Talonrakennus- ja remonttiketju

[anthax]

Sekin on hyvä muistaa, että uusikin tulee vanhaksi jossain kohtaa ja jos joku sanoo ettei pitäisi ostaa 30 vuotta vanhaa taloa niin häneltä kaipaisin sitten selvän vinkin missä kohtaa nyt uusi talo pitäisi myydä niin että a) sen saisi myytyä ja b) välttäisi ne ongelmat. Koska ohjeen "jos et halua ongelmia, älä osta 30 vuotta vanhaa taloa" perusteella kenenkään ei sellaista kannattaisi ostaa ja näin ollen niille ei pitäisi olla mitään markkinoita ja talojen hinnan pitäisi laskea lineaarisesti niiden ikääntymisen myötä eli noin ajatellen ei minusta kannattaisi ostaa uuttakaan taloa.

No tietysti jäävi kommentoimaan kun oma on 100-vuotta vanha talo ja meidänkin aikana kaikkea remppoja saanut kyllä tehdä ja varmasti uudessa pääsee ainakin hetken aikaa helpommalla aivan varmasti.

Kokemusasiantuntijana voin kyllä vahvistaa, että ei kannata ostaa 30 vuotta vanhaa taloa. Tältä se ainakin on aika ajoin tuntunut erilaisia remontteja tehdessä. Mielenterveyden kannalta kannattaisi varmasti asua vuokralla.

Toisaalta vielä on tämäkin mökki pystyssä, mikään ei vuoda ainakaan tällä hetkellä ja kallonkutistajakaan ei ole kutsunut. Eli ehkä sittenkin kannattaa ottaa riski.

 

[K.A.H]

En ole minkään sortin asiantuntija tosiaankaan, mutta isäni asunut vuodesta 1990 talossa jonka itse rakennutti. Kyseessä hirsitalo. Mitähän kaikkea siellä onkaan vuosien varrella tehty;

- Huopakatto vaihdettu peltikattoon pari vuotta sitten.
- Kylpyhuone/Sauna uusittu.
- Maalattu pariin otteeseen.
- Alakerran laattalattiat uusittu kun poksahtelivat rikki melkein heti uutena.
- Lämminvesivaraaja uusittu.
- Yläkerran puulattiat hiottu ja lakattu kahdesti.

Siinäpä ne suurimmat tietääkseni on. Muuten sitten sellaisia vapaaehtoisia toimenpiteitä, esim. ILPin asennus. Eikä tuota taloa voi pommiksi nimittää missään nimessä. Paljon on vielä alkuperäistä. esim. keittiö, mutta se olikin laadukas ja kallis keittiö uutena. Ajaa edelleen asiansa.

 

[Veijari]

Tässä lueteltu yleisimmin 90-luvulla käytetyt okt rakenteet, ne kun tsekkaa ennen ostopäätöstä itse, kuntotarkastajan tai muun asiantuntijan toimesta niin aika levollisin mielin saa olla.

1990-luvun omakotitalot - hyvät ja huonot puolet sekä riskit

1990-luvun omakotitalo on tiili- tai lautaverhoiltu kaksikerroksinen puutalo. Vesikattona on harjakatto, joka on katettu punaisilla tiilillä.

www.rakennukset.fi

 

[mikulii]

Vuosi sitten ostettiin asunto, jossa on Airam Skye 90 kattovalot upotettuina ja asuntonäytössä niitä pystyi vielä säätään jollain kaukosäätimellä, mutta sitä ei ikinä löytynyt kun tähän asuntoon muutettiin, oli kuulemma mennyt rikki. Ei oo aikasemmin häirinnyt, vaikka olohuoneen toinen seinusta lämpimällä ja toinen kylmällä valonsävyllä, mutta jostain syystä nyt alkoi kiinnostamaan, että mistä noihin löytäisi uuden säätimen, jotta sais edes nuo sävyt kohilleen. Interneetti ei oikein anna mitään tuloksia ja antaa ymmärtää, ettei noille ole Airamin toimesta säädintä ollenkaan ja samaa mieltä oli Kärkkäisen valospesialisti myös. Oisko täällä kellään mitään hajua, että miten noita pääsis säätään? Edelliseen omistajaan yhteyden ottaminen ei tän asian takia kiinnosta, tuskin edes mitään selviäisikään.

 

[septi]

Vuosi sitten ostettiin asunto, jossa on Airam Skye 90 kattovalot upotettuina ja asuntonäytössä niitä pystyi vielä säätään jollain kaukosäätimellä, mutta sitä ei ikinä löytynyt kun tähän asuntoon muutettiin, oli kuulemma mennyt rikki. Ei oo aikasemmin häirinnyt, vaikka olohuoneen toinen seinusta lämpimällä ja toinen kylmällä valonsävyllä, mutta jostain syystä nyt alkoi kiinnostamaan, että mistä noihin löytäisi uuden säätimen, jotta sais edes nuo sävyt kohilleen. Interneetti ei oikein anna mitään tuloksia ja antaa ymmärtää, ettei noille ole Airamin toimesta säädintä ollenkaan ja samaa mieltä oli Kärkkäisen valospesialisti myös. Oisko täällä kellään mitään hajua, että miten noita pääsis säätään? Edelliseen omistajaan yhteyden ottaminen ei tän asian takia kiinnosta, tuskin edes mitään selviäisikään.

Oletko varma tuosta valaisintyypistä, ja miten niitä pystyi kaukosäätimellä ohjaamaan? Ei ole itselleni tuttu Airam Skye 90, mutta haulla antaa tiedon vain kiinteällä LED-polttimolla varustetusta valaisimesta, jota myydään sekä 3000K että 4000K värilämpötiloilla.

Joissain ilmoituksissa on mainittu "Airam kytkentäkotelo", joka on poistunut tuote josta ei löydy enää mitään tietoa mistään. Pieni mahdollisuus on että tuon kytkentäkotelon kautta on jotenkin pystynyt ohjaamaan esim. kaukosäätimellä (esim. himmentämään), mutta värilämpötilaa tuskin pystyy muuttamaan. Veikkaisin että tässä tapauksessa joudut valaisimet vaihtamaan jos haluat muutoksia tehdä.

Kokeile laittaa viestiä suoraan Airamin asiakaspalveluun.

 

[mikulii]

Oletko varma tuosta valaisintyypistä, ja miten niitä pystyi kaukosäätimellä ohjaamaan? Ei ole itselleni tuttu Airam Skye 90, mutta haulla antaa tiedon vain kiinteällä LED-polttimolla varustetusta valaisimesta, jota myydään sekä 3000K että 4000K värilämpötiloilla.

Joissain ilmoituksissa on mainittu "Airam kytkentäkotelo", joka on poistunut tuote josta ei löydy enää mitään tietoa mistään. Pieni mahdollisuus on että tuon kytkentäkotelon kautta on jotenkin pystynyt ohjaamaan esim. kaukosäätimellä (esim. himmentämään), mutta värilämpötilaa tuskin pystyy muuttamaan. Veikkaisin että tässä tapauksessa joudut valaisimet vaihtamaan jos haluat muutoksia tehdä.

Kokeile laittaa viestiä suoraan Airamin asiakaspalveluun.

No oliskohan se sitten ollut vaan tuo himmennysmahdollisuus. Käy paremmin järkeenkin. Kävin lisäksi suurimman osan lampuista läpi, niin toisella puolella oli tosiaan 4000k ja toisella 3000k mikä selittää tuon lämmin/kylmä sävyeron. Seuraava asia mitä sai ihmetellä, niin jonkun lampun alta paljastui foliolevy minkähän lie "eristystä" varten.

 

[Aces High]

Täältä löytyy yleensä ihan hyviä asiantuntijoita rakentamisen osalta niin kysynpä seuraavaa…

Kuinka merkittäviä eroja laadullisesti tai rakennustavassa on 1990-luvun alkupuolella rakennetussa omakotitalossa ja 2020 vuonna rakennetussa.

Rakennutettiin 2 kerroksinen puutalo 4 vuotta sitten. Nyt eräs tuttu väläytti, että olisivat mahdollisesti myymässä taloaan tuosta 500 metrin päässä. Vähän houkuttelisi, koska nykyisessä on vähän liian pienet neliöt meidän perheelle ja tuossa 90-luvun talossa olisi noin 250 neliötä, johon mahduttaisiin hienosti.

Faija alkoi möykkäämään, että kannattaako uudesta talosta vaihtaa noin vanhaan. Putket tulee murheeksi hänen mielestä ja lämmöneristys on paljon heikompi.

No varmaan osittain totta, koska 30 vuodessa on varmaan kehitystä tapahtunut, mutta mitäs mieltä jatkoajan asiantuntijat ovat?

Tuo 90-luvun talo on maanpinnalla ja salaojat pitäisi olla ihan kohtuullisessa kunnossa. Lisäksi siellä on vesikiertoinen lattialämmitys ja lämmitysmuodoksi uusittiin 4 vuotta sitten maalämpö, joten noiden puolesta ihan järkiratkaisu. Omistaja itse on rakentanut talon itse ja pitänyt siitä ymmärtääkseni hyvää huolta, mutta kuntotarkastus teetettäisiin mikäli tarjousta alettaisiin pohtimaan.

Edit. Materiaalina siinä on alakerran osalta harkko ja yläkerta tiiliverhoiltuna puu.

Ajatus eri kulmasta tuohon pohdintaasi.
Mikä on lopulta se lisäneliöiden tarve ja kuinka pitkäaikainen?
Lopulta tuo aina subjektiivista, mutta kasvavien lapsien kanssa (omasta kokemuksesta) tulee yllättävän nopeasti vastaan se ettei tilantarvetta kotona enää olekaan, kuin satunnaisesti.
Taseen keventämisen kannalta kuulostaa houkuttelevalta, mutta töisevältä.

 

[#71]

Pitäisi kellarissa oleva kylppäri+sauna remontoida. Lattia auki ja vesikiertoisen lattialämmityksen asentaminen, toinen suihku, uusi kiuas jne. Tämän lisäksi kiinnostaisi samaan yhteyteen saada vessa, vähintäänkin pönttö kylppäriin, kun tällä hetkellä sellaista ei kellarissa ole. Ongelmana on, etten osaa itse yhtään arvioida tuollaisen setin hintaa; paljonko esim. putkityöt liittyen lattialämmitykseen ja vessaan tuo lisähintaa vs. joku budjettiratkaisu, jossa vaan vedetään sähköinen lattialämmitys ja unohdetaan se pönttö...

Tietysti vaikea arvioida näillä spekseillä, mutta kaikki valistuneet arvaukset ja omat kokemukset on tervetulleita.

 

[Veijari]

Pitäisi kellarissa oleva kylppäri+sauna remontoida. Lattia auki ja vesikiertoisen lattialämmityksen asentaminen, toinen suihku, uusi kiuas jne. Tämän lisäksi kiinnostaisi samaan yhteyteen saada vessa, vähintäänkin pönttö kylppäriin, kun tällä hetkellä sellaista ei kellarissa ole. Ongelmana on, etten osaa itse yhtään arvioida tuollaisen setin hintaa; paljonko esim. putkityöt liittyen lattialämmitykseen ja vessaan tuo lisähintaa vs. joku budjettiratkaisu, jossa vaan vedetään sähköinen lattialämmitys ja unohdetaan se pönttö...

Tietysti vaikea arvioida näillä spekseillä, mutta kaikki valistuneet arvaukset ja omat kokemukset on tervetulleita.

Heittäisin mutuna, että putki- ja sähkötöiden kustannus kokonaishinnasta on melko pieni muttei merkityksetön, luokkaa 20%. Merkittävin osa kustannuksista muodostuu rakennustöistä ja -materiaaleista (kiintokalusteet, pintamateriaalit, vesikalusteet/vesipisteiden määrä jne). Vain taivas on rajana mutta kyllä minä budjetoisin ensialkuun joku 1000-1500€/neliö?

 

[Eikka86]

Pitäisi kellarissa oleva kylppäri+sauna remontoida. Lattia auki ja vesikiertoisen lattialämmityksen asentaminen, toinen suihku, uusi kiuas jne. Tämän lisäksi kiinnostaisi samaan yhteyteen saada vessa, vähintäänkin pönttö kylppäriin, kun tällä hetkellä sellaista ei kellarissa ole. Ongelmana on, etten osaa itse yhtään arvioida tuollaisen setin hintaa; paljonko esim. putkityöt liittyen lattialämmitykseen ja vessaan tuo lisähintaa vs. joku budjettiratkaisu, jossa vaan vedetään sähköinen lattialämmitys ja unohdetaan se pönttö...

Tietysti vaikea arvioida näillä spekseillä, mutta kaikki valistuneet arvaukset ja omat kokemukset on tervetulleita.

Kyseessä todennäköisesti vanhemman polven rintamamiestalo? Ainakin siltä hieman kuulostaa noilla spekseillä.

Vesikiertoinen lattialämpö tarvitsee lisävalua ~5cm ja tuo kannattaa huomioida jos tilat on matalia. Toinen vaihtoehto on piikata koko pohja auki ja valaa putket suoraan sinne. Helpoin vaihtoehto on laittaa sähköinen mukavuuslämpö mutta tuolla ei varsinaisesti tilaa lämmitellä vaan poistetaan kosteutta.

Ilmanvaihtoa kannattaa mielestäni heti suorilta parantaa (muutenkin tuon ikäluokan taloissa kannattaa) ja sekin vaatii jonkinverran kotelointeja sopiviin paikkoihin.

Saunan osalta ei riitä pelkkä uusi kiuas vaan se on vesierkattava myös eli kustannuksia tulee lisää tuon osalta. Ei ole mitään järkeä tehdä pelkkää suihkupuolta jos nuo ovat samoissa tiloissa.

Kokonaisuutena lämmityksen lisääminen tuonne ja sen kustannus muodostuu niin monesta asiasta ettei sitä oikein näkemättä kukaan uskalla tarjota, rohkeasti vaan käytät (luotettavia) urakoitsijoita katsomassa paikkaa ja antamassa tarjousta erittelyineen eri työvaiheista.

Jos kyseessä on vanha talo niin siinä tulee väkisinkin kuivaushommia betonin osalta ja se on jonninverran hidasta puuhaa, ei varsinaisesti kallista vuokraamalla itse koneet mutta hidasta ja voi aiheuttaa asumiselle hieman haittaa.

 

[anthax]

Pitäisi kellarissa oleva kylppäri+sauna remontoida. Lattia auki ja vesikiertoisen lattialämmityksen asentaminen, toinen suihku, uusi kiuas jne. Tämän lisäksi kiinnostaisi samaan yhteyteen saada vessa, vähintäänkin pönttö kylppäriin, kun tällä hetkellä sellaista ei kellarissa ole. Ongelmana on, etten osaa itse yhtään arvioida tuollaisen setin hintaa; paljonko esim. putkityöt liittyen lattialämmitykseen ja vessaan tuo lisähintaa vs. joku budjettiratkaisu, jossa vaan vedetään sähköinen lattialämmitys ja unohdetaan se pönttö...

Tietysti vaikea arvioida näillä spekseillä, mutta kaikki valistuneet arvaukset ja omat kokemukset on tervetulleita.

Kuten yllä jo todettu, niin oikean hinnan saat kun otat muutaman tekijän katsomaan kohdetta. Ensin kannattaa kuitenkin suunnitella tarkasti mitä haluat tehdä tiloihin. Riittää, kun vaikka mittaat tilat, merkkaat ylös mitä mihinkin tilaan halutaan tehdä ja minkälaiset pintamateriaalit mihinkin tulisi. Suurin kustannut on tosiaankin rakennustyö. Tämän jälkeen yleensä rakennusmateriaalit riippuen vähän mitä tehdään ja lopulta muut työt ja kalusteet.

 

[DAF]

Mistä erottaa ulkoisesti Enston ECO16BT:n vanhasta ECO16FR-mallista? Taustana se, että on kahdeksan termaria, joista kaksi on uudempaa mallia (näkyy puhelimen bluetoothilla). Purkamallahan ne toki erottaa, kun siellä on se näppäin alla, mutta omaan silmään ne näyttävät kaikki samalta. Onko joku ulkoinen ero, ettei tarviis jokaista purkaa, jos haluaa selvittää ne BT-ohjaukseen?

Kun ovat toimivia, en ole nyt vaihtamassa, mutta samalla kysyn kokemuksia älytermareista. Optiwatti ei kiinnosta aloituskuluineen varsinaisesti, mutta yleisesti kokemukset kiinnostaa esim. Themosta, Tuya Smart Lifeen kiinnitettävistä jne. Onko joku askarrellut näiden kanssa menestyksekkäästi?

Takaisinmaksuaika meidän lämmitystavalla on pitkä tai todennäköisesti sellaista ei tule, mutta onhan se fancya kikkailla kaikenlaista, joten kiinnostelee siksi kokemukset. Aika vähänlaisesti löytyy.

 

[benicio]

Ei ole Enston tunnistamisesta tietoa.

Takaisinmaksuaika meidän lämmitystavalla on pitkä tai todennäköisesti sellaista ei tule, mutta onhan se fancya kikkailla kaikenlaista, joten kiinnostelee siksi kokemukset. Aika vähänlaisesti löytyy.

Itselläkin kun Niben maalämpöpumppu on se verran iäkäs että siihen ei suoraan saa pörssisähköohjausta, niin koitin selvitellä, olisiko vesikiertoisiin pattereihin älytermostaattia, joka kohtuullisella vaivalla/rakentelulla ohjautuisi pörssisähkön perusteella, mutta ei sellaista tuotetta taida olla olemassakaan. Sähköiseen lattia-/kattolämmitykseen sentään noita joitain on. Pelkkä tyhmä ajastus ei siis kiinnosta, sen voin tehdä pumpultakin. Ja varmasti se järkevämpää olisikin kun ohjata lämmönjakopuolella yksittäisiä termareita, mutta kikkailu olisi kiinnostanut.
Mietin jo mielessäni, että voisihan sitä tietysti yhden wifi-pistorasian ohjelmoida pörssisähkön mukaan on/off ja sen perään sitten mahdollisimman pieni sähkölämmitin, joka alkaisi puhaltaa kuumaa ilmaa päin maalämpöpumpun huoneanturia kun sähkö olisi kallista, eli siis sammuttaisi pumpun. Innovation that excites. Tässä kohtaa totesin, että jospa vaan unohdan koko jutun.

 

[DAF]

Keksin keinon erottaa - myin sieluni ja asunnon pohjapiirroksen kiinalaisille ja löysin BT strength -sovelluksen, jolla tietysti bongasi mistä se signaali tulee. Eroa noissa ei tosiaan päällisin puolin ole niin, että tunnistaisi laitteista. Noi Themon älytermarit ja automaattinen pörssisähköanalytiikka ehkä kiinnostaa, mutta kun vaihtaminen on parin tonnin juttu, ei taida toimivista ikinä kannattaa. Valtaosa talosta kun lämpeää ilpillä kuitenkin, toki sitäkin voisi automatisoida kai tuonne taakse.

 

[MPN]

Pitäisi kellarissa oleva kylppäri+sauna remontoida. Lattia auki ja vesikiertoisen lattialämmityksen asentaminen, toinen suihku, uusi kiuas jne. Tämän lisäksi kiinnostaisi samaan yhteyteen saada vessa, vähintäänkin pönttö kylppäriin, kun tällä hetkellä sellaista ei kellarissa ole. Ongelmana on, etten osaa itse yhtään arvioida tuollaisen setin hintaa; paljonko esim. putkityöt liittyen lattialämmitykseen ja vessaan tuo lisähintaa vs. joku budjettiratkaisu, jossa vaan vedetään sähköinen lattialämmitys ja unohdetaan se pönttö...

Tietysti vaikea arvioida näillä spekseillä, mutta kaikki valistuneet arvaukset ja omat kokemukset on tervetulleita.

Riippuen hieman koosta, mutta itsellä on tosin iso kylppäri ja kaikki kun teki itse, poislukien lattianvalu, hinta oli noin 18 tonnia (sisältäen konevuokrat, tietyt ostetut työkalut tuota varten yms). Sauna muistaakseni 12m² ja kylppäri varmaan 25m². Eli pyöreästi 500e/neliö. Kaikki vanha purettiin sokkeliin asti, maata otettiin pois ja siihen päälle tehtiin sitten kaikki uutta. Muutamia tarjouksia kyselin eri työvaiheista, niin ellen aivan väärin muista, niin ulkoa ostettuna ei välttämättä olisi 50k riittänyt. Eli menee sinne 1500e/neliö luokkaan. Toki jos saa jaettua tuota kahdelle vuodelle, niin vähennyksiä saa myös hyvin. Jos materiaalit olisi 15k, niin 35k olisi työtä. 17.5k/v, eli saisi melkein yksi pariskunta maksimikotitalousvähennyksen kahdelta vuodelta. Eli jäisikö niillä sitten 30-35k väliin ulkopuolelta ostettuna