, kuten kaveri tekee, vai vaakatasoon, kuten minä?

Osaaville nämä lienevät triviaalitietoa, mutta ei kai tällaisten perusjuttujen kysyminen kiellettyä ole.

Minulle on opetettu, että pienemmillä pesällisillä saa ilman kulkemaan paremmin, jolloin puu palaa puhtaammin ja lämpöarvo on suurempi. Samasta syystä puut vaakatasoon, koska silloin on helpompi varmistaa riittävät ilmaraot ja sytyttää päältä.

Sitä en tiedä, onko perimätietoni tässä kuinka faktapohjaista.

 

[anthax]

Tiilikaton aluskatteita pitäisi korjailla savupiipun ja huippuimurin kohdilta. Ne on tehty joskus ihan päin helvettiä, kts. kuvat.
En ole mikään ammimies näissä hommissa. Olisiko neuvoja, miten kannattaisi edetä vai ottaa suraan yhetyttä ammattilaisiin?

Tuon voi korjata kyllä, mutta vaatii sen, että saat levitettyä uuden isomman palan aluskatetta harjalta tuonne ja ohi. Se sitten teipataan läpivienteihin ja tuohon vanhaan aluskatteeseen. Tuon voi korjata kyllä itse, mutta vaatii peltihommia vähän, kun pellit pitäisi irrottaa läpiviennin kohdalta ja laittaa takaisin myöskin.

Aluskate taitaa olla melko vanha, joten tämä on vain tekohengitystä ja kattoremonttia kannattaa ehkä alkaa funtsimaan lähitulevaisuudessa.

 

[Vili#16]

Edelliseen viestiin liittyen. Jos edessä olisi täydellinen kattoremontti, niin olisi kiva kuulla kokemuksia eri toimijoista, hinta, laaatu yms.
Pinta-alaa meidän katolla on n. 150 m2. Alkuperäinen tiilikatto kasarilta. Kenties peltikatto olisi seuraava vaihtoehto, olisi ainakin helpompi huollettava.
Kokemuksia ja suosituksia?