Miksi pilpin kanssa vaadittaisiin takka? Meidän talo valmistui 2020 tammikuussa Espooseen ja riitti pelkkä takkavaraus.Sitten jutellaan lämmitysvaihtoehdoista. Kellä on pitoa asiaan, niin saa valaista!
Eli vaihtoehdot tulevaan taloon on poistoilmalämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumppu. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin pilppiin pitäisi takka olla, kun vilppiin taas se ei ole niin justiinsa. Takkavaraus tulee toki, mutta en nyt heti olisi mielellään takkaa laittamassa eli kääntääkö tämä jo suoraan vilppiin tuon ratkaisun? Vilppi on nyt alkuun vähän kalliimpi, mutta säästääkö se jo sähkössä (ja toki takkakustannuksissa) pitkällä juoksulla sen verta, että on parempi?
Seinällä tulee toki lämmittävä/viilentävä ilmalämpöpumppu, mutta se ei nyt tähän kuulu.
No näin olen ymmärtänyt, että lähellä täystehomitoitusta ollaan. Pitää vähän vielä hintoja katsoa, mutta ei tuosta Nibestä nyt huonoa ole lukenut, mutta onhan niitä tietty Mitsua ja Boschia.Jos on takka joskus tulossa, mahdollisesti vesikierto-takka, niin joku 500l varaaja olisi nyt halpa investointi. Sen viereen sitten LVV ja esilämmitys varaajan kierukoista. Varaajan vesitilavuus mahdollistaa myös vähän sää(s)töjä. Lisäksi pidentää kompuran käyntiaikoja alkukevään/loppusyksyn, sulatussyklit eivät näy niin helposti ja varaajaan saa lähes mitä tahansa kiinni tulevaisuudessa. Toki kustannus sekin on, mutta antaa liikkumavaraa tulevaisuudessa ihan eri tavalla.
Panasonic myös suosittu, t-cap pitäisi selvitä täällä aika hyvin. Toki Niben pitäisi pelittää myös. Ilmeisesti ainakin hyvin lähelle täysteho-mitoitusta?
Eihän se pakollinen toki ole, mutta aika hölmöä ottaa PILP eikä sitten takkaa, kun sittenhän PILP on käytännön sähkölämmitys talven. Tai toki ilmalämpöpumppua voi huudattaa lämmöllä, että PILP kerää sitten sen lämmön, niin ei niin kalliiksi tulisi, mutta tää on vähän hassua itsestä.Miksi pilpin kanssa vaadittaisiin takka? Meidän talo valmistui 2020 tammikuussa Espooseen ja riitti pelkkä takkavaraus.
Uudet talot on tiiviitä ja eristettä on paljon, joten koen aika energiapihiksi tuon meidän talommekin. Toki se on paritalon puolikas eli yksi seinä ei ole ulkoseinää, mutta siitä huolimatta. 130m2 kerrosalaa kahdessa tasossa ja vuosikulutus 10 000 kWh.
Toki meillä oli budjetti hyvin tiukka, ja vilp jäi sen takia pois laskuista kuten myös takkakin. Paremmalla taloudellisella tilanteella ainakin takka olisi tullut taloon mutta mahdollisesti vilppikin, nyt sitä en oikein edes harkinnut.
-20 tuo näyttäs lupaavan, mutta pitääpä tutkailla, mitä ammattilaiset sanoo. Tuossa manuaalissa lukee: "Hankalimpia lämmitysolosuhteita helpottamaan lämpöpumppuun on saatavilla lisävarusteena lämmitetty kondenssivesiputki, joka auttaa varmistamaan toiminnan." Eli aika varmasti sellainen pitää ottaa, jos sitä tarkoitit?Tsekkaa siitä Nibesta toimintalämpötilojen rajat. Ainakin ennen tuo yhdistelmä lakkasi käyttämästä lämpöpumppua jo -20 pakkasasteessa ja muutenkin laitteen tuottoteho ilman lisävastuksia oli aika onneton jo -15 asteessa.
Tää pitää vaan ulkoyksikön sulana ettei jäädy mutta kyllä käytännössä pitää.-20 tuo näyttäs lupaavan, mutta pitääpä tutkailla, mitä ammattilaiset sanoo. Tuossa manuaalissa lukee: "Hankalimpia lämmitysolosuhteita helpottamaan lämpöpumppuun on saatavilla lisävarusteena lämmitetty kondenssivesiputki, joka auttaa varmistamaan toiminnan." Eli aika varmasti sellainen pitää ottaa, jos sitä tarkoitit?
Ja VILP tulee kondensiovettä aivan vitusti joka pitäisi saada johdettua jonnekin talon viereltä. Kun ulkoyksikön paikkaa kattelee niin kannattaa ottaa kondensio huomioon kuten myös ILP osaltakin.-20 tuo näyttäs lupaavan, mutta pitääpä tutkailla, mitä ammattilaiset sanoo. Tuossa manuaalissa lukee: "Hankalimpia lämmitysolosuhteita helpottamaan lämpöpumppuun on saatavilla lisävarusteena lämmitetty kondenssivesiputki, joka auttaa varmistamaan toiminnan." Eli aika varmasti sellainen pitää ottaa, jos sitä tarkoitit?
-20 tuo näyttäs lupaavan, mutta pitääpä tutkailla, mitä ammattilaiset sanoo. Tuossa manuaalissa lukee: "Hankalimpia lämmitysolosuhteita helpottamaan lämpöpumppuun on saatavilla lisävarusteena lämmitetty kondenssivesiputki, joka auttaa varmistamaan toiminnan." Eli aika varmasti sellainen pitää ottaa, jos sitä tarkoitit?
Okei. Toki eikai toi pakkaskestävyys nyt ainut kriteeri laitteelle voi olla vaan muutkin asiat vaikuttaa? Ja pörssisähköönhän sitä on siirryttävä ja kädet ristiin, ettei euron päiviä tule.Tuo lisävaruste pitää ulkoyksikön poistoputken sulana. Ainakin monoblock-versioissa itse ulkoyksikön sulanapitokaapeli tulee mukana ihan vakiona. Ja sulatuskaapelit eivät vaikuta itse laitteen toimintaan suoraan, vaan siinä -20 asteessa ulkoyksikkö sammuu ja lämmitystä hoitaa sisäyksikön 9kW vastus.
Pansut, Daikinit ja monet muut merkit pyörivät vielä -25 - -30 lämpötiloissa tuottaen edes jonkinlaisella kertoimella lämpöä. Eihän noita pakkasia välttämättä edes joka vuosi satu eteläisimpään Suomeen, mutta itse huomioisin tuonkin seikan laitevalinnassa.
Miten haluaa laitteen ottaa, itsellä selkeästi alimitoitettu VILP (asennettuna 3k luokkaa, ehkä 500e voisi laskea uusiin putkivetoihin ja muihin, tein siis itse kaikki muut paitsi sähköt). Kovemmat pakkaset puulla tai vastuksella.Okei. Toki eikai toi pakkaskestävyys nyt ainut kriteeri laitteelle voi olla vaan muutkin asiat vaikuttaa? Ja pörssisähköönhän sitä on siirryttävä ja kädet ristiin, ettei euron päiviä tule.
Pitää noita hintoja tuossa katella, että onko noilla Nibeillä miten paljon eroa mallien välillä. Tämä on juuri tätä, kun tonni sinne ja tonni tänne, niin saat parempaa. Jossain vain menee aina raja.Miten haluaa laitteen ottaa, itsellä selkeästi alimitoitettu VILP (asennettuna 3k luokkaa, ehkä 500e voisi laskea uusiin putkivetoihin ja muihin, tein siis itse kaikki muut paitsi sähköt). Kovemmat pakkaset puulla tai vastuksella.
Mutta Nibe f2140 tai mikä se maalämmön tappaja olikaan tahi panan t-cap olisi kova vaihtoehto. Melkein täysteho on mielestäni tyhmä idea, maksaa aavistuksen vähemmän kuin täysteho, mutta ei oikeastaan siten että olisi merkitystä. Säästää sitten isomman summan ja ottaa alimitoitetun jos haluaa säästää
Onko kokemuksia lauta-aidasta. Jotain 120cm - 140cm väliin korkea todella pitkä aita. Routimaton maa, mitähän tolppia kannattaisi käyttää, 100x100, 75x75, 100x50?
On paljon eroa yleisesti. Jos haluaa säästää, niin yksivaiheinen pana on aika edullinen, sillä hinnan erotuksella lämmittää vaikka vastuksella aika monta vuotta (taisi jopa tulla mukana).Pitää noita hintoja tuossa katella, että onko noilla Nibeillä miten paljon eroa mallien välillä. Tämä on juuri tätä, kun tonni sinne ja tonni tänne, niin saat parempaa. Jossain vain menee aina raja.
Itsellä on 100x100 tolpilla tehty melko yksinkertainen lauta-aita ja tuon kokoiset laittaisin uuteenkin, jos tuollaista tekisin. Tolpat on kasarin alussa alunperin laitettu ja oletan, että ovat aikoinaan kyllästettyä. Perustuksina on käytetty niinkin eksoottista tapaa, kuin kaivettu kuoppa ja laitettu tolppa pystyyn. Juuret on täytetty tiilenpalasilla ja muulla kivimujulla mullan ja hiekan ohessa.Onko kokemuksia lauta-aidasta. Jotain 120cm - 140cm väliin korkea todella pitkä aita. Routimaton maa, mitähän tolppia kannattaisi käyttää, 100x100, 75x75, 100x50?
Täältä löytyy yleensä ihan hyviä asiantuntijoita rakentamisen osalta niin kysynpä seuraavaa…
Kuinka merkittäviä eroja laadullisesti tai rakennustavassa on 1990-luvun alkupuolella rakennetussa omakotitalossa ja 2020 vuonna rakennetussa.
Rakennutettiin 2 kerroksinen puutalo 4 vuotta sitten. Nyt eräs tuttu väläytti, että olisivat mahdollisesti myymässä taloaan tuosta 500 metrin päässä. Vähän houkuttelisi, koska nykyisessä on vähän liian pienet neliöt meidän perheelle ja tuossa 90-luvun talossa olisi noin 250 neliötä, johon mahduttaisiin hienosti.
Faija alkoi möykkäämään, että kannattaako uudesta talosta vaihtaa noin vanhaan. Putket tulee murheeksi hänen mielestä ja lämmöneristys on paljon heikompi.
No varmaan osittain totta, koska 30 vuodessa on varmaan kehitystä tapahtunut, mutta mitäs mieltä jatkoajan asiantuntijat ovat?
Tuo 90-luvun talo on maanpinnalla ja salaojat pitäisi olla ihan kohtuullisessa kunnossa. Lisäksi siellä on vesikiertoinen lattialämmitys ja lämmitysmuodoksi uusittiin 4 vuotta sitten maalämpö, joten noiden puolesta ihan järkiratkaisu. Omistaja itse on rakentanut talon itse ja pitänyt siitä ymmärtääkseni hyvää huolta, mutta kuntotarkastus teetettäisiin mikäli tarjousta alettaisiin pohtimaan.
Edit. Materiaalina siinä on alakerran osalta harkko ja yläkerta tiiliverhoiltuna puu.
Kuten yllä mainittu, niin samanlaista tuhertamista on tehty vuosikymmenestä toiseen. Erona kuitenkin mielestäni on, että materiaalit ja työtavat ovat mielestäni parantuneet tietyissä asioissa vuosien mittaan.Täältä löytyy yleensä ihan hyviä asiantuntijoita rakentamisen osalta niin kysynpä seuraavaa…
Kuinka merkittäviä eroja laadullisesti tai rakennustavassa on 1990-luvun alkupuolella rakennetussa omakotitalossa ja 2020 vuonna rakennetussa.
Rakennutettiin 2 kerroksinen puutalo 4 vuotta sitten. Nyt eräs tuttu väläytti, että olisivat mahdollisesti myymässä taloaan tuosta 500 metrin päässä. Vähän houkuttelisi, koska nykyisessä on vähän liian pienet neliöt meidän perheelle ja tuossa 90-luvun talossa olisi noin 250 neliötä, johon mahduttaisiin hienosti.
Faija alkoi möykkäämään, että kannattaako uudesta talosta vaihtaa noin vanhaan. Putket tulee murheeksi hänen mielestä ja lämmöneristys on paljon heikompi.
No varmaan osittain totta, koska 30 vuodessa on varmaan kehitystä tapahtunut, mutta mitäs mieltä jatkoajan asiantuntijat ovat?
Tuo 90-luvun talo on maanpinnalla ja salaojat pitäisi olla ihan kohtuullisessa kunnossa. Lisäksi siellä on vesikiertoinen lattialämmitys ja lämmitysmuodoksi uusittiin 4 vuotta sitten maalämpö, joten noiden puolesta ihan järkiratkaisu. Omistaja itse on rakentanut talon itse ja pitänyt siitä ymmärtääkseni hyvää huolta, mutta kuntotarkastus teetettäisiin mikäli tarjousta alettaisiin pohtimaan.
Edit. Materiaalina siinä on alakerran osalta harkko ja yläkerta tiiliverhoiltuna puu.
Kuten varmaan arvaat, ei kysymykseesi ole absoluuttisen oikeaa vastausta. Oikeastaan kyse on siitä, kuinka paljon lainamäärän tippuminen huojentaa mieltäsi ja parantaa lisäneliöiden kautta elämänlaatua.samalla asuntolainan määrä laskisi nykyisestä 375000 eurosta about 260000 euroon. Toki poislukien paljonko varattaisiin remonttiin